Psykopatologia.munfoorumi.com

Minulla ollut samaa, mietin ratkaisua asiaan ja tiedän omalla kohdallani nyt ratkaisun tuohon. En kerro minkä ratkaisun itse tein, koska ratkaisu on minulle erittäin merkityksellinen ja en halua sen valuvan kuin hiekka jonkun silmissä hukkaan. En usko, että ratkaisuni merkitsisi Trisse sinulle mitään tai pelkään ettei se merkitse sinulle mitään, joten jätän kertomatta omaksi parhaakseni. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole, joka olisi yleispätevä kaikille, henkilökohtainen ratkaisu on merkitysellinen. Kehotan Trisse miettimään mitä itse voisit asialle tehdä, ihmiset ratkaisevat asioita omien tavoitteidensa ja toiveidensa mukaan, joten mieti miten sinun tavoitteesi ja toiveesi tulisi toteutumaan ratkaisussasi. Tavoite ja toive lähtöisyys liittyvät ratkaisukeskeisen terapian ytimeen, asiakas ratkaisee koittelemuksia (=ongelmia) sen mukaan, mitkä ovat omat tavoitteet ja toiveet asian suhteen.

Pinja jo mainitsikin ratkaisukeskeisen terapian...

Minullekin aloitusviestissä kuvattu 'voinnin kehä' on tuttu asia.
Mielestäni sen kehän, tai kierteen, katkaisemiseksi ongelmalähtöiset ja ratkaisukeskeiset terapiat (tai itsehoito-oppaat) myönteiseen suhtautumiseen ja itseä lyttäävistä asenteista eroon pyrkivine ajatusmalleineen voivat olla oikein hyviä. Niistä voinnin kehän kanssa kamppaileva voi saada hyviä vinkkejä ja toimintaohjeita opetellessaan elämään uudenlaista - kuten masennuksesta vapaata - elämää.
Ongelmalähtöisessä ja ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa etsiskellään ratkaisua käsillä olevaan ongelmaan - kuten siihen, että pitkän sairastamisen jälkeen terveenä eläminen tuntuu oudolta ja jopa vaikealta. Oikein järkevää.

No voin kertoa miten ratkaisin asian omalla kohdallani.
Trisse: Eli kun voit paremmin ja pystyt tekemään jotain niin alkaa harmittaa ettet tehnyt sitä juttua jo aiemmin. Miksi olet antanut tuon ja tämän asian mennä ohi? On vaikea pitää mielessä kuinka huono olo on aiemmin ollut mikäli nyt voit paremmin muttei mitään merkittävää ole muuttunut siinä välissä. Helposti silloin alat ajatella että se aiempi huonosti voiminen oli kuvitelmaa/valinta/laiskuutta tms. Tämä on omiaan masentamaan ja tuottamaan ahdistusta enemmän.

Jos tiedän jo etukäteen alkavani soimata itseäni töihin mentyäni siitä, että olen ollut työttömänä, aiheuttaa se sen, että minun on vaikeampi ajatella meneväni töihin -ajatuksesta tulee este. Siksi vaikeampi, koska tiedän alkavani sitten soimata itseäni, kun menen töihin, joten parempi olla menemättä töihin. Nyt en tule menemään töihin, koska tiedän alkavani soimata itseäni siitä etten ole mennyt töihin. Tällä tavoin työttömyys toteutuu ja juuri se mitä haukut koskee -työttömyyttä/työttömänä oloa. Ratkaisuni on se, että kannattaa poistaa kokonaan ajatus siitä, että töihin mentyä alkaisi soimata itseään työttömyydestään, koska töihin meno tulee vaikeutumaan, koska töihin menosta seuraa inhottavia asioita: itsensä soimaamista: haukkuminen mistä seuraa masennusta ja ahdistusta. Paremminkin kannattaa ajatella, etten tule soimaamaan ja haukkumaan itseäni enhän nyttenkään soimaa ja hauku itseäni, vaikka en ole työelämässä. Tuo ajattelutapa kannustaa hakemaan töitä eikä välttämään. Trisse ymmärrätkö ratkaisuni ja sen tarkoituksen?

Jos ratkaisuni ei tule käytännössä toimimaan, keksin jonkun muun ratkaisun. Tämä on tämmöistä arpapeliä, mikä ratkaisu tulee käytännössä/tosielämässä toteutumaan. Saan tietää tuloksen, jos työllistyn tai lähden opiskelemaan.

Haukkumisesta vielä: on helppo haukkua itseä silloin, kun asiat ovat hyvin, mutta asioiden ollessa huonosti vaikeampi.

Trisse kirjoitti:Minä aion parantaa omaa vointiani niin etten hakeudu enää hoidettavaksi. Pää ei kestä! Osaan voida huonosti ilman sitäkin ettei ole syytä *maksaa* siitä!

Sulla on huonoja kokemuksia.