Jos olet käynyt hiihtämässä - kuten nykyään kuuluu - ja mahdollisesti vielä laittanut siitä kuvan sosiaaliseen mediaan, et ole ainakaan luuseri, vaan täysivaltainen yhteisön jäsen.
Väkisinkin tuntee itsensä huonoksi. Yritin kerran sen takia itsemurhaa. Olen kokenut n. 10 vuotta, että lähinnä vittuillaan, ahdistellaan, syytetään, uhkaillaan, vainotaan ja seurataan. Vain joskus voi ajatella, ettei se ole omaa syytä. Sosiaalinen media on kanssa yks, sinne kun jotain laitat, niin se on naapurissa vittuilun kohteena.
Minä olen rasittava ja ärsyttävä, kuulemma. Minä koen, että nykyään minua yritetään sietää. Aiemmin on ollut huonomminkin. Onhan niitä pahempia päiviä vähän kaikilla. Poistin melkein kaikki Facebook-kaverini. En tiedä miksi. Ehkä tunsin itseni huonommaksi kuin muut. Monessa mielessä olenkin.
Niin minäkin olen, eikä minua siedetä selvästikään. Sen ihmeen, kun näkisin, että olisin jonkun mielestä ok, saatika hyvä. Mulla se menee varmaan niin päin, että Facebook-kaverit poistaa minut kavereista, vaikken mitään päivitäkään. Mulla on kuitenkin maailman suurin syy olla tässä mutta pelkään senkin vuoksi.
Minä en ole pyytänyt Facebookissa moniakaan tuntemiani ihmisiä kavereiksi, koska koen olevani niin paljon huonompi ihminen. On tämä mielenterveysongelma ja työkyvyttömyyseläke. Yksinäisyys. Hävettää. Onneksi osaan olla ajattelematta asiaa, kun olen tottunut tähän elämääni. Minä voin kaikesta huolimatta ihan hyvin. Huonomminkin voisi olla.
Hyvä päivä minullakin. Vaikka en saanut hiihtokaveria. Eilen oli liian kova pakkanen ja tänään sataa lunta. Minun ei tule useinkaan lähdettyä minnekään ilman kaveria. Kaupassa kyllä käyn ihan mielelläni. Siellä en tunne itseäni niin yksinäiseksi. Nyt leivon pullaa pakkaseen vierasvaraksi.