Psykopatologia.munfoorumi.com

Ihmeellistä uutisointia, Ylen uutisissa, tv-lähetyksessä kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan tulehduskipulääkkeet ja bentsodiatsepiinit lisäävät henkirikokseen syyllistymisen riskiä, mutta masennuslääkkeet juurikaan eivät. Iltasanomienkin jutussa http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1 ... 81020.html lukee, että nyt masennuslääkkeiden maine on tämän asian suhteen puhdistettu. Paljonhan on ollut mediassakin puhetta siitä, että osalla ne lisäävät aggressiivisuutta ( myös tuoteselosteen mukaan). Kuitenkin samasta Iltasanomien jutusta ilmenee, että masennuslääkkeet siis lisäävät lievästi henkirikokseen syyllistymisen riskiä, ilmeisesti verrattuna henkilöön, joka ei käytä masennuslääkettä.

Joidenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö voi lisätä henkirikokseen syyllistymisen riskiä, selviää suomalais-ruotsalaisesta tutkimuksesta.
Riski on suurin vahvojen kipulääkkeiden ja rauhoittavien bentsodiatsepiinien käyttäjillä. Myös masennuslääkkeiden käyttöön liittyi lievästi kohonnut riski. Psykoosilääkkeiden käyttöön ei liittynyt merkitsevää henkirikosriskin lisäystä.

Professori Jari Tiihosen tutkimusryhmä analysoi tutkimuksessaan 959 henkirikokseen syyllistyneen henkilön reseptilääkkeiden käyttöä. Hänen mukaansa tutkimuksen merkittävin tulos oli se, että masennuslääkkeet eivät olleet suuri riskitekijä.

Odotettiinko niiden sitten olevan suuri riskitekijä? Ja tästä ei juurikaan ole kirjoitettu suomalaisessa mediassa,että tuollaista on epäilty.

Täsaä Ylen linkissä on myöa linkki World Psychiatry -lehteeen, jossa tulokset on julkaistu :
http://yle.fi/uutiset/ahdistus-_ja_kipu ... f=leiki-uu

Ryhmä kartoitti keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käytön ja henkirikosten yhteyttä vuodesta 2003 – 2011. Tulokset on nyt julkaistu World Psychiatry –lehdessä, kertoo Tukholman Karoliinisen Instituutin kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen.

– Tutkimme, millaisia reseptilääkkeitä henkirikoksen tehneet olivat käyttäneet tai lunastaneet ennen tekoa. Katsoimme myös useita vuosia taaksepäin ja teon hetkeen. Selvitimme, oliko rikoksen tekijällä tekohetkellä lääkitystä.

Puhutaan reseptilääkkeistä. Ovatko tutkimuksessa olleet kipulääkkeetkin siis olleet reseptillä määrättäviä lääkkeitä?

Tutkijat hämmästyivät kipulääkkeiden käytön ja rikokseen syyllistymisen yhteydestä.

– Jokseenkin odotettua oli, että vahvat opiaattikipulääkkeet liittyisivät rikoksiin. Onhan niillä myös väärinkäyttöpotentiaalia. Otimme huomioon ja ns. vakioimme samanaikaisen alkoholin ja laittomien huumeiden käytön. Ja siitä huolimatta kipulääkkeet näyttävät lisäävän riskiä kaksin- tai kolminkertaseksi.

– Tämä oli kaikkien yllättävin havainto. Tosin äskettäin on julkaistu tutkimus, jossa on havaittu, että tulehduskipulääke voi vaikuttaa tunteiden säätelyyn tai prosessointiin, kertoo professori Jari Tiihonen.

Mistähän lääkkeistä mahtoi olla kyse, jos ne olivat reseptilääkkeitä, niiden on täytynyt olla jotain tavanomaisia tulehduskipulääkkeitä vahvempia.

