Narsistit ja markkinavoimat määräävät hoidon julkisella
Olen tätä aihetta sivunnut jo aiemminkin täällä, vuosia sitten. Olen tässä pitkästä aikaa joutumassa tekemisiin julkisen terveydenhuollon kanssa. Olen kärsinyt pitkään kroonisista vatsavaivoista, joihin ei helpotusta tunnu löytyvän.
Vatsavaivojen alku ja juuri on jossain lapsuudessa, enkä edes sitä enää pysty muistamaan. Myöhemmin nämä vaivat ovat kuitenkin pahentuneet ja vuonna 2010 tapahtuneiden umpisuolen tulehduksen ja umpisuolen leikkauksen yhteydessä vatsavaivat pahentuivat jo täysin invalidisoivalle tasolle. Happolääkkeetkään eivät enää auttaneet ja oli pakko keksiä jotain keinoja tilanteen parantamiseen. Syöminen kävi tuolloin jo mahdottomaksi. Oksensin ruuan aina pihalle ja oksensin kaiken aikaa paljon kirkasta limaa. Ruokaa meni myös jatkuvasti väärään kurkkuun ja kärsin keuhkokuumeista.
Ruokavaliota olen joutunut muuttamaan paljon ja olen ollut viime vuodet hyvin tiukalla ruokavaliolla. Elämäntapani ovat myös mielestäni hyvin terveelliset. Pääsin yli pahimmista vatsavaivoista, mutta edelleen vatsa on erittäin ongelmallinen ja invalidisoiva. Joitain syitä vatsavaivoille on löydetty tutkimuksissa, mutta mitään lopullista selitystä ei olla keksitty.
Tarkastelin tässä julkisen terveydenhuollon potilastietojani. Siellä lukee, että "kärsii mielenterveysongelmista ja ei käy töissä" ja "kärsii vähäisistä ylävatsaoireista ja vähäisistä rytmihäiriöistä, jotka ovat psyykkistä alkuperää, kärsii hypokondriasta". Lisäksi potilastiedoistani selviää, että ulkopuolinen henkilö on vuonna 2011 ottanut terveydenhuoltoon yhteyttä ja sepittänyt sinne kaikenlaista paskaa mielenterveysongelmistani. Tämän ulkopuolisen henkilön kertomia on potilastiedoista päätellen pidetty keskeisimpänä ja tärkeimpänä ohjenuorana saamani hoidon suhteen.
Väite hypokondriasta on käsittämätön, koska hypokondriassa potilas kuvittelee itselleen jonkin vaarallisen sairauden ja kokee sitten aidosti kuviteltuja oireita, jotka tulkitsee oireiksi tästä vaarallisesta sairaudesta, tai sitten hän kokee vähäisiä oireita, jotka tulkitsee oireiksi vakavasta sairaudesta. Itse en ole missään vaiheessa väittänyt kenellekään, että vatsavaivani olisivat oire vakavasta sairaudesta, enkä ole edes itse sellaista uskonut. Itseasiassa uskoin itse jossain vaiheessa oireen johtuvan ahdistuksesta, enkä sen vuoksi reagoinut siihen tarvittavalla vakavuudella, minkä vuoksi tilanne on pitkittynyt. Kokemani vatsaoire ei myöskään ole millään tavalla vähäinen, vaan on vuosia invalidisoinut elämääni. Potilastiedoissa kuitenkin väitetään, että ei käy töissä mielenterveysongelmien vuoksi ja kärsii hypokondriasta, vaikka siis todellisuudessa fyysinen sairaus on aiheuttanut tämän työttömyyden.
Viimeksi, kun kävin yleislääkärillä, valitin hänelle lonkkavammaani, mikä on hankaloittanut kävelyä ja sitten tätä vatsavaivaani. Lonkassa minulla on ollut urheiluvammasta aiheutunut ja röntgenissä todettu kysta, jonka sain vuonna 2007. Kerroin myös mieltäni painavista ikävistä asioista.
