Psykopatologia.munfoorumi.com

uokka Systolinen/yläpaine, mmHg Diastolinen/alapaine, mmHg
Ihannearvo 90 – 119 60 – 79
Normaali 120 – 129 80 – 85
Tyydyttävä 130 – 139 85 – 89
Lievästi kohonnut 140 – 159 90 – 99

trisse kirjoitti:Onkohan tälläiset paineet liian matalia? Siis synnynnäinen matala verenpaine ja (ilmeisesti) verenpainetta laskeva lääkitys (doxal). Eipä muita oireita kuin huippaaminen kun nousee äkisti pystyyn ja sekin näin vain helteellä.

Helsingin Sanomat kirjoitti:Pelottava huimaus voi iskeä yhtäkkiä keneen tahansa – siihen on helppo hoito, joka tunnetaan huonosti, kertoo asiantuntija
Vaikka olo olisi kuin karusellin kyydissä, huimaus on harvoin vakavaa. Hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen on olemassa helppo asentohoito.

Katarina Malmberg HS
Julkaistu: 25.1.2017 9:33 , Päivitetty: 26.1.2017 7:09

KETÄ NYT ei olisi joskus on joskus huipannut tai pyörryttänyt? Huimaus voi olla hankala ja pelottavakin oire: yhtäkkiä ei meinaa pysyä pystyssä, ehkä korvatkin menevät lukkoon. Mitä oikein tapahtuu?

Vaikka päässä huippaa, silmissä sumenee, keinuttaa tai koko maailma pyörii, onneksi yleensä ei ole kyse vakavasta asiasta.

YKSI TAVALLISIMPIA huimauksen aiheuttajia on hyvänlaatuinen asentohuimaus. Se on vaaratonta pyörimisen tunnetta, johon ei liity mitään aivoperäistä. Vaiva on sisäkorvan tasapainoelimessä, jonka kaarikäytäviin kerääntyy ylimääräistä sakkaa. Usein huimaukseen liittyy myös pahoinvoinnin tunnetta.

”Potilas kokee lyhytkestoista pyörittävää huimausta ja pahoinvointia. Tutkimuksissa näkyy asennonmuutokseen liittyen silmävärve, joka tarkoittaa silmien pientä tahatonta, nopeaa ja useimmiten vaakatasossa hieman pyörittävää liikettä”, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Riina Niemensivu.

Tyypillisesti asentohuimaus ilmenee, kun ihminen vaihtaa asentoa: esimerkiksi kääntyy vuoteella oikealta kyljeltä vasemmalle tai toisinpäin. Tai vaikkapa kumartuu sitomaan kengännauhoja.

Silloin, jos huimatessa tajunnantaso hämärtyy, puhuminen vaikeutuu tai päähän sattuu kovaa, kannattaa mennä heti lääkäriin.

ASENTOHUIMAUKSEEN liittyy harvoin oksentelua, mutta olo voi olla muuten kammottavan huono. Hoitamattomana olo pysyykin huonona jopa kuukausia. Parasta hoitoa huimaukselle on liike.

Tärkein hoitokeino on asentohoito, jonka tarkoituksena on saada ylimääräinen sakka liikkeelle.

”Usein mikä tahansa potilaan oma liikkuminen helpottaa oireita ja nopeuttaa paranemista. Paikallaan oleminen ja huimausta aiheuttavan liikkeen varominen hidastavat paranemista.”

Asentohuimaus iskee usein 55–60-vuotiaisiin, ja ikäihmisistä noin joka kolmas kokee huimausta aika ajoin. Muissa ikäryhmissä tarkkoja lukuja ei tiedetä. Lapsilla ja nuorilla huimausoire on harvinainen, mutta heilläkin sitä on jonkin verran.

”Pitkä vuodelepo tai muu paikallaanolo ja päähän kohdistuneet vammat ylipäätään altistavat huimaukselle”, Riina Niemensivu sanoo.

HUIMAUSTA voivat aiheuttaa myös ongelmat tasapainohermossa.

Tarkkaa syytä tasapainohermon ärsytykselle ei tiedetä. Syynä voivat olla virukset tai muut tulehdukset mutta myös verenkiertohäiriöt.

Tällaisen huimauksen oireita ovat äkkiä alkava oksentelu ja jatkuva huimaus, joka hieman helpottuu parissa päivässä. Huimaus on rajua, useimmiten pyörittävää kiertohuimausta, mutta äkillisistä ja ikävistä oireista huolimatta tila on vaaraton. Joskus pahoinvointilääkkeet voivat helpottaa oloa.

