Psykopatologia.munfoorumi.com

Päiväkirjaani kaipaamaan jäänyt lukija kyseli, kirjoitanko päiväkirjaa jossakin muualla. Sain taas hyvän syyn laittaa blogini osoitteen esille niitä ihmisiä varten, jotka haluavat jatkaa turinointieni lukemista.
https://perhonen.blogi.net/blog/38/kieh ... ranelamaa/

Kiitos!

Eikö tätä olisi voinut hoitaa ihan yksityisviestillä?

Miksi minun niin olisi pitänyt tehdä?

Pelkäätkö mirri sitä etteivät muut tajua että sinulla on plogi?

Olen lukenut blogiasi, mutta ei huvita kirjoittaa mitään sinne. Se on niin teennäistä, höh, koira puhuu muka. Hölmöä luettavaa. Mikset tuu tänne taas paahtamaan oikeista ongelmistasi, saan kauhistella taas. Haluisin tietää mitä pojille kuuluu ja mitä uutta kauhisteltavaa sää olet keksinyt. Oli aika noloa hylätä meijät, kun 15v. oltiin sun uskollisia lukijoita. Äläkä syytä mua. Mää ole mää ja sää olet sää, alahan taas kirjoittaa tänne vaan, niin saadaan elämään tää palsta.

Minä en kanssa jaksa lukea blogiasi. Olen siellä pari kertaa käynyt lueskelemassa. Koiranäkökulmasta kirjoittaminen on kiva kuvatekstinä jossain facebookin koiraryhmän lyhyessä, ehkä humoristisessa jutussa, pidempänä sitä ei jaksa lukea. Vanhaa päiväkirjaa täällä ja muualla on ikävä, luin vuosia...

Oletan, että kun kerran mainostat täällä julkisesti blogiasi, voimme julkisesti sanoa blogistasi myös mielipiteemme. Mainostahan se ainakin minun silmissäni on, jos vastaat Säteen luultavasti yksityisviestinä esitettämään kysymykseen julkisella ketjulla.

Käsittääkseni on hyvin tärkeää, että te saatte sanoa mitä ajattelette.

Mirri kirjoitti:Käsittääkseni on hyvin tärkeää, että te saatte sanoa mitä ajattelette.

Sehän se tekikin päiväkirjastasi niin kiinnostavan ja oikeastaan muustakin kirjoittelustasi, kun sinulla on taito herättää toisissa, ainakin minussa, tunteita ja ajatuksia. Joskus sanottiin niitä myös ääneen. Useimmiten sentään ei. Mutta blogisi on luultavasti tarkoituksella neutraali. Siellä tuskin joudut sietämään ihmisten kommentointia, ellei sitten joku suivaannu jostain mielipiteestäsi täällä ja tule avautumaan blogiisi.

Toivotan menestystä blogillesi. Vähitellen sinne varmaan ilmaantuu lisääntyvässä määrin lukijakuntaa.

On useita muitakin koiran näkövinkkelistä kirjoitettuja blogeja. Tässä juttu yhdestä hauskimmista:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/esp ... #gs.073nm5

itse blogi on siis Facebookissa. Löytyy varmaan haulla.

Kenen haulla? Miten saat koirasi haukkumaan tietokoneelle ja löytämään blogin?
Eikö tuo ole persoonallishärö, kun välillä luulee olevansa koira.

ip-banni kirjoitti:Kenen haulla? Miten saat koirasi haukkumaan tietokoneelle ja löytämään blogin?
Eikö tuo ole persoonallishärö, kun välillä luulee olevansa koira.

Sinähän olet kokenut haukkuja, kokeile haukkua itse.

Eikö sun räksytyksellä löydä enempi? Sullahan on ihan arkisto ainakin 15vuoden ajalta.

Tylsähkö blogi mutta luen kyllä. Kaipaan samoin päiväkirjaa.

Kyllästynyt kirjoitti:On useita muitakin koiran näkövinkkelistä kirjoitettuja blogeja. Tässä juttu yhdestä hauskimmista:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/esp ... #gs.073nm5

itse blogi on siis Facebookissa. Löytyy varmaan haulla.

Tuota juuri tarkoitin. Kuva ja lyhyt teksti koiran kuviteltuna puheena on toimiva ja usein tosi hauska. Noilla somepäivityksillä saattaa olla järjetön määrä seuraajia. Pitkä, koiran näkövinkkelistä kirjoitettu juttelu on vaikea saada sellaiseksi, ettei se tunnu teennäiseltä lässytykseltä.

Luojan kiitos, saan omassa blogissani lässyttää rauhassa välittämättä muiden mielipiteistä.

ip-banni kirjoitti:Eikö tuo ole persoonallishärö, kun välillä luulee olevansa koira.

Tai kuvittelee olevansa koira ja yrittää tarkastella maailmaa koiran näkövinkkelistä. Mielikuvitus ei ole häiriö. Ja miksei mielikuvituksen avulla voisi tarkastella itseäänkin koiran silmin ja miettein.

Mulla ei mielikuvitus riitä niin pitkälle, että osaisin olla koira. Fyysisesti kyllä onnistuu koirana oleminen, jos kaipaan leikkikaveria.

Minä jouduin esittämään peräti sikaa lavalla yliopiston pakollisella puheviestinnän kurssilla. Samalla kurssilla pidin esitelmän Pentti Saarikosken suomentamistyylistä (ei osannut kunnolla englantia, joten hänen "suomennoksensa" mm. Salingerin Siepparista ruispellossa on ihan erilainen tarina kuin se alkuperäinen. Tosin 2000-luvulla ilmestynyt Arto Schroderuksen suomennos paikkasi tilanteen. Enhän ennen ollut edes ymmärtänyt, että sillä Holden Caulfieldillä (päählö) on skitsofrenia, kuten enkunkielisissä lähteissä netis luki. Saarikosken "suomennos" on jotain Hesan slangia olevinaan ja mutsin kappaleessa on slangisanasto mukana (oli oppikoulussa pakko lukee k.o kirja).
Sori off topickit. Mut sai sitä monena olla yliopistolla kyllä. Sikana siis jopa.

Musta Saarikosken suomennos oli parempi kuin tämä uusi. Jotenkin toimivampi. Luulempa että se englantia osasi mutta otti vain vapauksia. Kun oli tottunut tuohon tiiviiseen pakettiin tuntui uusi jaarittelevalta ja huumorintajuttomalta. Enkä skitsifreniaankaan oikein usko.