Psykopatologia.munfoorumi.com

Katsoin. Olen alusta alkaen ollut sitä mieltä, että hankinnoilla tuetaan vaan tietokone- ja ohjelmistofirmojen toimeentuloa. Ei väliä, miten paljon ohjelmien käyttö, etenkin yhteisen, kehitteillä oleva potilasrekisteritiedoston osalta, vie lisää aikaa potilaiden hoidolta, pakottaa kaikki lääkärit samaan muottiin ja lisää tietoturvariskejä. Potilaalle ei jää mahdollisuutta edes yksityispuolella ja omalla kustannuksella pitää mt-ongelmat omana tietonaan.

Lääkityksen yhteensopivuuden voi kyllä halutessaan selvityttää yksityislääkärillä tai apteekissa ja jotain lääkelaitoksen jutuista nyt itsekin ymmärtää. Minusta leimaantuminen on pahempi ongelma kuin nuo lääkityksen yhteensopivuuteen ja yhteisvaikutukseen liittyvät, jotka on tosiaan nykyisin mahdollista selvittää ilman että tieto kaikesta leviää kaikkialle ja kaikille, kuten reseptipankin ja yhteisen potilasrekisterin yhteisen lääkelistan avulla automaattisesti tekisi.

Jos psykiatrian puolen rekisteritiedot ovat yhtä täynnä virheitä ja väärinkäsityksiä kuin tähänkin saakka, en todellakaan halua, että ne leviävät kaikkialle maahan, kun niihin ei edes pitävien todisteiden avulla ja oikeusprosessilla saada oikaisua.

Pikkupoikien ihastusta koneisiin ja laitteisiin, kunnon vehkeisiin.
Vanhemman ikäpolven ostopäätösten tekijät sitten lankeavat ihastuksesta ja tiedonpuuttesta mykkänä myyntipuheisiin.

MOTin mukaan systeemistä haluttiin tehdä liian varma.

Eikös lopputulos ollut se, ettei koko reseptipankki hyödytä ketään, kun on se yhteinen potilasrekisterikin? Kaikki rahat kymmenen vuoden ajan hukkaan tähän mennessä, ei suunnitelmaa koko aikana, hirveä kiire kumminkin aina, ei rahaa eikä mitään järkeä koko jutussa. Kunhan vaan saadaan joku hanke, jolla Suomi muka saadaan tietotekniikan käytön ja sovellutuksen edelläkävijämaaksi.

.

Tyrisivät vaan lisää, niin ei toteutuisi minun elinaikanani kumpikaan hanke.

Täytyisi pyytää Itella apuun (mikäli minä jotain ymmärrän).