Tämä nuori naislääkäri vakuutti, että asiani laitetaan kuntoon ja, että hän laittaa minulle paketin tutkimuksia ja järjestää minulle keskusteluapua. Mitään muuta ei kuitenkaan tapahtunut, kuin lähete huumetesteihin ja psykiatriselle. Potilastiedoista selviää, että lääkäri ei pitänyt vatsavaivojani yhtään minään.
Kun sitten soitin tänne psykiatriselle poliklinikalle ja tiedustelin, että minkä takia minulle on laitettu huumetestit, kun olin ollut sellaisessa käsityksessä, että tulisi lähete laajempiin tutkimuksiin, niin soitostani oli kirjattu potilastietoihini, että "esitti kummallisen väitteen vainoamisesta". Minä en kyllä esittänyt mitään kummallista väitettä, vaan tiedustelin tilannetta ihan asiallisesti, että missä tässä oikein nyt mennään, kun asiat ei menneet ihan niin, kuin olin käsittänyt. Toisekseen on jotenkin sopivaa, että homma kääntyi näin päin, kun potilastiedoissa kuitenkin näkyy, että jonkinlaista erikoista vainoamista on todellisuudessa tapahtunut, koska joku oli ottanut terveydenhuoltoon yhteyttä ja sepittänyt sinne pitkät pätkät ihan täyttä paskaa ja potilastiedosita näkyy, että todellisia fyysisiä sairauksiani on tulkittu tältä pohjalta yhtään tätä pohjaa kritisoimatta.
Potilastiedoissani mainitut vähäiset rytmihäiriöt, ovat nekin aika erikoinen yksityiskohta. Tämä maininta juontaa nimittäin vuoden 2008 syksystä vuoden 2009 kevääseen asti sairastamastani periomyokardiitista, eli sydämessä olleesta tulehduksesta, mikä on aikoinaan myös ihan todettu ja minulla on tästä todisteet kirjallisena olemassa. Tuo tauti kesti siis kaikenkaikkiaan puolisen vuotta ja olin sinä aikana erittäin huonossa kunnossa. Harrastin pitkään kestävyysjuoksua ja menin ylikuntoon elokuun lopussa 2008 ja noin kolme viikkoa myöhemmin vilustuin nopealla kympillä ja ylikunnon aiheuttaman vastustuskyvyn alenemisen vuoksi vilustuminen meni sydämeen. Olin pitkään kuumeessa sänkysairaana, enkä pystynyt edes vessassa käymään. Sydän meni sen verran pahaan jamaan, että en ole kunnolla toipunut siitä vieläkään.
Julkisessa terveydenhuollossa kuitenkin elää jokin teksti, että tämä koko homma olisi ollut jotain hypokondriaa. Hoidon kanssa oli ongelmia silloin taudin ollessa päällä. Pääsin kyllä hoitoon helposti, mutta tulehdusta ei saatu aluksi kiinni ja, kun ramppasin kaikesta huolimatta lääkärissä tilanteen ollessa erittäin huono, niin minulle alettiin järjestäen tarjoamaan hoidoksi masennuslääkkeitä. Kuukausien kuluttua yksityinen kardiologi havaitsi pitkään kestäneen tulehduksen sydämessä.
Ilmeisesti tämä julkiseen terveydenhuoltoon yhteyttä ottanut henkilö on oma äitini. Äidilläni on epävakaa persoonallisuushäiriö, eikä hän ole pystynyt missään vaiheessa hyväksymään sairauksiani, vaan hänen mukaansa kaikki johtuu vain laiskuudesta, työhaluttomuudesta ja mielenterveysongelmista. Äitini on puuhastellut vastaavanlaisia juttuja useammankin henkilön kanssa ja hänellä on samanlaisia ongelmia käytännössä kaikkien, ei vain minun kanssani. Julkisessa terveydenhuollossa nämä äitini jutut ja sitten tämä masennus kansantautina- kusetus kuitenkin tuntuvat määrittävän heidän näkemyksensä minun hoidostani.
