Kirjoittaja Sateentekijä » 29.08.2016 17:03
Kyllähän se on totuus, ettei tämän foorumin riidoille löydy minkään valtakunnan sovittelijaa.
Ne kun nyt vaan istuvat foorumilla kuin täi tervassa. Kun yksi aihe on kaluttu loppuun, helposti löytyy joku toinen. Mikä tahansa. Kaikki käy, kunhan saadaan toraa ja epäsopua aikaan.Toisinaan tuntuu, että koko foorumi elää pelkkien riitojen kautta. Se on todella ikävää eikä aja kenenkään etuja.
Täällä on runsaasti kirjoittajia, joitten ajatuksia on hienoa lukea ja oppia niistä. Sitä en toki kiellä. Kaikki täällä ovat erilaisia ja se onkin tämän paikan rikkaus.Erilaisuuden ei kuitenkaan tarvitsisi merkitä jatkuvaa eripuraa.
Tiedän toki, etten itse ole niitä helpoimpia keskusteluihin osallistujia. En edes lupaa muuttua, koska semmoiseen en pysty yleisen ilmapiirin ollessa sitä mitä se nyt vaan on. Minulle vaan ei sovi sellainen tyyli, että kääntäisin osuman saadessani toisen posken.Tiedän osaavani tarpeetonta ilkeilyä ja sen saa minusta helposti esiin.
Vaikenemisella on monta hyvää puolta. Minä en sitä aina muista.Yritän opetella kunnioittamaan muita vähän enemmän.Myös käsittämään, että heidän tarkoituksensa ei aina ole ainoastaan loukata. Ei ole minunkaan. Tuskin kenenkään. Ainakaan jatkuvalla syötöllä.
Minut on helppo provosoida, sen toki myönnän. Tietyt tyypit ovat sen myöskin havainneet ja käyttävät tätä häikailemättömästi hyväkseen, minua vastaan. Onko joillakin tämmöisten mielenterveysfoorumien kirjoittajilla niin huono sietokyky ja ilmaisutaito,(itsetunto) että asiallinenkin kritiikki muodostuu tai käsitetään hyökkääväksi ja vihamieliseksi? Ehkä omien tilanteitten käsittely jollain tavoin helpottuu, kun löytää täältä jonkun "syntipukiksi .
Tai sitten on vika omassa käsityskyvyssäni kun en ymmärrä turhautuneita ihmisiä käsitellä "silkkihanskat käsissä".
Se, joka on syytön, heittäköön ensimmäisen kiven. Vanha, kulunut fraasi, mutta niin käyttökelpoinen!
Monta kertaa olen päättänyt etten oman mielenterveyteni vuoksi enää tänne kirjoita. Kuitenkin täällä on muutama, joitten kanssa voi kirjoittaa ihan asiallisestikin. Kuten sanottu, kunnioitan ja ihailen monien täällä kirjoittavien ajatuksia. Omassa yksinäisyydessäni kaipaan luonnollisesti myös kontakteja.
Olen yrittänyt aloittaa asiallisia ketjua. Aina ne ovat päättyneet isoon riitaan ja ketjun lukitsemiseen.Olen saanut itsekeskeisen, omahyväisen ja muista piittaamattoman maineen.
Hyvin paljolti omasta syystäni.
En minä tätä kirjoita pestäkseni omat käteni. Päin vastoin, tiedän vikani ja huonot puoleni. En minä mitään " synninpäästöä anele. Mitä sillä sitten käsitetäänkin.Olen oma persoonani. Valitettavaa , ettei se kaikille sovi.
Kun on koolla monta syystä tai toisesta rikkinäistä, ei ole mikään ihme, että alkuräjähdyksiä tapahtuu.Riidan "jakaminen" ei kuitenkaan hyödytä ketään.Mistä minä saisin niin paljon ymmärrystä, että tuon sisäistäisin?