Sivu 1/1

Pyörittääkö lääketeollisuus psykiatriaa?

ViestiLähetetty: 05.06.2017 09:01
Kirjoittaja Sievä Sigismund
http://www.is.fi/terveys/art-2000005234123.html

Kriitikoiden mukaan nykyinen psykiatria kulkee lääketeollisuuden talutusnuorassa. Masennuslääkkeitä syö jo melkein joka kymmenes suomalainen.
Psykiatria on aina ollut lääketieteen ruma ankanpoikanen. Näin kuvailee psykiatri ja psykoterapeutti Ben Furman esipuheessa, jonka hän on kirjoittanut James Daviesin teokseen Hajalla – Onneton totuus psykiatrian nykytilasta (2015).

Furmanin mukaan psykiatria ei ole perinteisesti nauttinut lääketieteellisen yhteisön arvostusta, ja sen vuoksi sillä on aina ollut tarve todistaa muulle lääkärikunnalle uskottavuuttaan.

– Vuosien saatossa psykiatria on turvautunut erilaisiin strategioihin nostaakseen statustaan isoveljiensä ja muun maailman silmissä.

Yksi suurimmista muodonmuutoksista psykiatriassa tapahtui 1980-luvulla, kun Amerikan psykiatriyhdistyksen (APA) siivittämänä psykoanalyysi korvautui uudella psykiatrialla. Muutokset kirjautuivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmään, joka tunnetaan lyhenteellä DSM.

Tämän kumouksen vuoksi psyykkiset ongelmat alkoivat näyttäytyä aivokemiallisina häiriöinä, joiden ensisijainen hoito on lääkitys.


Ongelmat eivät ole keskushermostossa eivätkä kemiallisia, vaan sosiaalisia, psykologisia tai ihmisten välisissä suhteissa.

Nämä linjaukset selittävät suurelta osin, miksi Suomessakin noin 700 000 henkilöä käyttää nykyisin vuosittain ainakin lyhyen aikaa jotakin psyykenlääkettä. Noin joka kymmenes suomalainen aikuinen käyttää jotakin psyykenlääkettä vuosittain säännöllisesti.

DSM ei ole 1980-luvulta lähtien perustunut mihinkään tieteelliseen ymmärrykseen psyykkisten häiriöiden syistä tai olemuksesta, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Martti Tuohimetsä.

Tuohimetsä sanoo, että DSM III -diagnosointijärjestelmän laati pieni piiri kirjoituspöydän ääressä pelkän käytännön kokemuksen perusteella.

– Syntyi 292 diagnoosia ja oirekuvaa ottamatta huomioon niitä olosuhteita, joissa monet oirekuvat potilaalle olivat kehittyneet.

Re: Pyörittääkö lääketeollisuus psykiatriaa?

ViestiLähetetty: 05.06.2017 15:45
Kirjoittaja Mirri
Kunpa ei lääkkeiden ja lääketeollisuuden pelossa palattaisi aikaan, jota elettiin ennen nykyisiä - lääketeollisuuden kehittämiä - psykoosilääkkeitä. Monen ihmisen elämä muuttuisi painajaiseksi, jos psykiatristen potilaiden tarvitsemat ja käyttämät lääkkeet julistettaisiin huuhaaksi ja vedettäisiin pois markkinoilta.

Käsittääkseni on jo pitkään tiedetty, että tietyt depression hoitoon tarkoitetut lääkkeet lievittävät myös joitakin hankaliin persoonallisuushäiriöihin liittyviä oireita, kuten ahdistuneisuutta, lyhytpinnaisuutta, ja hermostuneisuutta. Lääkevastaisuuden lietsominen ei auta ainakaan heitä, jotka muutenkin uskovat olevansa psyykkisesti täysin terveitä ja kuitenkin kipeästi tarvitsisivat depressiolääkkeen tuomaa lievitystä elämäänsä - ja läheistensä elämään. Moni repivä ja raateleva itkuraivokohtaus voisi jäädä elämättä ja kokematta, jos persoonallisuushäiriöisen henkilön psykiatrinen lääkitys olisi kunnossa.

Re: Pyörittääkö lääketeollisuus psykiatriaa?

ViestiLähetetty: 05.06.2017 16:14
Kirjoittaja Sievä Sigismund
Artikkelista (tääläkin palstalla havaittu):
Bentsodiatsepiinit ja ahdistuslääkkeet ongelmallisia
Haittoja seulottaessa on syytä nostaa erityisesti rauhoittavina lääkkeinä käytetyt bentsodiatsepiinit ja ahdistuslääkkeet.

