Psykopatologia.munfoorumi.com

.

Ajoittain ahdistaa todella paljon sekasorto. Osa voi johtua siitä - tai olen itse ajatellut - että itsetuntoni, minuus, identiteetti tms. ei ole tarpeeksi kehittynyt. Koska luulen, että on olemassa joitakin ihmisiä, jotka eivät pienestä hetkahda. Mutta on näitäkin, jotka hetkahtavat.

Ahdistaa uusi hallitus, hoitajista vähennetään, päiväkoti- ja luokkakokoja suurennetaan, tukiin tulee leikkauksia, opinnoista lainapainotteisia, lomat saattaa lyhetä, ansiosidonnaiset (mikä se edes on?) menee jotenkin huonoiksi ja mitä kaikkea vielä... Sitten rikkaat sanoo vielä, että "voidaan viisi prosenttia jotain paskaa vähentää, jos muutkin". En oikeasti ymmärrä vieläkään politiikkaa, eikä kiinnosta pätkääkään, mutta kaikki mitä muut puhuvat, niin vaikuttaa siltä, että huono-osaisia jotenkin kohdeltaisiin entistä huonommin.

Ahdistaa myös maailman pienipalkkaisin äitini, joka on kuitenkin selkeästi jotenkin tässä yhteiskunnassa mukana. Se ei ymmärrä, jos hoidan lapsia ilman rahallista korvausta... tai tuollaisia pikku asioita. Aina pitäisi kaikesta saada rahaa-rahaa-rahaa-rahaa. Sitten kaverit, tosiaan osa sanoo ihan suoraan, kuinka paska olen (en kieriskele nyt itsesäälissä, vaan pikemminkin yhä vihaan) enkä saa tehdä lapsia, koska tuloni ovat huonot. En edes silloin saisi tehdä lapsia, jos tienaisin sen mitä töissä ollessa ennen koulun alkua. Äiti sanoo "et saa koulutuksellas töitä, mutta ei ne sua mihinkään muuallekaan ota". Sitten haen ja haen töitä, hain opiskelupaikkojakin. Kohta ihan oikeasti EN HAE ENÄÄ YHTÄÄN MITÄÄN muuta kuin tietysti yhteiskunnan verorahat.

Elin tämän kuun työttömän mieheni työttömyyskorvauksella ja noin 60 euron palkalla. Pysyin kelasta ja soskusta ja kaikesta kaukana, koska koen ihan oikeasti etten ole oikeutettu. Täytyisi nyt löytää jokin keino... muuten joudun sanomaan puhelimenkin kohta irti. Äiti maksaa puhelinlaskun nyt. Hävettää. Yhden keinon löysin, millä oikeuttaa hakea tukia. Nimittäin muistin, että ystävällänihän on edunvalvoja. Hänelle määrättiin edunvalvoja, koska hän ei pystynyt huolehtimaan raha-asioistaan. Nyt tämä edunvalvoja siis hoitaa kaikki tuet ym. Että jos en hae tukia, niin ehkä voisin ajatella, että saan hakea, koska muuten minulle voidaan määrätä edunvalvoja.

Muoks: unohdin mainita tulonlähteinä: kaverit, kirkon ja roskiksen.

Haluaisiko joku muu kertoa kokemuksiaan tai ajatuksiaan? En siis hae vastausta vuodatukseeni, vaan ennemminkin haluaisin kuulla muiden ajatuksia jostakin tästä laajasta aihepiiristä...

Siniverisenä on tietenkin vaikea täysin asettua asemaasi, mutta mitäpä jos aloittaisit siitä, että yrittäisit nostaa ja kasvattaa omaa itsetuntoasi?

Siniverinen kuuluu aatelissukuun. Mahdollisesti sukua hänelle myös. Sitähän Psykopatologiakin on yrittänyt ehdottaa useaan kertaan vuosien varrella.

Mahtaako itsetunnon kohottaminen auttaa, jos Suomen nykytilanne ja uuden hallituksen rajut leikkaukset ahdistavat? Mielestäni nykyinen - ja paheneva - sekasorto voi tuntua ahdistavalta ilman, että tunne kertoisi henkilön heikosta itsetunnosta.
Yksi suojautumiskeino on jättää uutiset seuraamatta; ei katsella eikä kuunnella, ja pidetään mielessä, etteivät asiat muutu paremmiksi tai huonommiksi vaikka miten tiiviisti seurattaisiin. Joskus tieto lisää tuskaa, joten tiedolta suojautuminen voi olla järkevää.

Mutta jos kaverit lyttäävät; ovatkohan oikeita kavereita/ystäviä?

Ruotsissa oli vastaavanlainen ekonominen kriisi 90-luvun alussa. Monet ihmiset olivat täällä tästä johtuen silloin hyvinkin ahdistuneita. Muutaman vuoden jälkeen kriisi meni ohi. Positiivista oli se, että tänä aikana alkoivat ihmiset puhumaan paljon enemmän siitä miten he voivat, ahdistuksestaan ja masennuksestaan. Tästä kriisistä lähtien ovat ihmiset olleet paljon avoimempia puhumaan omasta huonosta olostaan.

