Psykopatologia.munfoorumi.com

Mitä kannattaisi sanoa yksityislääkärille tai psykiatrille, että saisi rauhoittavia ilman, että vaikuttaisi narkkarilta?

Tälle päivälle olisi vielä aikoja yksityiselle. Tiedän, että se on kallista, mutta en jaksa tätä helvettiä taas, vastahan tässä yksi rauhoittavien saamattomuus(-)ongelma (miten tämä kirjoitetaan?) oli. Nyt "teknisen vian vuoksi" ja tietysti omasta syystä (kun olen lääkenarkkari - ja syönyt liikaa lääkkeitä) en niitä saa. Sanovat vain, että "odottele iltapäivään tai soita huomenna uudestaan".

Ei ole hoitosuhdetta yksityiselle. Olen lukioikäisenä käynyt kerran ja sen jälkeen vanhan Tukarin ikäisenä toisen kerran - tuolloin psykiatri puolitti rauhoittavien annoksen, kun olin 'urani' alkuvaiheilla ja määräsi 'tilalle' SSRI:tä. Ihan hyvä ratkaisu se silloin olikin.

Mitä siellä lääkärillä oikein sanotaan? Luulen, että siellä käy paljon ns. oikeita narkkareita - ihan kuin muka hirveästi heistä eroaisin loppupeleissä, kun riippuvuuksista on kyse. Tarvitsen kuitenkin 'elääkseni' noita, kun psyykkisen riippuvuuden lisäksi on varmasti kymmenen vuoden jälkeen jo fyysinenkin... ja tuo viikonlopun reissukin vielä, pitääkö se nyt perua vai mitä hittoa teen?

Ohjeeksi en kiitos tarvitse, että "mitäs olet syönyt niitä enemmän". Tämän neuvon sain jo yhdeltä ***** ******. Voi sitäkin asiaa tietysti analysoida, jos välttämättä haluaa. Minä en sitä jaksa analysoida, kun syytä siihen en kunnolla edes tiedä.

Eikun siis mitä sanon sille lääkärille?

Väärälle tielle tyttö hyvä olet menossa. Ja sieltä on vaikeampi pois kuin osaat aavistaakaan. Päihdehuollon pitäisi satsata sinuun psykiatrin hoidon ja psykologin antaman terapian verran.

Huono vastaus. Sulattelen.

Koita ensin julkiselta puolelta saada, jos et sieltä saa mene yksityiselle. Jos saatkin julkiselta puolelta, säästät rahaa.

Hilppa, en ole päihdehuollon asiakas ollut moneen kuukauteen. Siellä jutellaan eikä tehdä mitään muuta. Mitä itse tekisit _nyt_ tällaisessa tilanteessa, jos sinulla olisi jokin päivittäin kymmenen vuotta käyttämäsi lääke loppu?

Pinjan viestiin: eli päivystykseen. No, sekin on vaihtoehto. En osannut yhtään ajatella koko vaihtoehtoa, kun ajattelin, että käännyttävät jo luukulla pois ja sanovat, että "odottele vain". Veikkaan, että saisin sieltä jonkin kolmen päivän annoksen mukaan, jos hyvä tuuri olisi. En ole ikinä käynyt tällä tavalla rauhoittavia hakemassa. Paitsi silloin nuorempana, kun alkoi pahempia paniikkeja tms. tulla.

Ryysy kirjoitti:Hilppa, en ole päihdehuollon asiakas ollut moneen kuukauteen. Siellä jutellaan eikä tehdä mitään muuta...

Uteliaisuudesta kysyn: Mitä siellä sitten voisi tai pitäisi tehdä?

Ryysy kirjoitti:... Mitä itse tekisit _nyt_ tällaisessa tilanteessa, jos sinulla olisi jokin päivittäin kymmenen vuotta käyttämäsi lääke loppu?

Omaan jonkinlaisen omakohtaisen kokemuksen asiassa ja sen perusteella totean, että joko sinä hankit uuden reseptin/odotat entisen uusimista (ja samalla kaivat kuoppaasi syvemmäksi kerta kerran jälkeen) tai sitten lopetat/vähennät lääkkeen käyttöä.

Ei se mitään kivaa tai helppoa ole mutta pakko se on joskus tehdä, ellet sitten halua luovuttaa kokonaan.
Kukaan toinenhan ei voi lopettaa tai vähentää juomista tai lääkkeiden käyttöä sinun puolestasi.

Kuinka paljon tätä pitää vähentää, kun on määrätty monen vuoden ajan samaa 3x0,25mg per päivä Alproxia?!