Vatsavaivojen alku ja juuri on jossain lapsuudessa, enkä edes sitä enää pysty muistamaan. Myöhemmin nämä vaivat ovat kuitenkin pahentuneet ja vuonna 2010 tapahtuneiden umpisuolen tulehduksen ja umpisuolen leikkauksen yhteydessä vatsavaivat pahentuivat jo täysin invalidisoivalle tasolle. Happolääkkeetkään eivät enää auttaneet ja oli pakko keksiä jotain keinoja tilanteen parantamiseen. Syöminen kävi tuolloin jo mahdottomaksi. Oksensin ruuan aina pihalle ja oksensin kaiken aikaa paljon kirkasta limaa. Ruokaa meni myös jatkuvasti väärään kurkkuun ja kärsin keuhkokuumeista.
Ruokavaliota olen joutunut muuttamaan paljon ja olen ollut viime vuodet hyvin tiukalla ruokavaliolla. Elämäntapani ovat myös mielestäni hyvin terveelliset. Pääsin yli pahimmista vatsavaivoista, mutta edelleen vatsa on erittäin ongelmallinen ja invalidisoiva. Joitain syitä vatsavaivoille on löydetty tutkimuksissa, mutta mitään lopullista selitystä ei olla keksitty.
Tarkastelin tässä julkisen terveydenhuollon potilastietojani. Siellä lukee, että "kärsii mielenterveysongelmista ja ei käy töissä" ja "kärsii vähäisistä ylävatsaoireista ja vähäisistä rytmihäiriöistä, jotka ovat psyykkistä alkuperää, kärsii hypokondriasta". Lisäksi potilastiedoistani selviää, että ulkopuolinen henkilö on vuonna 2011 ottanut terveydenhuoltoon yhteyttä ja sepittänyt sinne kaikenlaista paskaa mielenterveysongelmistani. Tämän ulkopuolisen henkilön kertomia on potilastiedoista päätellen pidetty keskeisimpänä ja tärkeimpänä ohjenuorana saamani hoidon suhteen.
Väite hypokondriasta on käsittämätön, koska hypokondriassa potilas kuvittelee itselleen jonkin vaarallisen sairauden ja kokee sitten aidosti kuviteltuja oireita, jotka tulkitsee oireiksi tästä vaarallisesta sairaudesta, tai sitten hän kokee vähäisiä oireita, jotka tulkitsee oireiksi vakavasta sairaudesta. Itse en ole missään vaiheessa väittänyt kenellekään, että vatsavaivani olisivat oire vakavasta sairaudesta, enkä ole edes itse sellaista uskonut. Itseasiassa uskoin itse jossain vaiheessa oireen johtuvan ahdistuksesta, enkä sen vuoksi reagoinut siihen tarvittavalla vakavuudella, minkä vuoksi tilanne on pitkittynyt. Kokemani vatsaoire ei myöskään ole millään tavalla vähäinen, vaan on vuosia invalidisoinut elämääni. Potilastiedoissa kuitenkin väitetään, että ei käy töissä mielenterveysongelmien vuoksi ja kärsii hypokondriasta, vaikka siis todellisuudessa fyysinen sairaus on aiheuttanut tämän työttömyyden.
Viimeksi, kun kävin yleislääkärillä, valitin hänelle lonkkavammaani, mikä on hankaloittanut kävelyä ja sitten tätä vatsavaivaani. Lonkassa minulla on ollut urheiluvammasta aiheutunut ja röntgenissä todettu kysta, jonka sain vuonna 2007. Kerroin myös mieltäni painavista ikävistä asioista.