SEKÄ HYVÄNLAATUISTA asentohuimausta että tasapainoelimen vauriosta johtuvaa pyörrytystä hoidetaan huimausfysioterapeutin ohjein. Fysioterapeutin vastaanotolle pääsee esimerkiksi HYKS Kuulokeskuksessa lääkärin lähetteellä tai sinne voi hakeutua yksityisesti. Huimausfysioterapeutti opastaa ja ohjaa liikeharjoitteita ja antaa myös kotiharjoitusohjeita.

Hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen on olemassa hyvä asentohoito, joka tunnetaan huonosti. Katso video jutun alussa, niin näet, miten asentohoito tehdään. Kannattaa kuitenkin hankkia diagnoosi lääkäriltä, jotta tietää varmasti, että kyseessä on asentohuimaus ja hoito on oikea.

Sitkeä, huonosti asettuva asentohuimaus, johon omatoimiset asentohoidot eivät auta, vaatii usein erikoislääkärin tutkimusta ja fysioterapeutin antamaa asentohoitoa.

SAMANTAPAISIA huimausoireita kuin asentohuimauksessa on Ménièren taudissa, jonka tarkkaa syytä ei myöskään tunneta. Jostakin syystä sisäkorvaan kertyy siinä hieman liikaa nestettä. Sairaus on täysin vaaraton, mutta voi hankaloittaa elämää paljonkin. Tautiin liittyy huimauksen lisäksi korvassa tuntuva paine. Ajan saatossa oireilevan korvan kuulo heikkenee, yleensä pysyvästi.

Ménièren tautia hoidetaan tasapainoharjoituksilla, mutta terveelliset elämäntavat ovat hoidon kulmakivi. Liikunta, riittävä yöuni ja vähäsuolainen ruoka auttavat monia. Joskus käytetään myös lääkkeitä.

MIGREENIIN, stressiin ja esimerkiksi paniikkihäiriöön saattaa liittyä huimausta. Liian matala tai liian korkea verenpaine voivat myös aiheuttaa huimausta. Varsinkin, jos on matala verenpaine, kannattaa nousta makuulta ylös rauhallisesti.

MYÖS NISKA-HARTIASEUDUN jumit helposti pyörryttävät. On hyvä muistaa, että oikea diagnoosi on hoidon kannalta tärkeä. Migreeniin tai pahoinvointiin on täsmälääkkeitä, mutta yhtä yksinkertaista hoitoa ei ole, jos kyse onkin psyykkisestä oireilusta tai lihasjännityksestä.

PELKKÄ HUIMAUSOIRE ei tavallisesti ole merkki aivoverenkierron ongelmasta. Lääkäriin pitää mennä heti, jos huimausoireeseen liittyy puheen puuroutumista ja puolien eroja raajojen toiminnassa, tajunnantason laskua tai kovaa päänsärkyä.

Huimausfysioterapeutti Sanna Korkkinen HUS:n korvaklinikalta opastaa huimauksesta kärsiviä erilaisin tasapaino- ja asentohoitomenetelmin. (KUVA: SAMI KERO)

Helsingin Sanomat kirjoitti:Yksinkertainen testi voi paljastaa piilevän sairauden – nouse makuulta ja mittaa verenpaineesi
Jos verenpaine laskee nopeasti, paineen säätelyssä on pulmia. Verenpaineen romahtamisen voi aiheuttaa esimerkiksi sydänsairaus, diabetes ja Parkinsonin tauti.

Mari Heikkilä
Julkaistu: 9.10.2017 2:00 , Päivitetty: 9.10.2017 8:41

YKSINKERTAINEN koe voi paljastaa ihmisen terveydestä yllättävän paljon. Makaa ensin kymmenen minuuttia rentona aloillasi. Mittaa verenpaineesi.

Nouse tämän jälkeen ripeästi seisomaan ilman tukea. Mittaa verenpaineesi välittömästi sekä minuutin ja kolmen minuutin kuluttua.

Huimaako?

EDELLÄ kuvattua testiä sanotaan ortostaattiseksi kokeeksi. Jos yläpaine putoaa nousemisen jälkeen yli 20 elohopeamillimetriä (mmHg) tai alapaine yli 10 elohopeamillimetriä, kyseessä on niin sanottu ortostaattinen hypotensio.

Taustalla ovat ongelmat verenpaineen säätelyssä. Monet taudit, kuten sydänsairaus, diabetes ja Parkinsonin tauti voivat aiheuttaa tällaisen verenpaineen romahtamisen noustessa. Myös korkea ikä voi selittää ilmiön.