Muoks: mietin muita kysymyksiä ja asioita myöhemmin.

Ryysy kirjoitti:Kuinka paljon tätä pitää vähentää, kun on määrätty monen vuoden ajan samaa 3x0,25mg per päivä Alproxia?!

Oma kokemukseni on Temestasta, mutta lienevät samantyyppisiä aineita vaikutusprofiililtaan.

Voit joko lopettaa seinään (oma valintani pakon sanelemana) tai vähitellen annosta pienentämällä.
Jos Alproxin lisäksi käytät alkoholia, se tekee asian hankalammaksi, muttei lisää vaihtoehtoja.
Naiiveja neuvoja, mutten osaa muitakaan antaa.

Kyllästynyt kirjoitti:

Ryysy kirjoitti:Kuinka paljon tätä pitää vähentää, kun on määrätty monen vuoden ajan samaa 3x0,25mg per päivä Alproxia?!

Oma kokemukseni on Temestasta, mutta lienevät samantyyppisiä aineita vaikutusprofiililtaan.

Voit joko lopettaa seinään (oma valintani pakon sanelemana) tai vähitellen annosta pienentämällä.
Jos Alproxin lisäksi käytät alkoholia, se tekee asian hankalammaksi, muttei lisää vaihtoehtoja.
Naiiveja neuvoja, mutten osaa muitakaan antaa.

Samat sanat, vaikka en sinunlaisessasi tilanteessasi ole ollutkaan.

Lisäksi uudestaan totean omaan tapaani. Ryysy, hyvä nainen, älä lähde sille tielle. Parempi on, jos kykenet kertomaan joko päihdehuollossa tai psykiatrisella rehellisesti, mikä tilanteesi aidosti oikeasti on. Kiertely ei auta, vaan aiheuttaa ainoastaan pahemman kierteen. Tartut ongelmaan kiinni ja itse päätät, mitä teet. Voiko pieni osastojakso mielestäsi mitenkään olla yksi mahdollinen vaihtoehto kohdallasi? Siellä saattaisivat antaa sinulle monipuolisempaa apua ja tilanteesi tulisi perusteellisesti selvitettyä.

Oma päätös ja tuki rauhoittavien vähennykseen ja lopetukseen on avain.

Ryysy kirjoitti:Hilppa, en ole päihdehuollon asiakas ollut moneen kuukauteen. Siellä jutellaan eikä tehdä mitään muuta. Mitä itse tekisit _nyt_ tällaisessa tilanteessa, jos sinulla olisi jokin päivittäin kymmenen vuotta käyttämäsi lääke loppu?

Jos sinulla on hoitokontakti olemassa lääkäriin, kuten pitäisi olla, koska syöt joka päivä tiettyä rauhoittavaa lääkettä, menet hoitavan lääkärisi luo ja kerrot rehellisesti, mikä on tilanteesi. Sanot, että olet riippuvainen lääkkeestäsi ja kysyt, mitä teet. Sanot haluavasi päästä eroon lääkkeestä ja että haluat itsellesi räätälöidyn lopetusohjelman. Lääkärin tulee osata sellainen laatia ja myös kontrolloida seurantakäyntien avulla, että niin todella tapahtuu.

Tuo on se malli, minkä mukaan itse toimisin. Jos esiinnyt rauhallisesti ja kykenet järkevästi esittämään asiasi ja kuvailemaan, millaista ahdistuksesi on ja mitä oireita se aiheuttaa, pitäisi lääkärin kyetä sinua auttamaan.

Ehkä ymmärrän jotenkin nämä omasta mielstäni ns. huonotkin neuvot, jotka siis ovat huonoja siksi, että tähtäävät lääkkeen lopettamiseen, johon en ole valmis - ja mihin en kysynyt neuvoja. Interventio alkoholin suhteen oli hyvä. Kiitos vastauksista. Kaikista. Jos huomenna ei kl. 12 mennessä ole uusittu, otan ajan yksityiseltä ja kokeilen onneani.

Löysin kolme rauhoittavaa huomiselle - luulen, että uudessa vaikeassa ja vielä tuollaisessa 'kliinisessä' tenttaus-tilanteessa en pysty kertomaan asioitani noin vähien rauhoittavien voimin, joten pitää varmaan kirjoittaa paperille. Toivottavasti psykiatri tai lääkäri ymmärtää tilanteeni. Luulisi, etten ole ainut, joka on huolimattomasti syönyt lääkkeitä. Koska niitä ei nyt täältä enempää löydy, niin en usko niitä kadottaneenikaan.