– Ne ovat ongelmallisia sikäli, että voivat aiheuttaa riippuvuutta, madaltavat impulssikontrollia, ja ikään kuin pahentavat persoonallishäiriöisten tai psykopaattien oireistoa. Potilaasta voi tulla jotenkin tunnoton ja piittaamaton muista ihmisistä, Tuohimetsä kertoo.

Re: Pyörittääkö lääketeollisuus psykiatriaa?

ViestiLähetetty: 05.06.2017 16:55
Kirjoittaja Mirri
Psykiatri Sami Pirkola esittää ajattelemisen arvoisen näkemyksen:
Vaikka masennuksen esiintyvyys ei ole mittauksissa laskenut, on esimerkiksi sairaalahoidon käyttö ollut jatkuvassa laskussa, huomauttaa Suomen psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja, sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.
– Tämä saattaa liittyä depression ja muiden häiriöiden vaikeusasteen lieventymiseen ja häiriöjaksojen lyhenemiseen.

Käytännössä lienee juuri noin: tehokkaan lääkehoidon ansiosta yhä useampi akuutti sairausjakso on entistä lievempi ja lyhyempi - se saadaan helpommin ja nopeammin hallintaan. Niin depressiossa, maanis-depressiivisyydessä, kuin skitsofreniaryhmän taudeissakin. On monin tavoin erittäin iso asia, jos potilas pärjää lääkkeidensä ansiosta niin, ettei hän tarvitse osastojaksoja.

Ben Furmanin mielestä kutakuinkin kaikki psykiatriset sairaudet pitkittyneitä psykooseja myöten olisi hoidettavissa psykososiaalisin keinoin ilman lääkkeitä. Onkohan hän myös kertonut, miten asia käytännössä tehdään ja toteutetaan?

Re: Pyörittääkö lääketeollisuus psykiatriaa?

ViestiLähetetty: 05.06.2017 17:12
Kirjoittaja Mirri
Käypä hoito -suositus vuodelta 2015 sanoo epävakaan persoonallisuushäiriön oireiden lääkehoidosta näin:
Lääke- ja sähköhoito

Pyrkimys hyvin erilaisten psykiatristen oireiden lievittämiseen saattaa johtaa epätarkoituksenmukaiseen monilääkitykseen.
Lääkehoitoa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon suurentunut lääkkeillä tehtävän itsemurhan riski ja vähemmän määrätietoisten itsemurhayritysten riski, alttius lääkeriippuvuuteen, päihteiden käyttöön ja omaehtoisuuteen lääkehoidon toteutuksessa sekä potilaan muut sairaudet.
Sähköhoito (ECT) ei lievitä epävakaan persoonallisuuden oireita.
Epävakaa persoonallisuus ei ole vasta-aihe masennuksen sähköhoidolle.
Antipsykootit vähentävät osalla potilaista epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää vihamielisyyttä, epäluuloisuutta, affektien säätelyhäiriöitä, kognitio- ja havaintovääristymiä, psykoottisia oireita ja tahallista itsen vahingoittamista.
Mielialaa tasaavat lääkkeet valproaatti, karbamatsepiini, lamotrigiini sekä ensisijaisesti epilepsiaan käytettävä topiramaatti ilmeisesti vähentävät osalla potilaista epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää impulsiivisuutta ja aggressiivisuutta.
Valproaattia tulee käyttää hedelmällisessä iässä tai raskaana olevilla naisilla vain, jos muut hoidot eivät ole tehokkaita tai sopivia.

