T.Järvinen: Puolet lääketieteellisestä hoidosta turhaa
Minä väitän -sarja
Jopa puolet lääketieteellisestä hoidosta on turhaa, sanoo professori – Potilas ei ole asiakas, eikä hoitoa pitäisi saada vain varmuuden vuoksi Kun potilaasta tulee asiakas, lääkäristä tulee kauppias, sanoo ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen.
- Katarina Malmberg 13.9.2017 10:55 http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005365709.html - Kommentit 131
POTILAS ei ole asiakas.
”Potilas - lääkäri-suhteessa on yhtäläisyyksiä asiakassuhteeseen, mutta siinä on myös iso ero: Potilaan pitäisi saada vain tarvitsemansa hoito, ei haluamaansa tutkimusta tai toimenpidettä varmuuden vuoksi”, sanoo ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen Helsingin yliopistosta.
HÄNET valittiin juuri riippumattomien lääketieteen asiantuntijoiden kansainväliselle listalle. Teppo Järvinen on puhunut paljon siitä, kuinka lääkärien sidonnaisuuksien on tultava esiin. Lisäksi hän on monessa yhteydessä kertonut vastustavansa turhia hoitoja ja ylidiagnostiikkaa.
”Tiedän, että kommentti on tulenarka, sillä nykyaika on yksilön oikeuksia korostava. Kun asiakas menee lääkärille, hän olettaa saavansa palvelua. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että potilas on tyytyväinen poistuessaan vastaanotolta. Päinvastoin”, Järvinen sanoo.
Hänen mielestään kehitys on kuitenkin huolestuttava, sillä kun potilaasta tulee asiakas, lääkäristä tulee kauppias. Mitä saisi olla? Tarjolla on toimenpiteitä, kuvantamisia, monenlaisia lääkkeitä.
”Haluaisin ravistella asenteita siihen suuntaan, että odotukset terveydenhuoltoa kohtaan olisivat kohtuullisia ja realistisia” hän sanoo.
SAMAAN TAPAAN kun autolle tehdään vuosihuolto, moni potilas haluaa ja jopa vaatii, että häneltä tarkistetaan veriarvot vuosittain. Nykynäytön perusteella tällaisesta ei ole mitään hyötyä väestötasolla, sillä taudit etenevät hitaasti ja käytettävät verikoepatteristot eivät sovellu tällaiseen seulontaan. Vaikkapa esille tuleva alentunut hemoglobiiniarvo voi johtaa ihan turhiin lisätutkimuksiin.
Sama koskee esimerkiksi epidemian lailla yleistyneitä, yksityisesti tehtyjä magneettikuvauksia.
”Ymmärrän, että potilaat kokevat oikeudekseen saada tarkan diagnoosin. Ilman asianmukaista lääkärin tutkimusta teetetty tutkimus kuitenkin usein vain johtaa vaivojen kannalta merkityksettömiin löydöksiin, joiden selvittely rasittaa jo nykyiselläänkin ylikuormittunutta systeemiä”, Järvinen sanoo.
”Moni kokee, että mitä sitten, kun itse maksan. Tosiasiassa kuitenkin kustannuksiin osallistuu yhteiskunta Kela-korvausten kautta. Jos keskityttäisiin vain toimiviksi osoitettuihin hoitoihin, terveydenhuoltojärjestelmämme ruuhkat ja rahoituskriisi olisi ratkaistu samalla kertaa,” hän lataa.
KUITENKIN jopa 30 – 50 prosenttia lääketieteellisestä hoidosta on turhaa. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on Järvisen mukaan kolesterolilääkkeiden syöminen.
Niitä napsii yli 600 000 suomalaisista. Tavoitteena on verisuoni- ja sydäntautien ehkäiseminen. Järvisen mukaan harva potilaista ymmärtää, että syömällä statiineja 30 vuotta, elinajan ennuste kasvaa parhaimmillaankin vain muutamalla kuukaudella. Lääkkeiden syömisestä kun on pahimmillaan vuosikausia haittoja ja tietysti kuluja sekä potilaalle itselleen että yhteiskunnalle.
JÄRVISEN oma tutkimusryhmä osoitti myös, että suurin osa polven tähystysleikkauksista on tarpeettomia. Järvinen kertoo, että tutkimuksessa puolet polvikivuista ja -jäykkyydestä kärsivistä potilasta leikattiin höyläämällä ja poistamalla turhaa rustoa, toisen puolen leikkauksessa polvi vain tarkastettiin tähystimen avulla. Parin vuoden seuranta-aikana ryhmien tulokset olivat hyvin samankaltaiset: noin 80 prosenttia potilaista oli tyytyväisiä lopputulokseen molemmissa ryhmissä.
”On inhimillistä, että ihminen haluaa hoitoa. Ihmisten huoli täytyykin ottaa vakavasti. Aktiivinen hoitaminen antaa tunteen, että ihminen on tärkeä ja häntä halutaan auttaa”, Järvinen sanoo.
PAHIMMILLAAN liika tutkiminen johtaa diagnooseihin, joiden löytyminen aiheuttaa vain ylimääräistä huolta. Esimerkiksi eturauhasen PSA-seulonta johtaa usein turhaan koepalan ottoon ja muihin tutkimuksiin, joista seuraa valtavaa huolta, usein myös suoranaisia haittoja, kuten tulehduksia ja muuta vakavaa.
”Harva lääkärikään varmasti tietää, että yhdenkään syöpäseulonnan ei ole koskaan osoitettu johtaneen seulottujen eliniän pitenemiseen”, Teppo Järvinen kertoo.