Suomessakin 90-luvun lama meni ohitse, mutta sen aiheuttamat taloudelliset seuraamukset eivät. Nykyisen kriisin aiheuttamat leikkaukset ovat lisäleikkauksia entisten päälle - niiden 90-luvun kurimuksessa tehtyjen.
Mahtaako Ruotsin tilanne olla tässä asiassa Suomea parempi?

Minua leikkaukset ahdistavat. Vuokra nousee.

Ruotsin ekonominen tilanne on aika hyvä. Ehkä, koska emme ole mukana EMU:ssa?

SADE kirjoitti:Siniverisenä on tietenkin vaikea täysin asettua asemaasi, mutta mitäpä jos aloittaisit siitä,
että yrittäisit nostaa ja kasvattaa omaa itsetuntoasi?

Ai miten?

Toit toisaalla esiin mahdolliset kulttuurierot ilmaisu-käytännöissä. Varmaan tuo pitää
paikkaansa, mitä voi tarkastella mm. Suomen radion puheohjelmissa. Ruotsalaisella
puolella ilmaisu on paljon hienompaa, ja poissa ovat monenlaiset naisten rääkymiset
ja kikattamiset, jotka ovat suomalaisella puolella arkipäivää. Hyvä esimerkki erilaisesta
huutamisesta oli Euroviisujen selostus. Ja mm. Katariina Souri rääkyy ikävästi ja nauraa
vielä karmeammin mutta pitää tästä saatua kritiikkiä ymmärtämättömän kuulijan vikana.

Rusa, aloittamasi keskustelu on tärkeä, lähestyt asiaa jotenkin mielenkiintoisesti, pakko vastata jotain. Sinulla on hyviä ajatuksia, voisit mennä mukaan paikkakuntasi työttömien yhdistykseen tai johonkin muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Ja hae sinulle kuuluvat tuet itsellesi niin voit maksaa puhelinlaskusi itse.

No esim. siten kun Runo ylläolevassa viestissä ehdottaa, erittäin hyvä vinkki mielestäni.

Rusa kirjoitti:
Elin tämän kuun työttömän mieheni työttömyyskorvauksella ja noin 60 euron palkalla. Pysyin kelasta ja soskusta ja kaikesta kaukana, koska koen ihan oikeasti etten ole oikeutettu. Täytyisi nyt löytää jokin keino... muuten joudun sanomaan puhelimenkin kohta irti. Äiti maksaa puhelinlaskun nyt. Hävettää. Yhden keinon löysin, millä oikeuttaa hakea tukia. Nimittäin muistin, että ystävällänihän on edunvalvoja. Hänelle määrättiin edunvalvoja, koska hän ei pystynyt huolehtimaan raha-asioistaan. Nyt tämä edunvalvoja siis hoitaa kaikki tuet ym. Että jos en hae tukia, niin ehkä voisin ajatella, että saan hakea, koska muuten minulle voidaan määrätä edunvalvoja.

Muoks: unohdin mainita tulonlähteinä: kaverit, kirkon ja roskiksen.

Jumalauta!
Sinä haet just ne kaikki tuet mitä sulle lain mukaan kuuluu ja mitä voit saada. PISTE!
Jos et ite kykene niin ehkä joku hommaa sulle sen ednvalvojan. Se on sun oikeus.
Oma, tosin asiantuntematon, neuvo on, että ensiks paletti kasaan siten että tulet toimeen.

Jos sinä olet johonkin oikeutettu niin moralistit voi painua vittuun.
Sinä otat sen mikä sinulle kuuluu, eikä muilla ole siihen nokan koputtamista.
Voit pyyhkiä persettä ihan "kaikenvärisillä" mielipiteillä jotka estää sua toimimasta tai syyllistää.
Niillä ei ole sulle arvoa.

Nyöryys on hieno asia.
Nöyryyttä kannattaa jokaisen opetella, mutta se EI tarkoita sitä, että sun täytyy nöyristellä.

Kun saat taloudellisen puolen kuntoon niin seuraava steppi on ponnistaa itsenäiseksi, tavalla tai toisella.
Steppi kerrrallaan, ei tavoitteet liian kaukana.
Sun ei tarvitse hyväksyttää sun toimias kenelläkään, varsinkin jos olet niihin oikeutettu.

Kiitos tästä mielipiteestäsi, Gabriel.

Huomenna loppuu tämä hulluuden kokeilu ja syön kurkut SINUNkin leipäsi päältä! Ai kenen sinun, no sinun sinun.

Kiitos vastauksista! Unohtui.

Päätä, kumman nimimerkin haluat säästää.

Jos Ryysy päätyy haluamaan uudeksi nikikseen Rusan, voisiko Ryysy-nimimerkin poistaa, mutta jättää viestit?
Hänellä on niin paljon hyviä viestejä.

Niin on, ja onneksi ne taitavat olla foorumin omistajan omaisuutta.

Psykopatologia kirjoitti:Päätä, kumman nimimerkin haluat säästää.

Sinä voit päättää!