Aiemmin luultiin, että nykyihminen on syrjäyttänyt tappamalla sukupuuttoon Neanderthalinihmisen, mutta sittemmin geenitutkimukset ovat paljastaneet toisin. Neanderthalinihmisen geenejä on erityisesti eurooppalaisessa geeniperimässä. Voidaankin sanoa, että Neanderthalinihminen on sulautunut nykyihmiseen. Samoin näen Naisliikkeen kehityksen. Se on aikanaan ristiriitojen jälkeen sulautunut nykyiseen muotoon feministiseksi liikkeeksi, joka nykyisin on hajanainen eri kulttuurien, poliittisten puolueiden naisjaostojen, eri maanosien ja maiden epäyhtenäinen liikesulautuma, jota yhdistää naisten aseman epäkohtien julki tuominen ja tasa-arvon edistäminen. Naisliikkeen muuttuminen Feministiseksi liikkeeksi on tapahtunut, koska Naisliikkeen perustajat ovat kuolleet aikoja sitten ja uudet naiset ovat nimenneet sen Feministiseksi liikkeeksi ja uudet naissukupolvet elävät uusien ristiriitojen maailmassa. Vastikään teollistuneen yhteiskunnan ongelmat ovat erilaiset kuin jälkiteollisen yhteiskunnan, agraariyhteiskunnan tai kehittyvien maiden. Naisliike alkoi brittiläisen yläluokan naisten tarpeista. Ne olivat hieman erilaiset kuin naisten ongelmat nyky-yhteiskunnissa.
Itse henkilökohtaisesti merkittäväksi lasken Suomen itsenäistymisen lisäksi pohjoismaisen demokratian muodostumisen Suomeen. Erityisesti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden astuminen voimaan Suomessa kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa on merkittävä asia. Sufragetit ja naisliike eivät kuitenkaan tuota saavutusta Suomessa olleet ainakaan yksin taistelemassa, vaan merkittävää oli Työväenliikkeen osuus. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta olivat marssimassa housuihin pukeutuneet miehet. Tasa-arvo on ollut ja on molempien sukupuolten asia, tiedostivatpa he niin tai eivät. Nuo marssivat miehet eivät ehkä mieltäneet, mikä merkitys tulevalla päätöksellä tulisi olemaan nimenomaan naisille. He marssivat itsensä ja oman luokkansa puolesta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_äänioikeuden_historia
Keisarikunnan huono menestys sodassa Japania vastaan laukaisi Venäjällä vallankumouksen vuoden 1905 aikana ja lokakuun lopussa tsaari Nikolai II myöntyi antamaan lokakuun manifestin, jossa luvattiin perustaa laajalla äänioikeudella valittava lakia säätävä parlamentti eli duuma. Myös Suomessa puhkesi suurlakko, jonka aikana työväenliike sai ajettua läpi vaatimuksensa äänioikeusuudistuksesta. Asiaa ei osin työväen toiveiden mukaisesti saanut ratkaista kansalliskokous, vaan sen hyväksyminen jäi vanhan järjestelmän käsiin. Tsaarin 4. marraskuuta Suomelle antamaan marraskuun manifestiin sisältyi toimeksianto uudelle senaatille valmistella yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva valtiopäiväjärjestys, mikä oli perustuslaillisten ja venäläisen esivallan myönnytys työväenliikkeelle ja kansanjoukoille. Poikkeuksellinen kumouksellinen tilanne mahdollisti vain hieman aiemmin mahdottomina pidettyjen uudistusten toteuttamisen ja toisaalta konservatiiviset tahot katsoivat välttämättömäksi taipua radikaalien vaatimuksiin.[25][26]
