Kirjoittaja Mirri » 05.10.2017 20:05
Kyllä, 112 on nykyisin ensimmäinen vaihtoehto, kun tarvitaan psykiatrista apua potilaan tahdosta riippumatta. Noin on ollut esim. Hämeenlinnassa jo pitkään, ja Helsinkikin kuulemani mukaan on luopunut siitä, että psykiatri lähtisi ambulanssin matkaan.
Helsinkiläiskokemusta omaavat vanhemmat tiesivät kertoa, että psykiatristen potilaiden kohdalla on yksi vakava ongelma: jos potilas pystyy vakuuttamaan ensihoitohenkilöstölle olevansa terve, hänelle annetaan täytettäväksi lomake, jolla hän vapauttaa ensihoitajat vastuusta - ja jätetään viemättä mihinkään.
Periaatteessa kai tuollaista menettelyä voitaisiin pitää heitteillejättönä, jos potilas todellisuudessa on vakavasti sairas ja pikaisen hoidon tarpeessa, eivätkä ensihoitajat tunnista asiaa. Niinpä olisi kova tarve sille, että lääkäri olisi matkassa ambulanssin mennessä psykiatrisen potilaan luokse. Ja tarvittaessa lääkärin lisäksi poliisi, jotta 'pakkohoitoon' ohjaaminen voitaisiin tehdä siinä paikassa, kun potilas on tavoitettu, ikään kuin saatu kiinni. Hän kun on voinut olla jopa karkuteillä, ja harhaisena paennut niin 'pakkohoidolla uhkaavia' omaisiaan kuin kaikkia muitakin auttamisen yrittäjiä ties miten pitkät ajat.
Tarkemmin ajatellen luulen, ettei helsinkiläinen käytäntö ole poikkeus, vaan samanlainen taitaa olla kaikkialla muuallakin: vastentahtoinen potilas saadaan tahdosta riippumattomaan hoitoon siten, että ambulanssihenkilöstö ottaa hänet mukaansa, kyyditsee terveyskeskukseen diagnoosia ja lähetettä varten, ja sieltä sitten psykiatriseen hoitoyksikköön. Toisin sanoen potilaalla on mahdollisuus vapauttaa itsensä ambulanssikyydistä allekirjoittamalla ensihoitajien tarjoaman lomakkeen, jolla ottaa vastuun itselleen. Mutta lykätäänköhän Helsingissä kyseinen lomake potilaan eteen liian helposti, ja kaiken kiireen keskellä vapaudutaan vastuusta potilaan ollessa psyykkinen ja 'liian vaikea' tapaus? Toinen vaihtoehto käsittääkseni olisi se, että ambulanssihenkilöstö pyytäisi poliisilta virka-apua, ja henkilö pantaisiin ambulanssin matkaan tarvittaessa poliisin avustuksella ja myös saattamana. Poliisihan voi antaa virka-apua aina terveyskeskukseen asti, ja vielä sieltä eteenpäinkin kunnes hoitoa tarvitseva on saatettu asianmukaiseen hoitoon.
Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja se, että omasta kodistaan ketään ei viedä väkisin hoitoon on saanut mielestäni järkyttäviä seurauksia. Psykiatrinen potilas jätetään oman onnensa nojaan, jos hän ei ole tarpeeksi terve ymmärtääkseen olevansa sairas ja hoidon tarpeessa.
Sitäkin olen ehtinyt miettiä, että auttaisikohan edunvalvonnassa oleminen tällaisessa asiassa. Jos ensihoitohenkilöstö luottaa edunvalvonnassa olevan henkilön allekirjoitukseen, niin olisi ainakin jotakin, jonka avulla omaiset voisivat jälkikäteen vaatia oikeutta ja vetää vastuuseen laiminlyönnistä. Lisäksi varmasti tulisi ensihoitohenkilöstön tietoisuuteen se, että tässä tai tuossa osoitteessa tällainen tai tuollainen henkilö on oikeasti sairas, vaikka itse todistelisi mitä ja näyttäisi miten terveeltä ja selväjärkiseltä.