Jos verenpaine laskee, kun ihminen nousee makuulta, kyseessä on niin sanottu ortostaattinen hypotensio. Verenpaineen romahtamisen taustalla ovat ongelmat verenpaineen säätelyssä.

Monet taudit, kuten sydänsairaus, diabetes ja Parkinsonin tauti voivat aiheuttaa tällaisen verenpaineen romahtamisen. Myös korkea ikä voi selittää ilmiön­.

ORTOSTAATTISELLE hypotensiolle on luonnollinen selitys.

Kun ihminen lepää ja rentoutuu, verenpaine ja syke laskevat. Kun hän nousee äkillisesti pystyasentoon, veri hulahtaa painovoiman ansiosta ylhäältä alas eli päästä jalkoihin.

Normaalisti elimistö korjaa tilanteen salamannopeasti. Verenkierrossa on painereseptoreja, jotka valvovat verenpainetta. Niitä on esimerkiksi sydämestä lähtevässä valtimossa, aortassa, sekä kaulavaltimoissa.

Nämä baroreseptorit reagoivat välittömästi. Ne lähettävät tietoa verenpaineesta aivojen verenkiertoa säätelevään keskukseen.

Verenpaineen säätelykeskus korjaa tilanteen nopeasti esimerkiksi supistamalla alaraajojen verisuonia sekä nostamalla sydämen sykettä ja pumppausvoimaa. Verenpaine nousee ja verta pumpataan aivoihin.

AINA elimistön reagointinopeus ei kuitenkaan riitä.

Verenpaineen säätelyn pulmat korostuvat iäkkäillä ihmisillä, sanoo professori Juha Hartikainen Kuopion yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksesta.

Jos verisuonet ovat jäykistyneet ja kalkkeutuneet, paineen säätely vaikeutuu. Normaalisti verenpaineen säätelykeskus voi antaa käskyn supistaa verisuonia, jolloin verenpaine nousee. Vastaavasti verisuonia laajentamalla paine laskee.

Vanhuksen suonet voivat olla joustavien kumiletkujen sijaan kuin jäykkiä metalliputkia, jolloin verisuonten supistuminen ja laajeneminen ei toimi.

Ikääntyneillä saattaa olla lisäksi häiriöitä baroreseptorien ja verenpaineen säätelykeskuksen toiminnassa.

Myös monet sairaudet sekä tietyt masennus- ja psykoosilääkkeet, verenpainelääkkeet ja nesteenpoistolääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia.

YLLÄTTÄEN toinen ihmisryhmä, jolla ongelmia saattaa esiintyä, ovat pitkät ja hoikat nuorukaiset, kuten koripalloilijat.

On elimistölle aikamoinen ponnistus nostaa pitkän ihmisen verenpaine salamannopeasti ja estää siten painovoiman vaikutus. Vaikka säätelyjärjestelmä toimisi miten moitteettomasti, se voi olla liian hidas.

Hartikainen ohjasi aikoinaan väitöstyön, jossa tutkittiin verenpaineen säätelyä.

Hän muistaa hyvin tutkimuksen, jossa testattiin eri ikäisten ihmisten säätelyjärjestelmän toimintaa. Mukana oli sata tervettä ihmistä, joille tehtiin sairaalassa ortostaattinen koe.

Ihmiset makasivat kokeessa ensin kipattavalla pöydällä rennosti kolmen tunnin ajan. Osa jopa nukahti. Tämän jälkeen avustajat nostivat kippipöydän lähelle pystyasentoa, 70 asteen kulmaan.

”Nuorista miehistä lähes puolet pyörtyi. Ja mitä pidempi hongankolistaja oli kyseessä, sitä todennäköisemmin taju meni. Iäkkäät naiset pysyivät parhaiten tolpillaan”, Hartikainen kuvailee.

USEIMMILLA nuorukaisista ei normaalisti ollut mitään ongelmia pystyyn noustessa.

Selitys on siinä, että tavallisesti lihasten jännittyminen ja jalkojen liike ylös noustessa auttaa nostamaan verenpainetta.

Kun tämä estettiin ja ihminen nostettiin ulkopuolisin voimin ylös, verenpaine ei ehtinyt mukaan.

Usein ihminen huomaa pystyasentoon nousemiseen liittyvän verenpaineen putoamisen ilman mittauksiakin. Seurauksena on heikotusta, huimausta tai epävarma olo.