Tämä nuori naislääkäri vakuutti, että asiani laitetaan kuntoon ja, että hän laittaa minulle paketin tutkimuksia ja järjestää minulle keskusteluapua. Mitään muuta ei kuitenkaan tapahtunut, kuin lähete huumetesteihin ja psykiatriselle. Potilastiedoista selviää, että lääkäri ei pitänyt vatsavaivojani yhtään minään.
Kun sitten soitin tänne psykiatriselle poliklinikalle ja tiedustelin, että minkä takia minulle on laitettu huumetestit, kun olin ollut sellaisessa käsityksessä, että tulisi lähete laajempiin tutkimuksiin, niin soitostani oli kirjattu potilastietoihini, että "esitti kummallisen väitteen vainoamisesta". Minä en kyllä esittänyt mitään kummallista väitettä, vaan tiedustelin tilannetta ihan asiallisesti, että missä tässä oikein nyt mennään, kun asiat ei menneet ihan niin, kuin olin käsittänyt. Toisekseen on jotenkin sopivaa, että homma kääntyi näin päin, kun potilastiedoissa kuitenkin näkyy, että jonkinlaista erikoista vainoamista on todellisuudessa tapahtunut, koska joku oli ottanut terveydenhuoltoon yhteyttä ja sepittänyt sinne pitkät pätkät ihan täyttä paskaa ja potilastiedosita näkyy, että todellisia fyysisiä sairauksiani on tulkittu tältä pohjalta yhtään tätä pohjaa kritisoimatta.
Potilastiedoissani mainitut vähäiset rytmihäiriöt, ovat nekin aika erikoinen yksityiskohta. Tämä maininta juontaa nimittäin vuoden 2008 syksystä vuoden 2009 kevääseen asti sairastamastani periomyokardiitista, eli sydämessä olleesta tulehduksesta, mikä on aikoinaan myös ihan todettu ja minulla on tästä todisteet kirjallisena olemassa. Tuo tauti kesti siis kaikenkaikkiaan puolisen vuotta ja olin sinä aikana erittäin huonossa kunnossa. Harrastin pitkään kestävyysjuoksua ja menin ylikuntoon elokuun lopussa 2008 ja noin kolme viikkoa myöhemmin vilustuin nopealla kympillä ja ylikunnon aiheuttaman vastustuskyvyn alenemisen vuoksi vilustuminen meni sydämeen. Olin pitkään kuumeessa sänkysairaana, enkä pystynyt edes vessassa käymään. Sydän meni sen verran pahaan jamaan, että en ole kunnolla toipunut siitä vieläkään.
Julkisessa terveydenhuollossa kuitenkin elää jokin teksti, että tämä koko homma olisi ollut jotain hypokondriaa. Hoidon kanssa oli ongelmia silloin taudin ollessa päällä. Pääsin kyllä hoitoon helposti, mutta tulehdusta ei saatu aluksi kiinni ja, kun ramppasin kaikesta huolimatta lääkärissä tilanteen ollessa erittäin huono, niin minulle alettiin järjestäen tarjoamaan hoidoksi masennuslääkkeitä. Kuukausien kuluttua yksityinen kardiologi havaitsi pitkään kestäneen tulehduksen sydämessä.
Ilmeisesti tämä julkiseen terveydenhuoltoon yhteyttä ottanut henkilö on oma äitini. Äidilläni on epävakaa persoonallisuushäiriö, eikä hän ole pystynyt missään vaiheessa hyväksymään sairauksiani, vaan hänen mukaansa kaikki johtuu vain laiskuudesta, työhaluttomuudesta ja mielenterveysongelmista. Äitini on puuhastellut vastaavanlaisia juttuja useammankin henkilön kanssa ja hänellä on samanlaisia ongelmia käytännössä kaikkien, ei vain minun kanssani. Julkisessa terveydenhuollossa nämä äitini jutut ja sitten tämä masennus kansantautina- kusetus kuitenkin tuntuvat määrittävän heidän näkemyksensä minun hoidostani.