Silti, miksi pitäisi lopettaa lääke, joka on hyvä, sitä en ymmärrä. Toivottavasti ette suosita muille ahdistus- / masennustapauksille heille tärkeiden lääkkeiden lopettamista.

Lisäys: en myöskään ymmärtänyt noita puheita suosta ja jostakin tiestä millä on...

Ryysy kirjoitti:Ehkä ymmärrän jotenkin nämä omasta mielstäni ns. huonotkin neuvot, jotka siis ovat huonoja siksi, että tähtäävät lääkkeen lopettamiseen, johon en ole valmis - ja mihin en kysynyt neuvoja...

Jos jäät odottamaan "valmiiksi tulemista", sitä tuskin tulee koskaan vaikka kuinka pitkään odottelisit.

Ryysy kirjoitti:... Silti, miksi pitäisi lopettaa lääke, joka on hyvä, sitä en ymmärrä. Toivottavasti ette suosita muille ahdistus- / masennustapauksille heille tärkeiden lääkkeiden lopettamista...

Ymmärrän ahdistuksen tuskallisuuden, muttei edesTemesta, niin hyvä lääke kuin se onkin, ollut vailla sivuvaikutuksia, vaan sen jatkuva käyttö teki konkreettisesti tyhmäksi. Ja mitä pitempään käyttöä jatkaa, sitä tyhmemmäksi ja hidasjärkisemmäksi tulee. Ahdistus (tai sen aiheet) ei katoa mihinkään, ei edes vähene, mutta toleranssi lääkkeelle nousee.

Lääkkeen lopettaminen teki kipeää ja esimerkiksi kaikki äänet ja hajut tuntuivat voimakkaammilta kuin sitä käyttäessä.
Vaikka sitä ei käyttäessä itse huomannutkaan, lääke ikään kuin kääri pumpuliin - ja lopettaessa pumpuli vaihtui hiekkapaperiksi.

Jos vaan suinkaan on mahdollista, mitä toivon, niin jään odottelemaan parempaa hetkeä. On ollut jo SSRI-vieroitus useamman kuukauden meneillään - en ole niitä ihmisiä, jotka pystyvät lopettamaan seinään tai edes nopealla tahdilla.

Millaiseen ahdistukseen itse rauhoittavaa söit? Jos haluat kertoa, ei tarvitse. Oliko se hiekkapaperi vieroitusoire vai nykyinen olotila?

Ryysy kirjoitti:Jos vaan suinkaan on mahdollista, mitä toivon, niin jään odottelemaan parempaa hetkeä...

Itse sinä asioistasi päätät. Minä vain kerroin oman kokemukseni ahdistuslääkkeen pitkäaikaiskäytöstä.

Ryysy kirjoitti:... On ollut jo SSRI-vieroitus useamman kuukauden meneillään - en ole niitä ihmisiä, jotka pystyvät lopettamaan seinään tai edes nopealla tahdilla...

Harkitsitko sitä vaihtoehtoa, että olisit ensin lopettanut tai vähentänyt Alproxin käyttöä?

Ryysy kirjoitti:... Millaiseen ahdistukseen itse rauhoittavaa söit?...

Musertavaan.

Ryysy kirjoitti:... Oliko se hiekkapaperi vieroitusoire vai nykyinen olotila?

Vieroitusoire. Jossain määrin nahka myös parkkiintuu kestämään hiekkapaperia.

Niinhän masennuslääkkeetkin tekevät, käärivät tunteet suojaan. Hei Ryysy eikö sulla ollut Lyrica ahdistukseen?

On Lyricakin, siksi sen alunperin halusinkin, kun pelkäsin Alproksin riippuvuutta...

En keksi mitä järkevä lääkäri voisi tässä tilanteessa muuta tehdä kuin määrätä rauhoittavia. Toinen vaihtoehto on tosiaan sitten se osasto. Katkolle diapam-drinkkejä vetelemään ja päälle vielä säännöllinen neuroleptilääkitys, ei kiitos.

Toivottavasti et predestinoi lopettamisen hankaluuksia.

Eikö tuo ole sama kuin heittää torikauhuinen keskelle toria ja katella mitä tapahtuu.

Jos fyysistä riippuvuutta ei lasketa.

Ryysy kirjoitti:Eikö tuo ole sama kuin heittää torikauhuinen keskelle toria ja katella mitä tapahtuu.

Jos fyysistä riippuvuutta ei lasketa.

Ei ole sama.