Aina oireet eivät kuitenkaan ole näin selvät.

VALITETTAVAN usein vanhuksilla ortostaattinen hypotensio havaitaan vasta siinä vaiheessa, kun tämä on jo kaatunut enemmän tai vähemmän vakavin seurauksin.

Hiljattain yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat, että ihmisillä, joilla oli keski-iässä toistuvasti ortostaattista hypotensiota, oli suurempi todennäköisyys sairastua dementiaan parikymmentä vuotta myöhemmin.

Tutkijoiden mukaan selitys voi olla se, että toistuvat verenpaineen romahtamiset aiheuttavat ongelmia pitkän ajan kuluessa.

Aivot eivät pidä toistuvista verenpaineen romahtamisista. Kun veri pakenee, aivojen hapensaanti heikentyy.

Myös Neurology-lehdessä tänä vuonna julkaistu tutkimus tukee tätä ajatusta.

Parkinson-potilailla tehdyissä ortostaattisissa kokeissa tutkijat havaitsivat, että potilaiden kognitiiviset kyvyt heikkenivät siinä vaiheessa, kun nämä nostettiin pystyasentoon ja verenpaine putosi. Potilaat siis ”tyhmenivät” ylös nostettaessa.

MITÄ sitten pitäisi tehdä, jos tekee alussa kuvatun ortostaattisen kokeen ja havaitsee verenpaineensa romahtavan? Hartikaisen mukaan kannattaa ryhtyä estämään tällaisia tilanteita etukäteen.

”Kannattaa välttää nopeita pomppaamisia sängystä ylös ja istua hetkinen sängynreunalla. Yksi keino on ennen ylös nousua pumpata käsiä nyrkkiin tai laittaa polvia koukkuun, jotta verenpaine nousisi.”

Myös tukisukat auttavat, jottei veri hulahda noustessa jalkoihin. Jotkut voivat hyötyä siitä, että sängyn pääpuolta nostetaan ylöspäin kymmenisen senttiä. Tällöin muutos seisomaan noustessa ei ole yhtä iso.

Ongelma voi ilmetä myös istumasta seisomaan noustessa. Tätäkin muutosta kannattaa valmistella esimerkiksi liikuttelemalla jalkojaan.

”Lääkäriin kannattaa mennä, jos seisomaan noustessa huimaus on haittaavaa tai aiheuttaa kaatuilua. Tällöin voidaan esimerkiksi tarkistaa, voitaisiinko lääkitystä muuttaa siten, että tilanne helpottuisi, Hartikainen toteaa.

Nestehukka altistaa verenpaineen säätelyn ongelmille. Nestehukan myötä veren tilavuus pienenee, jolloin verenpaineen nostaminen on vaikeampaa.

Erityisen huono on nesteenpoistolääkkeiden tai alkoholin ja lämpimän kesäilman yhdistelmä.

TOISENLAISTA hyötyä ortostaattisesta kokeesta on urheilijoille.

He voivat seurata sykkeen muutosta. Jos syke nousee huomattavan paljon pystyyn noustessa, se voi viitata elimistön ylikuormittumiseen, urheilijan ylikuntoon.

”Tämä on paljon käytetty ja simppeli testi, voin kyllä suositella sitä. Se ei vaadi kuin sykemittarin”, sanoo Tampereen Urheilulääkäriaseman testauspäällikkö, liikuntatieteiden tohtori Piia Kaikkonen.

Usein huomiorajana pidetään, jos syke jää reilusti yli 20 lyöntiä minuutissa korkeammalle seistessä kuin makuulla. Tämä voi antaa viitteitä siitä, että treenaaminen on liian rankkaa.

Kaikkosen mukaan yksittäisestä mittaustuloksesta ei kuitenkaan pidä vetää liiallisia johtopäätöksiä. Henkilökohtainen vaihtelu on suurta. Testaamisesta on hyötyä vain, mikäli urheilija tekee kokeen säännöllisesti ja aina samalla tavoin.

”Parasta olisi, jos urheilijalla on käytettävissään ennen treenikauden alkamista saadut lepotilanteen tulokset. Tämän jälkeen voi seurata, miten tilanne kehittyy.”

Jos ortostaattisessa kokeessa makuu- ja pystyasennossa mitattujen syketasojen ero alkaa kovasti kasvaa aikaisempiin tuloksiin verrattuna, se voi kertoa, että palautumiselle jää liian vähän aikaa.

Kuvan osoite: https://hs.mediadelivery.fi/img/978/692 ... 4e67d7.png