Tämä juttu on osa Minä väitän -sarjaa, jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.
Jopa puolet lääketieteellisestä hoidosta on turhaa, sanoo professori – Potilas ei ole asiakas, eikä hoitoa pitäisi saada vain varmuuden vuoksi Kun potilaasta tulee asiakas, lääkäristä tulee kauppias, sanoo ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen.
- Katarina Malmberg 13.9.2017 10:55 http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005365709.html - Kommentit 131
POTILAS ei ole asiakas.
”Potilas - lääkäri-suhteessa on yhtäläisyyksiä asiakassuhteeseen, mutta siinä on myös iso ero: Potilaan pitäisi saada vain tarvitsemansa hoito, ei haluamaansa tutkimusta tai toimenpidettä varmuuden vuoksi”, sanoo ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen Helsingin yliopistosta.
HÄNET valittiin juuri riippumattomien lääketieteen asiantuntijoiden kansainväliselle listalle. Teppo Järvinen on puhunut paljon siitä, kuinka lääkärien sidonnaisuuksien on tultava esiin. Lisäksi hän on monessa yhteydessä kertonut vastustavansa turhia hoitoja ja ylidiagnostiikkaa.
”Tiedän, että kommentti on tulenarka, sillä nykyaika on yksilön oikeuksia korostava. Kun asiakas menee lääkärille, hän olettaa saavansa palvelua. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että potilas on tyytyväinen poistuessaan vastaanotolta. Päinvastoin”, Järvinen sanoo.
Hänen mielestään kehitys on kuitenkin huolestuttava, sillä kun potilaasta tulee asiakas, lääkäristä tulee kauppias. Mitä saisi olla? Tarjolla on toimenpiteitä, kuvantamisia, monenlaisia lääkkeitä.
”Haluaisin ravistella asenteita siihen suuntaan, että odotukset terveydenhuoltoa kohtaan olisivat kohtuullisia ja realistisia” hän sanoo.
SAMAAN TAPAAN kun autolle tehdään vuosihuolto, moni potilas haluaa ja jopa vaatii, että häneltä tarkistetaan veriarvot vuosittain. Nykynäytön perusteella tällaisesta ei ole mitään hyötyä väestötasolla, sillä taudit etenevät hitaasti ja käytettävät verikoepatteristot eivät sovellu tällaiseen seulontaan. Vaikkapa esille tuleva alentunut hemoglobiiniarvo voi johtaa ihan turhiin lisätutkimuksiin.
Sama koskee esimerkiksi epidemian lailla yleistyneitä, yksityisesti tehtyjä magneettikuvauksia.
”Ymmärrän, että potilaat kokevat oikeudekseen saada tarkan diagnoosin. Ilman asianmukaista lääkärin tutkimusta teetetty tutkimus kuitenkin usein vain johtaa vaivojen kannalta merkityksettömiin löydöksiin, joiden selvittely rasittaa jo nykyiselläänkin ylikuormittunutta systeemiä”, Järvinen sanoo.
”Moni kokee, että mitä sitten, kun itse maksan. Tosiasiassa kuitenkin kustannuksiin osallistuu yhteiskunta Kela-korvausten kautta. Jos keskityttäisiin vain toimiviksi osoitettuihin hoitoihin, terveydenhuoltojärjestelmämme ruuhkat ja rahoituskriisi olisi ratkaistu samalla kertaa,” hän lataa.
KUITENKIN jopa 30 – 50 prosenttia lääketieteellisestä hoidosta on turhaa. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on Järvisen mukaan kolesterolilääkkeiden syöminen.
Niitä napsii yli 600 000 suomalaisista. Tavoitteena on verisuoni- ja sydäntautien ehkäiseminen. Järvisen mukaan harva potilaista ymmärtää, että syömällä statiineja 30 vuotta, elinajan ennuste kasvaa parhaimmillaankin vain muutamalla kuukaudella. Lääkkeiden syömisestä kun on pahimmillaan vuosikausia haittoja ja tietysti kuluja sekä potilaalle itselleen että yhteiskunnalle.
JÄRVISEN oma tutkimusryhmä osoitti myös, että suurin osa polven tähystysleikkauksista on tarpeettomia. Järvinen kertoo, että tutkimuksessa puolet polvikivuista ja -jäykkyydestä kärsivistä potilasta leikattiin höyläämällä ja poistamalla turhaa rustoa, toisen puolen leikkauksessa polvi vain tarkastettiin tähystimen avulla. Parin vuoden seuranta-aikana ryhmien tulokset olivat hyvin samankaltaiset: noin 80 prosenttia potilaista oli tyytyväisiä lopputulokseen molemmissa ryhmissä.
”On inhimillistä, että ihminen haluaa hoitoa. Ihmisten huoli täytyykin ottaa vakavasti. Aktiivinen hoitaminen antaa tunteen, että ihminen on tärkeä ja häntä halutaan auttaa”, Järvinen sanoo.
PAHIMMILLAAN liika tutkiminen johtaa diagnooseihin, joiden löytyminen aiheuttaa vain ylimääräistä huolta. Esimerkiksi eturauhasen PSA-seulonta johtaa usein turhaan koepalan ottoon ja muihin tutkimuksiin, joista seuraa valtavaa huolta, usein myös suoranaisia haittoja, kuten tulehduksia ja muuta vakavaa.
”Harva lääkärikään varmasti tietää, että yhdenkään syöpäseulonnan ei ole koskaan osoitettu johtaneen seulottujen eliniän pitenemiseen”, Teppo Järvinen kertoo.
Tämä juttu on osa Minä väitän -sarjaa, jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.