Myös okskarbatsepiini saattaa olla käyttökelpoinen vaihtoehto.
Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet) saattavat osalla potilaista vähentää epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää impulssikontrollin ja tunteiden säätelyn vaikeutta.
Bentsodiatsepiinit saattavat osalla potilaista heikentää impulssikontrollia ja synnyttää riippuvuutta.
Vaihtoehtoja saattavat olla buspironi ja pregabaliini, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi yleistyneen ahdistuneisuuden hoidossa ja jotka eivät aiheuta riippuvuutta. Niiden käyttöä ei ole kuitenkaan tutkittu epävakaan persoonallisuuden hoidossa. Pregabaliini voimistaa huumausaineiden vaikutusta, joten se ei väärinkäyttöriskin takia sovellu huumeriippuvaisille potilaille.
Viiden pienen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että omega-3-rasvahapot saattavat lievittää epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää oireistoa.
Valvottu disulfiraamihoito voi olla avuksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien alkoholiriippuvuuden hoidossa.
Intranasaalinen oksitosiini saattaa osalla potilaista lievittää epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää varautuneisuutta sosiaalisissa tilanteissa, mutta hoitotulokset ovat toistaiseksi ristiriitaisia eikä oksitosiini ole vielä yleisesti kliinisessä käytössä epävakaan persoonallisuuden hoidossa.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... i50064#NaN

Minulla on lähiomaiskokemusta 90-luvulta, jolloin psykiatri kirjoitti potilaalle sertraliinireseptin (SSRI). Lääke teki sen mitä käypähoito -suosituksessa sanotaan: vähensi impulssikontrollin ja tunteiden säätelyn vaikeutta. Muistan, miten tuntui aivan uskomattomalta nähdä ja kokea lääkehoidon myötä tapahtunut muutos ja muutoksen tuoma helpotus. Se vain, että potilas oli hirmuisen lääkevastainen, eikä halunnut pönkittää psykiatriaa tai lääketeollisuutta 'napsimalla mömmöjä'; hän lopetti lääkityksen huonoin seurauksin.

Re: Pyörittääkö lääketeollisuus psykiatriaa?

ViestiLähetetty: 05.06.2017 18:33
Kirjoittaja ritalin
Mirri on tässä ketjussa pihalla, kuin äimänkäki. Ongelmahan ei suinkaan ole se, että mielisairaat ja persoonallisuushäiriöiset syövät lääkkeitä. Ongelma tässä on se, että lääkefirmojen tavoitteena on, että aivan jokainen ihminen söisi kovia psykoosilääkkeitä synnytyspöydältä hautaan asti. Jopa 20% suomalaisista on jossain vaiheessa elämäänsä syönyt masennuslääkkeitä. Isoin osa näistä ihmisistä on sellaisia, jotka eivät mitään lääkitystä olisi tarvinneet. Kun ihminen menee lääkäriin, niin ensimmäisenä yleislääkäri lyö sulle lääkepurkin kouraan. Kun olet kaksi vuotta syönyt lääkkeitä, eikä oireet ole helpottaneet, todetaan, että sulla on kolme kuukautta elinaikaa. Tämä on se ongelma.

Mitä Mirri luulee, että kuinka moni persoonallisuushäiriöinen on jonkinlaisessa mielenterveyshoidossa? Jonkun narsistisen persoonallisuushäiriön omaavista se muutama promille päätyy elämänsä aikana mielenterveyden ammatilaisen pakeille. Ne loput ryyppäävät ja käyvät huorissa vaimon rahoilla ja vaimon vastustaessa, lähettävät vaimon hoitoon ja liittoutuvat lääketehtaiden ja psykiatrien kanssa vaimoa vastaan ja käyttävät näitä rankaisijoina, jotka rankaisevat vaimoa siitä, että vaimo vastusti miehen elämäntapaa. Narsisti osaa löytää yhteisen tavoitteen ja yhteisen sävelen psykiatrian kanssa.

Re: Pyörittääkö lääketeollisuus psykiatriaa?

ViestiLähetetty: 05.06.2017 20:14
Kirjoittaja Mirri
Mirri on tässä ketjussa pihalla, kuin äimänkäki.
Mitä Mirri luulee, että kuinka moni persoonallisuushäiriöinen on jonkinlaisessa mielenterveyshoidossa?

Äimänkäkimäisesti pihalla oleva Mirri luulee ja uskoo aika monen persoonallisuushäiriöisen ihmisen olevan mt-ongelmiensa vuoksi jonkinlaisessa psykiatrisessa hoidossa; jos ei erikoissairaanhoidossa, niin sitten perusterveydenhuollossa. Hyvänä esimerkkinä rajatilaisuus, joka oireilee monin tavoin sillä seurauksella, että henkilö hakeutuu jossakin elämänsä vaiheessa lääkäriin. Masennus, ahdistuneisuus, unettomuus, epämääräiset somaattiset vaivat, päihteiden käyttö, jopa psykoottisuus... Ne lienevät tyypillisiä oireita, jotka panevat rajatilaisen (tai tunne-elämältään epävakaan) ihmisen menemään lääkärin juttusille.

