Psykopatologia.munfoorumi.com

28 min
5.10.2020
"Skitsofrenialääke klotsapiinilla on vakavia haittavaikutuksia, mutta osalle potilaista se on viimeinen apu. Lääke kiellettiin Suomessa kuolemantapausten vuoksi jo aiemmin. Nyt sitä käytetään enemmän kuin koskaan."
https://areena.yle.fi/1-50278143#autoplay=true

Karua ja rehellistä kertomaa korvaamattomasta lääkkeestä, joka joillekin vaikeasti sairaille skitsofreniakirjon potilaille on oikeasti ihmelääke.
Olisi aivan hirveää, jos leponex kiellettäisiin. Lähiomaisena en uskalla edes ajatella sellaista mahdollisuutta, niin vaikeita ja kohtalokkaita klotsapiinilääkityksen lopettamisen seuraukset olisivat.

Mutta olisiko keinoja, joiden avulla lääketeollisuutta voitaisi painostaa tuotekehittelyyn klotsapiinin korvaamiseksi? En pysty uskomaan, ettei vaaralliselle ja korvaamattomalle neuroleptille ole kehitettävissä vaihtoehtoja - jos vain haluttaisiin panostaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Klotsapiini tuskin on rahasampo kenellekään, koska sitä tarvitsevia ihmisiä on hyvin vähän. Niinpä lääkefirmoilla ei ole motivaatiota kehitellä korvaavia vaihtoehtoja.

Mun tutuista ne, jotka ovat usein jättäneet lääkkeet ottamatta joko ollessaan ilman sairaudentuntoa tai kärsittyään pahoista sivuvaikutuksista mm. lihominen jne ovat lopulta siirtyneet käyttämään Leponexia (mikään muu lääke ei ole enää tehonnut, kun esim. äänet ovat toistuvien psykoosien takia niin vahvoja) tai sitten käyvät injektiolla (Risperdal Consta, Zypadhera eli Zyprexan injektioversio jne) kahden viikon välein (tai jopa viikon välein).

Minunkin läheiselleni on käynyt niin, että klotsapiinia tarvittiin avuksi vasta siinä vaiheessa, kun hän oli jättänyt neuroleptilääkityksensä ottamatta muutamaksi kuukaudeksi ja sairastui entistä vaikeampaan psykoosiin. Sellaiseen, johon ei enää tepsinyt muu kuin Leponex.

'Sairaudentunnottomuus' on tässä asiassa iso juttu. Samoin kuin se, että sairautensa vakavuudesta tietämätön ihminen voi saada ympärillä olevilta - enemmän ja vähemmän ymmärtämättömiltä - ihmisiltä tukea psykoosinestolääkityksensä lopettamiseen. Tuskin kukaan tietää, miten moni elinikäinen klotsapiinilääkitys olisi vältettävissä sillä, että sairastumisen alkuvaiheessa potilas läheisineen uskoisi, että on tosi kyseessä, ja että lääkehoito on korvaamaton sairauden selättämiseksi tai kurissa pitämiseksi. Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että ajoissa aloitetun ja noudatetun lääkehoidon laiminlyönti voi johtaa vaikean ja lääkeresistentin skitsofrenian syntymiseen; sairauden, joka ei ole lievitettävissä ilman klotsapiinia.

Toki klotsapiinia voidaan tarvita muistakin syistä. Kaikilla potilailla psykoosisairauden oireet eivät lievity muilla psykoosilääkkeillä. Toinen läheiseni on jossakin vaiheessa luopunut leponexista sen sivuvaikutusten vuoksi. Sairaus alkoi kuitenkin oireilla niin pahasti, että toistuvine psykoosi- ja sairaalajaksoineen elämä kävi sietämättömäksi, eikä uusiutuvia psykooseja saatu loppumaan millään keinoin. Hän valitsi uudelleen klotsapiinihoidon, ja on valintaansa tyytyväinen. Silti, vaikka tietää leponexin riskit. Vähän samanlainen 'tarina' kuin dokkarissa nähdyllä nuorella naisella, joka kertoi elämänsä olevan hyvää ja elämisen arvoista - klotsapiinin turvin.

Oma lapseni on täysin 'riippuvainen' klotsapiinista, ja ilman sitä hän tuskin kestäisi elämäänsä vaikeiden psykoosien kurimuksessa. Klotsapiinikaan ei välttämättä pidä psykoottisuutta täysin poissa, mutta se lievittää oleellisesti niin, että elämä sujuu ja on inhimillistä - skitsofreniaa sairastavan ihmisen kestokyvyn paremmalla puolella.

Onneksi olen hoitoalan ammattilaisen lapsi ja sisäistimme heti koko perhe, että mulle määrätyt lääkkeet mun on syytä ottaa.
Ja siis aika nopeasti rupesin huolehtimaan lääkkeiden otosta itse. Toki ensimmäiset vuodet olivat raskaita ja neuroleptin (Risperdal) annostus aika suuri (yöunet pitkiä jne), mutta opintoni hoidin kyllä kunnolla ja ennätin viettää sitä ns. opiskelijaelämääkin.
Jos saisin antaa lääketieteen Nobelin palkinnon, niin sen saisi Risperdalin keksinyt työryhmä.
Se on muuten kehitetty Serenasen pohjalta, joten siinä on ainakin muuntelutyö onnistunut.
Nykyisin käytän Ketipinoria ja se sopii mulle paremmin.

Suomi on itäeurooppalainen maa neuroleptien suhteen. Täällä niitä tyrjytetään muillekin kuin psykosipotilaille.

Itäeurooppalaisuudesta en osaa sanoa mitään, mutta on neurolepteja, joiden tiedetään auttavan muitakin kuin psykoosipotilaita.
Ei ole mitään yhtenäistä neuroleptijoukkoa, jota vastaan olisi aihetta taistella.

Klotsapiini on oma lukunsa, ja sen käyttäminen on Suomessa tarkasti säädeltyä. Neurolepti, jota tuskin voidaan tyrkyttää kenellekään ilman psykoosiperustetta.

Ketipinoria käytetään pienellä annoksella unettomuuden hoidossa.
Ja se toimii sekä antipsykoottina, että mielialantasaajana.