Psykopatologia.munfoorumi.com

En oikein tiedä miten tälläisessä tilanteessa pitäisi tehdä, kun terapia on nostattanut todella vaikeaa asiaa pinnalle, nyt jäin pärjäilemään eilisen jälkeen yksikseni ensi viikon tiistaihin asti. Esille nostettu asia oli sellainen, minkä kanssa koen sekavuutta. Olen mahdottomassa tilanteessa mitä pitäisi tehdä, elääkö pelottavien ajatusten kanssa vai mitä, ei tekisi mieli ottaa lisälääkitystäkään. Todella ahdistavaa ja pelottavaa ja vaikeaa on. Keskittymiskyky on heikko ja muisti pätkii.

Auttaisikohan, jos 'purkaisit paperille' tuntojasi; kirjoittaisit ja kuvailisit niitä itseksesi ja itsellesi? Kirjoitetut asiat ja tuntemukset poistuvat mielestä, mutta samalla säilyvät seuraavaan terapiakertaan niin, että voisit puhua niistä terapeutin kanssa.
Tällä foorumilla sen sijaan ei kannattaisi ryhtyä ruotimaan oman terapian synnyttämiä vaikeita ajatuksia ja tuntemuksia; menee terapian hyöty hukkaan.

Hyvä idea kirjata ylös. Mulla on kirjoitusohjelma koneella, en tykkää yleensä paperille kirjoitella. Missään nimessä en ala täällä niitä asioita pohtimaan, niitä asioita on hyvä miettiä ensin itse ja sitten vasta terapeutin kanssa keskustella niistä. Kun kirjaan ylös asiat, myös muistan puhua niistä terapiassa.

Eräs viisas sanoi kerran, ettei mielen syövereitä tule pelätä. Jokainen kai kuitenkin itse tietää parhaiten omat rajansa.

Pelon pelkääminen on pahinta.

Väsyttää.