Kumma jos ei ala kohta tilastoihin vaikuttamaan, kun koko maailma syö masislääkkeitä! Näitä riittää kehitysmaihinkin, voin laittaa heti pari pakettia menemään, jos tulisivat onnellisemmiksi.

Suomalais-ruotsalainen tutkimus selvitti psyykenlääkkeiden
käytön ja henkirikosriskin yhteyttä http://www.uef.fi/fi/-/suomalais-ruotsa ... n-yhteytta
__________________________________________________________________________________________________________________________

Suomalaiseen tietokantaan perustuvassa tutkimuksessa on havaittu, että joidenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö voi lisätä henkirikokseen syyllistymisen riskiä. Suurin riski liittyi kipulääkkeiden ja rauhoittavien bentsodiatsepiinien käyttöön, kun taas masennuslääkkeiden käyttö oli yhteydessä vain hieman kohonneeseen riskiin. Tutkimus on maailmassa ensimmäinen laatuaan.

Professori Jari Tiihosen tutkimusryhmä analysoi tutkimuksessaan 959 henkirikokseen syyllistyneen henkilön reseptilääkkeiden käyttöä.

Viime vuosina on julkisuudessa on keskusteltu runsaasti siitä, altistavatko psyykenlääkkeet käyttäjiään väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Kimmokkeena keskustelulle ovat olleet erityisesti nuorten henkilöiden tekemät joukkosurmat USA:ssa ja myös Suomessa. – On toistuvasti esitetty, että rikoksen tekijöiden käyttämä masennuslääkitys olisi ollut laukaisevana tekijänä tekoihin. Asian saama massiivinen julkisuus on mahdollisesti jo vaikuttanut lääkkeenmääräämiskäytäntöihin, Tiihonen toteaa.

Jotta lääkkeenkäytön yhteyttä rikokseen syyllistymisen riskiin voitaisiin tutkia kunnolla, täytyy seuraavien ehtojen täyttyä: otoksen on oltava edustava, lääkkeen käytön syy on otettava huomioon, ja sen vaikutus on vakioitava. Tämän lisäksi muiden samanaikaisten lääkkeiden ja päihteiden käytön vaikutus on otettava huomioon. Tähän mennessä maailmassa ei ole julkaistu yhtään tällaista tutkimusta.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kaikkien Suomessa vuosien 2003 – 2011 välisenä aikana henkirikokseen syyllistyneiden henkilöiden tekoa edeltänyt reseptilääkkeiden käyttö käyttäen Krimon henkirikostietokantaa ja Kelan reseptirekisteriä. Sekoittavien tekijöiden suhteen vakioidut tulokset osoittivat, että psykoosilääkkeiden käyttöön ei liittynyt merkitsevää henkirikosriskin lisäystä, mutta masennuslääkkeiden käyttöön liittyi lievästi kohonnut (+31 %) riski ja bentsodiatsepiinien (ahdistus- ja unilääkkeiden) käyttöön liittyi selvästi kohonnut (+45 %) riski. Yllättäen todettiin, että kaikkein korkein henkirikosriskin nousu liittyi opiaattikipulääkkeisiin (+92 %) ja tulehduskipulääkkeisiin (+206 %). Alle 26-vuotiailla henkilöillä korkein riskin nousu liittyi opiaattikipulääkkeiden (+223 %) ja bentsodiatsepiinien (+95 %) käyttöön. Riskin kohoaminen esimerkiksi sadalla prosentilla tarkoittaa riskin kaksinkertaistumista. Vaikka päihteet liittyivät useimpiin rikoksiin, erot lääkeryhmien välillä eivät selittyneet samanaikaisella päihteiden käytöllä.

Määrätty bentsodiatsepiinihoito oli monissa tapauksissa hyvin suuriannoksista ja pitkäkestoista. Bentsodiatsepiinit voivat heikentää impulssikontrollia, ja kipulääkkeiden on aiemmin havaittu vaikuttavan tunteiden säätelyyn. Bentsodiatsepiinien ja vahvojen kipulääkkeiden määräämisessä päihderiippuvaisille tulisi noudattaa varovaisuutta.

