Psykopatologia.munfoorumi.com

Haluan ihmisen, joka ymmärtää, mUTTTA SAATANA SELLAISTA EI OLE EDES TÄLLÄ PALSTALLA: HILPPA: vihaan sinua, koska et ymmärrä riippuvuus- ja sosfobia-asioita. Keitäköhän muita vihaisin, en jaksa muistaa, itseäni. Enkä voi töiden takia edes satuttaa itseäni kunnolla. Hähää, kuitenkin riittävän kunnolla. Eikä sekään ketään kiinnosta. Onko lintuja tai onko jotakin normaalia tänään?

Hei, tänään on lintuja.

Ryysy kirjoitti:Haluan ihmisen, joka ymmärtää, mUTTTA SAATANA SELLAISTA EI OLE EDES TÄLLÄ PALSTALLA: HILPPA: vihaan sinua, koska et ymmärrä riippuvuus- ja sosfobia-asioita. Keitäköhän muita vihaisin, en jaksa muistaa, itseäni. Enkä voi töiden takia edes satuttaa itseäni kunnolla. Hähää, kuitenkin riittävän kunnolla. Eikä sekään ketään kiinnosta. Onko lintuja tai onko jotakin normaalia tänään?

I) Haluaisit jonkun, joka katsoo asioitasi sisäpuolelta, eikä ulkopuolelta, mutta oletko varma, että oikeasti haluat?
II) Olet ihan oikeassa. Vihaan riippuvuus- ja sosfobia-asioita. Mutta se on pitkä juttu, enkä halua välttämättä kertoa tässä ja nyt.

Ryysy kirjoitti:Haluan ihmisen, joka ymmärtää, mUTTTA SAATANA SELLAISTA EI OLE EDES TÄLLÄ PALSTALLA: HILPPA: vihaan sinua, koska et ymmärrä riippuvuus- ja sosfobia-asioita. Keitäköhän muita vihaisin, en jaksa muistaa, itseäni. Enkä voi töiden takia edes satuttaa itseäni kunnolla. Hähää, kuitenkin riittävän kunnolla. Eikä sekään ketään kiinnosta. Onko lintuja tai onko jotakin normaalia tänään?

Kovasti vaikutti viestisi ikäänkuin hätähuudolta.. Minkähänlaista apua olisit vailla? Siis semmoista, jota näin etävertaistukena voisi antaa.
Ihmisten vihaaminen kertoo myös omasta sisäisestä ahdingosta. Joskus ehkä on kuitenkin ihan hyvä antaa vaan purkautua, sekin on yksi keino auttaa itse itseään.
Itseään ei kannata vihata. Pitemmän päälle se on varsin hedelmätöntä eikä useimmiten herätä myötämielisiä tunteita kanssaihmisissäkään.
Riippuvuuksiin ja fobioihin on vaikeaa vaikuttaa näkemättä. Minä ainakin olen sitä mieltä.

Mahtaakohan sinulla olla tiedossa kontaktia hoitavaan tahoon? Semmoiseen, mikä tuntee tilanteesi ja tuntemuksesi...
Jotenkin jäi aika paha olo tuosta purkauksesta, kun vaistoan, ettei se ollut varsinaisesti kehenkään kohdistettu, vaikka jonkun nimen mainitsitkin.

Kevätseuranta on mielenkiintoista ja mielekästä puuhastelua, suosittelen sitä sinullekin, mikäli voimavarasi siihen riittävät.

Ryysy kirjoitti:Haluan ihmisen, joka ymmärtää, mUTTTA SAATANA SELLAISTA EI OLE EDES TÄLLÄ PALSTALLA:

Haluatko kaverin vai poikaystävän?
Tuosta ei käynnyt ilmi.
Yleensä kun ihmiset puhuu, että haluavat ihmisen niin se tarkoittaa partneria, kumppania tai vastaavaa.

