Psykopatologia.munfoorumi.com

Ben Furmanin mukaan kiitollisuudella on vaikutusta masennukseen, mieli tulee positiivisemmaksi. 7:20 Ben Furmanin haastattelu Tarvitseko masentunut lääkkeitä?: https://www.youtube.com/watch?v=sFD6grZvvpc

Mistä kolmesta asiasta olet tänään kiitollinen?

Olen kiitollinen tänään siitä, että...
1.) heräsin aikaisin
2.) kaloreita on tälle päivälle runsaasti jäljellä
3.) jaksoin siivota

Furmanin löpinät eivät antaneet järkevää vastausta kysymykseen: miksi minun juuri tänään pitäisi olla kiitollinen jostakin?

Kiitollisuudessa on jotakin samaa kuin anteeksiannossa; se ei synny väkisin eikä vääntämällä. Uskomatonta, että psykiatri ryhtyy hurskastelemaan vakavilla asioilla ja kuvittelee ennestäänkin syyllisyydentuntoisuuteen ja itsensä ruoskimiseen taipuvaisen masentuneen mielen alkavan parantua sillä, että sen omistaja pannaan harjoittelemaan 'kiitollisuutta'.
Mainitsipa psykiatri hurskaasti vielä kristinuskonkin; vetosi siihen. Kuitenkin juuri uskonnoissa ihmisiä pannaan polvilleen ja nöyryytetään niin kiitollisuuden kuin anteeksiannonkin nimissä: ihminen on hirmuisen syyllinen johonkin, ties mihin, jos hän ei kykene olemaan kiitollinen tai ei kykene antamaan anteeksi.

Jos minä saisin päättää, Ben Furman (tekisi mieleni sanoa narsistisen olemuksensa kanssa, vaan en sano...) ei olisi psykiatri. Onneksi en saa päättää.

Kiitollisuus implikoi lahjaa ulkopuolelta. Tällaisenaan sanonta sopinee parhiten vain todellisiin lahjoihin, ei esimerkiksi siihen, että "olen kiiollinen elämälle" tms.

"Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi."

1. Asunnostani
2. Läheisistäni
3. ...hmm... Olen siinä kunnossa, ettei tarvitse olla sairaalassa.

Trisse kirjoitti:Vaikka niinkin mutta ateisteille jotain muuta. Vai pitäisikö minun olla kiitollinen asumistuestani? "Kela antoi - Kela otti - ylistetty olkoon Kelan nimi"

Minähän totesin päinvastaista. Sinä sanoit, että kaiken voi nähdä lahjana.

Esimerkiksi jos minun kuvitteellinen väitöskirjani hyväksyttäisiin, en olisi kiitollinen ulkopuolisille sensoreille tms. vaan sisäisesti t y y t y v ä i n e n itseeni.

Jos vaikka joku hyväsydäminen tarjoaisi nälkäiselle ruokaa.

Tässä voisi esittää kaikille kiitollisille: Kuka tai mikä on kiitollisuutenne kohde, eli ketä tai mitä (tahoa) kiitätte?

Psykopatologia kirjoitti:Esimerkiksi jos minun kuvitteellinen väitöskirjani hyväksyttäisiin, en olisi kiitollinen ulkopuolisille sensoreille tms. vaan sisäisesti t y y t y v ä i n e n itseeni.

Siinäpä se.
Eikä depressio johdu ihmisen kiittämättömyydestä, kiitollisuuden puutteesta, tai kykenemättömyydestä myönteiseen ajatteluun, vaan hänen vakavasta sisäisestä pettymyksestä itseensä.

Miten joku - kuten Ben Furman - voi olla psykiatri ymmärtämättä tällaista ydinasiaa vakavien depressioiden synnystä; sitä en ikinä tule käsittämään.

Taikauskoisena uskallan olla kiitollinen vasta, kun koitos on kokonaan ohi. Joskus voi välivaiheissakin olla kiitollinen, mutta ei aina. Kiitollisuus tarkoittaa minulle aika usein tiettyä ilon tunnetta. Usein myös ehkä helpotuksen huokausta.

Onko kiitolliseksi ryhtymisestä apua masentuneisuuteen - ja jos on, niin millä tavoin?

Psykopatologia kirjoitti:Tässä voisi esittää kaikille kiitollisille: Kuka tai mikä on kiitollisuutenne kohde, eli ketä tai mitä (tahoa) kiitätte?

Olen kiitollinen Psykopatologialle tästä foorumista.

Trisse kirjoitti:

Mirri kirjoitti:Onko kiitolliseksi ryhtymisestä apua masentuneisuuteen - ja jos on, niin millä tavoin?

Mitä itse luulet?

Kaipailen asiaan toisten ajatuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä; siksi kysyin.

Voihan olla niin ettei ole kiitollinen mistään. Silloin ei ole myöskään kiitollisuuden aihetta.

Jos ihminen kokee syvää pettymystä/tyytymättömyyttä itseensä ja olemassaoloonsa, millä tavoin kiitollisuuteen pyrkiminen auttaa tai hoitaa häntä?

Minä liitän pettymykset epäonnistumisiin. Kiitollisuudessa mietitään mikä asia on onnistunut eli kiinnitetään huomiota onnistumisiin ja kun löytää onnistumisia tulee tyytyväisyyden tunne.

Trisse, viestisi menee henkilökohtaisuuksiin ja on sen vuoksi asiaton, joten pyydän sinua poistamaan sen. Minä en ole tämän otsikon ja keskustelun aiheena.

Mirri minun puolestani voit aivan hyvin kirjoittaa tässä ketjussa, vaikka et lähtisi mukaan kiitollisuuteen. Nyt jos milloin et saa jättäytyä yksin.

Mielestäni kiitollisuus edellyttää ulkopuolista tahoa tai tekijää johon kiitollisuus kohdistuu.
Minulle esimerkiksi on lohdullinen ajatus se, että (jo aikuiset) lapseni ovat terveitä ja elävät täyttä ja antoisaa elämää. En kuitenkaan miellä olevani kiitollinen asiasta, koska kiitollisuus edellyttäisi kohdetta jonka ansioksi sen lukisin.