Tutkimus toteutettiin ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin, Itä-Suomen yliopiston, Niuvanniemen sairaalan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula; nykyisin Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Krimo), Kuopion yliopistollisen sairaalan, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Helsingin yliopiston, Kelan tutkimusosaston ja Epid Research Oy:n yhteistyönä.

Tutkimus on julkaistu uusimman World Psychiatry -lehden verkkoversiossa osoitteessa DOI 10.1002/wps.20220.

Artikkeli: ​Tiihonen J, Lehti M, Aaltonen M, Kivivuori J, Kautiainen H, Virta L, Hoti F, Tanskanen A, Korhonen P: Psychotropic drugs and homicide: a prospective cohort study from Finland. World Psychiatry 2015, Epub June 1, 2015. DOI 10.1002/wps.20220

Lisätietoja: Tutkimuksen vastuullinen johtaja ​Jari Tiihonen, Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden
Puh. +358 50 341 8363; jari.tiihonen@ki.se
1.6.2015

Kai nuo voisi joku järkevä arkijärjellä selittää. Tulehduskipulääkkeet on vissiin aika yleisiä, vaikka niitä reseptillä määrättäisiinkin. Siis jos ne ihan Buranaa ja semmoista tarkoittavat. Pitäisiköhän kysellä lisätietoina, että onko tutkittu SSRI-masislääkkeitä vaiko muitakin tai onko tutkittu miten lääkettä on käytetty, miten kauan lääkettä on käytetty... onko se juuri aloitettu, lopetettu, epäsäännöllisesti syöty... sekakäytetty. Liikaa muuttujia. Ja YLE vääristelee. 31 prosenttia on selkeästi merkittävä luku, koska siinä on numeroita.

Luin jonkin tutkimuksen tai raportin, missä sanottiin jotakin, että sertralinissa sähköiskut yms. eivät ole merkittävä lopetusoire. Menin ja uskoin. Voi parkaa. Se oli jokin lääkäri, joka oli kirjoituksen laatinut ja vertaillut lopetusoireita tms.

SSRI-kohu on lähtenyt liikkeelle takaperoisesti: joillain tappajilla on jälkikäteen todettu ko. lääkitys.

22:52
Kyseessä on epidemiologinen ja statistinen selvitys: emme tunne tutkittuja yksilöllisesti, heidän
perus-persoonallisuuttaan yms. Lääkitys on vain yksi muuttuja kymmenien muiden joukossa.

23:18
Voidaan esimerkiksi olettaa, että jos henkilöllä on (primaarimmin) "tappajan mieli" (tms.),
eri lääkkeiden (liika)käyttö lisää (eri asteisesti) tappamisen riskiä. Taas jos hänellä ei ole
tappajan mieltä, lääkkeiden (varsinkaan kohtuullisella) käytöllä ei ole ko. riski-efektiä.

Tri Tolosen tietolähteen mukaan Cymbalta näköjään on ssri-lääke:

Laitos [Yhdysvaltain lääkelaitos FDA?] listaa seuraavat SSRI-lääkkeet: Paxil (GlaxoSmithKline), Prozac ja Cymbalta (Eli Lilly and Co), Zoloft ja Symbyax (Pfizer Inc), Celexa ja Lexapro (Forest Laboratories Inc), Luvox (fluvoksamiini, (Solvay Pharmaceutical), Effexor (Whyett). FDA kehottaa potilaita ottamaan lääkärinsä kanssa puheeksi näiden lääkkeiden haittavaikutusriskit.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=99

(Kyseinen Tohtori ei ole suosikkini, mutta kun sattui kohdalle hänen artikkelinsa Masennuslääkkeet kritiikin ja kiistan kohteina, niin linkitin tänne.)