Ja totta tosiaan: rajatilaisen ihmisen oireilua on mahdollista lievittää lääkehoidolla niin, että hänen - ja läheisten - elämä voi muuttua helpommaksi. Hoito tosin on helpommin sanottu kuin tehty, jos persoonallisuushäiriöinen itse ei usko tarvitsevansa mitään hoitoa tai muuta apua ongelmiinsa. Onneksi ajat ovat muuttuneet, eikä enää ole häpeällistä saada persoonallisuushäiriöisyysdiagnoosia, vaan se on diagnoosi muiden joukossa ja hoidon lähtökohta siinä kuin muutkin psykiatriset diagnoosit. Niinpä persoonallisuushäiriöisen ei pitäisi tuntea tulevansa leimatuksi, vaan päinvastoin hänen pitäisi saada tuntea tulevansa hoidetuksi. Mielestäni toimiva lääkitys on yksi tärkeä osa hyvää persoonallisuushäiriön oireilun hoitoa.

Ritalin, ehkä joku on äimänkäkenä, mutten menisi vannomaan sen olevan Mirri.

Re: Pyörittääkö lääketeollisuus psykiatriaa?

ViestiLähetetty: 06.06.2017 23:32
Kirjoittaja ritalin
Mirri kirjoitti:
Mirri on tässä ketjussa pihalla, kuin äimänkäki.
Mitä Mirri luulee, että kuinka moni persoonallisuushäiriöinen on jonkinlaisessa mielenterveyshoidossa?

Äimänkäkimäisesti pihalla oleva Mirri luulee ja uskoo aika monen persoonallisuushäiriöisen ihmisen olevan mt-ongelmiensa vuoksi jonkinlaisessa psykiatrisessa hoidossa; jos ei erikoissairaanhoidossa, niin sitten perusterveydenhuollossa. Hyvänä esimerkkinä rajatilaisuus, joka oireilee monin tavoin sillä seurauksella, että henkilö hakeutuu jossakin elämänsä vaiheessa lääkäriin. Masennus, ahdistuneisuus, unettomuus, epämääräiset somaattiset vaivat, päihteiden käyttö, jopa psykoottisuus... Ne lienevät tyypillisiä oireita, jotka panevat rajatilaisen (tai tunne-elämältään epävakaan) ihmisen menemään lääkärin juttusille.

Ja totta tosiaan: rajatilaisen ihmisen oireilua on mahdollista lievittää lääkehoidolla niin, että hänen - ja läheisten - elämä voi muuttua helpommaksi. Hoito tosin on helpommin sanottu kuin tehty, jos persoonallisuushäiriöinen itse ei usko tarvitsevansa mitään hoitoa tai muuta apua ongelmiinsa. Onneksi ajat ovat muuttuneet, eikä enää ole häpeällistä saada persoonallisuushäiriöisyysdiagnoosia, vaan se on diagnoosi muiden joukossa ja hoidon lähtökohta siinä kuin muutkin psykiatriset diagnoosit. Niinpä persoonallisuushäiriöisen ei pitäisi tuntea tulevansa leimatuksi, vaan päinvastoin hänen pitäisi saada tuntea tulevansa hoidetuksi. Mielestäni toimiva lääkitys on yksi tärkeä osa hyvää persoonallisuushäiriön oireilun hoitoa.

Ritalin, ehkä joku on äimänkäkenä, mutten menisi vannomaan sen olevan Mirri.


Kyllä se on nyt Mirri, joka on äimänkäkenä. Olen samaa mieltä tuossa, että varmasti iso osa epävakaan persoonallisuushäiriön omaavista henkilöistä hakeutuu jossain vaiheessa elämäänsä vähintään yleislääkärin pakeille ongelmiensa takia. Epävakaa on kuitenkin vähän, kuin narsistikin. Epävakaa kertoo lääkärille, että hänen ongelmansa on joku hänelle läheinen henkilö. Sitten tätä epävakaata persoonallisuushäiriötä hoidetaan tässä jossain muussa henkilössä, johon epävakaa on projisoinut oman häiriönsä. Se epävakaa liittoutuu lääketeollisuuden kanssa ja siellä sitten on koko Suomen psykiatrit kyrpä tanassa työntämässä neuroleptejä tämän projektion kohteen anaaliin.