Oli tosiaankin sen tuntuinen pläjäys että nousi karvat pystyyn. Jotain pelottavaa siinä oli myöskin.

Minä en todellakaan ymmärrä sosfobioista enkä juuri mistään muustakaan, mutta tuli tunne että tähän pitää reagoida.

Onkohan mun viestini poistettu täältä?

En ihan tiedä mistä on kyse niin on vaikea reagoida. Toivottavasti olo helpottuu.

Anteeksi. Viesteissäni ei näköjään ollut päätä eikä häntää. Onneksi tuollainen kohtaus tulee normaalisti vain kerran vuodessa. Tai pari kertaa. Minulla ei ole mitään syytä olla vihainen kellekään, eikä Hilpalle varsinkaan, Kyllästynyttä ei ole näkynyt, niin piti ottaa joku muu turvallinen, joka ei suutu.

Olo on helpottunut. Mutta pääni ei taida kestää alkoholia nykyään oikein entiseen malliinsa. Hoitavaa tahoa ei ole, enkä ole varma haluanko keskusteluapua vai vain ystävän. Mutta en ainakaan mitään "partneria". Kiitos välittämisetä kuitenkin. Tilanne on jo ohi, eikä tästä oikein enää mitään osaa sanoa.

Ryysy kirjoitti:Anteeksi. Viesteissäni ei näköjään ollut päätä eikä häntää. Onneksi tuollainen kohtaus tulee normaalisti vain kerran vuodessa. Tai pari kertaa. Minulla ei ole mitään syytä olla vihainen kellekään, eikä Hilpalle varsinkaan, Kyllästynyttä ei ole näkynyt, niin piti ottaa joku muu turvallinen, joka ei suutu.

Olo on helpottunut. Mutta pääni ei taida kestää alkoholia nykyään oikein entiseen malliinsa. Hoitavaa tahoa ei ole, enkä ole varma haluanko keskusteluapua vai vain ystävän. Mutta en ainakaan mitään "partneria". Kiitos välittämisetä kuitenkin. Tilanne on jo ohi, eikä tästä oikein enää mitään osaa sanoa.

No huh. Onneksi meni ohi.

Minulle totesi psykiatri tarjotessaan terapiamahdollisuutta, että te olette niin kovin yksin (näiden ongelmien kanssa).

Hepulikohtaus.

Ryysy kirjoitti:Anteeksi. Viesteissäni ei näköjään ollut päätä eikä häntää. Onneksi tuollainen kohtaus tulee normaalisti vain kerran vuodessa. Tai pari kertaa. Minulla ei ole mitään syytä olla vihainen kellekään, eikä Hilpalle varsinkaan, Kyllästynyttä ei ole näkynyt, niin piti ottaa joku muu turvallinen, joka ei suutu.

En minäkään sinulle mistään osaisi suuttua, sydänkäpynen!

Et tietenkään, kultainen <3

Hyvä, että hepuli meni ohi, mutta se kumminkin oli osoitus siitä kuinka rikki sinä oikeesti olet. Siitä minä huolestuin ihan oikeasti.

Oma pää, omat ajatukset. Niistä ei kannata tinkiä.
Diplomaattii kannattaa olla, mutta omaa syvintään ei kannata uhrata yleisen mielipiteen edessä.
Maailmassa on vähän ihmisiä joiden kanssa ajatukset täysin kohtaa.
Itse olen löytänyt internetistä kolme sieleunsisarta tai veljejä n. kymmenen vuoden aikana.
Yksi niistä on kuollut. Kaksi jäljellä joiden kanssa vaihdetaan ajatuksia usein.

Eli, jos täältä ei löydy niin kannattaa kokeilla jostain muualta.
Minä kai olen ollut onnekas, koska heistä on tullut niinsanottuja "Life Long" ystäviä.

Minulla on varsin korkeat raamit ystävyydelle.

Hullu, hullumpi, mt foorumilainen

Asiallisesti puhuakseni, laitoin siulle päikkyyn jotain...