Eikä Efexorkaan ole SSRI vaan SNRI (eikä sen alkuperäisen valmistajan nimeä kirjoiteta Whyett vaan Wyeth).

Trisse kirjoitti:Uskon asiaan täysin. itselleni tuli myös aggressionhallinta-ongelmia SSRI:stä. Kun vaihdettiin Cymbaltaan ne vähenivät radikaalisti suunnilleen siltä seisomalta (eikä niitä ollut myöskään ennen SSRI:tä).

Mieni söi Diabeteksen tekemiin hermokipuihin Sympaltaa ja se muuttui ihan robotiksi, mikään ei haitannut ja kaikki sujui ilman tunteita.

älä muuta ominpäin annostusta. Se on hyvä lääke.

Psykopatologia kirjoitti:SSRI-kohu on lähtenyt liikkeelle takaperoisesti: joillain tappajilla on jälkikäteen todettu ko. lääkitys.

22:52
Kyseessä on epidemiologinen ja statistinen selvitys: emme tunne tutkittuja yksilöllisesti, heidän
perus-persoonallisuuttaan yms. Lääkitys on vain yksi muuttuja kymmenien muiden joukossa.

23:18
Voidaan esimerkiksi olettaa, että jos henkilöllä on (primaarimmin) "tappajan mieli" (tms.),
eri lääkkeiden (liika)käyttö lisää (eri asteisesti) tappamisen riskiä. Taas jos hänellä ei ole
tappajan mieltä, lääkkeiden (varsinkaan kohtuullisella) käytöllä ei ole ko. riski-efektiä.

Siis ymmärsin että tuossa tutkimuksessa puhuttiin ihan normaalista SSRI-lääkkeiden käytöstä,ei liikakäytöstä. Onko SSRI-lääkkeiden liikakäyttö edes yleistä?

Vaikea sanoa, kun käyttäjiä on ollut useita satoja; kuinka tarkkaan käyttö on kirjattu ja sitten tutkijoiden toimesta tsekattu jälkeen päin.

Minulla Sertralin vähensi agression tunteita ,kuten muitakin tunteita, nyt minulla on paljon enemmän vihan tunteita, kun olen vähentänyt lääkettä ja yli 20 päivää on mennyt 50mg vähennyksessä.

Minulla on hyviä kokemuksia sertraliinista (ssri) ja duloksetiinista (Cymbalta, snri); mielestäni molemmat puoltavat paikkaansa ja ovat tarpeellisia ihmisille, joiden sairauksia ne hoitavat.

En ymmärrä ajatusta lääkkeiden 'maineesta' saati 'maineen puhdistamisesta'.
Somaattiselta puolelta tulee ensimmäiseksi mieleeni syöpälääkkeet... Tuntuisi idioottimaiselta puhua niiden hyvästä/huonosta maineesta ja maineen puhdistamisesta. Lääkkeet (kemianteollisuuden luonnottomat tuotokset) ovat aina huono vaihtoehto, mutta niitä käytetään parempien vaihtoehtojen puutteessa - aivan sama millainen 'maine' milläkin lääkkeellä on. 'Huonomaineinen' lääke voi olla potilaalle erittäin tervetullut, jos se hoitaa hänen sairauttaan tavalla, johon mikään muu hoitokeino ei pysty.

OT:
Kuka/mikä puhdistaisi skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien maineen? Voisiko k.on sairauksille keksiä uudet nimet?
Esim. maanisdepressiivisyys kuulosti tosi sekavalta, mut ny ku puhutaan kakssuuntaisest tai bipost niin k.o sanoil ei o sellast leimaa tai stigmaa.

Aiheesta:
Aiemmin masennuslääkkeiden maine oli huono, ku niit luultiin samanlaisiks ku bentsoja eli koukuttaviks ja sedatiivisiks. Niin, ja asiaa sotki, et molempien resepteis luki usein mielialalääke.