Psykopatologia.munfoorumi.com

Erakkointoilu valtaa mieleni tietynlaiselta haikeudella aina keväisin. Siihen kuuluu metsämökin kaipuu. Ja luontokaipuu. Eikä avanto riitä parantamaan olotilaa. Sellainen paikka olisi hyvä, missä ei ole mitään muuta kuin metsä, eläimiä, kasveja, puita, sammalta, kalliota, suota, niittyä ja hiljaisuutta. Ehkä linnunlaulua.

Metsämökkejä saa vuokrallekin yllättävän halvalla, varsinkin jos ei vaadi autotietä perille asti.

Kuulostaa ihanalta tuollainen metsäinen mökki. Meillä ei ole ikinä suvussa kellään ollut mökkiä, niin en ole oikein koskaan mökillä käynyt. Metsässä vähän inhottaa nuo ötökät, varsinkin paarmat ja punkit, jos niitä sattuu olemaan. Onneksi ei ole vielä.

Ajatus vuokrametsämokistä on mietinnän arvoinen. Tietä en haluaisi viereen. Majailisin luonnon armoilla ikään kuin. En kuitenkaan aivan taivasalla.

1) Miten tuo metsänomistajan lupa käytännössä kysytään ja 2) kuinka kauan etukäteen se pitää kysyä ja 3) mistä tietää mikä on kenenkin metsä?

Niin ajattelinkin, että ostaisin sen metsän kodikseni. En kylläkään eläimiltä sitä veisi.

Olisi ihana vielä, että olisi ranta siinä, jossa kalastaa. Metsästä löytäisi myös sieniä ja marjoja. Sienituntemukseni on tosin sen verran retuperällä, etten niitä uskalla edes poimia.

Matkakuume valtaa minut.

Ryysy kirjoitti:1) Miten tuo metsänomistajan lupa käytännössä kysytään ja 2) kuinka kauan etukäteen se pitää kysyä ja 3) mistä tietää mikä on kenenkin metsä?

http://www.maanmittauslaitos.fi/kiintei ... inteisto...
Saa tietää kuka omistaa ko metsän eikä sitä kovin kauan aikaisemmin tarvi kysyä vaikka samana päivänä voi kysyäistä.
Jaskan piirroksen rakennelmaan tuskin kukaan yks. metsäomistaja ilman korvausta antaa lupaa.
Valtion metsään tuollaisen voi rakentaa eikä kukaan ehdi kysäistä lupaa, jos yhden yön yöpyy.

Erämaamökkejä pääsee myös kokeilemaan tätä kautta ja kalastus, sienestys ja marjastuskin tuolla onnistuu.
http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/e ... tuvat.aspx

Kiitos jardin!

Harmi, että pitää tulentekoonkin olla maanomistajan lupa... Ruotsissa ei kai pidä?

Taidan sittenkin pitäytyä ihan varsinaisilla retkeilyreiteillä, kun niissä on tulentekopaikkoja valmiina. (Eikä eksy - ainakaan niin helposti!)

Sekin on vähän epäselvää, että miten noilla yleisillä retkeilyreiteillä saa yöpyä teltassa, siis jos on luonnonsuojelualuetta, niin ei saa laittaa telttaa? Joskus olen ollut ihan pihalla siitä, mistä alkaa luonnonsuojelualue ja mihin se loppuu, että varmaan olen joskus laittanut teltan ihan väärään paikkaan.

Ruotsissa on lähes samat jokamiesoikeudet kuin Suomessa ja en kyllä sinnekään toisen maalle sytyttäisi nuotiota tai pystyttäisi telttaa.

Luonnonpuistoihin voi olla lupa pystyttää teltta mutta vaan määrätylle paikalle ja kulkeakin saa vaan tehtyä polkkua pitkin. Jos sellaiseen menee on hyvä opetella säännöt ja jokaiselle luonnonpuistolle on omia sääntöjä. Maisemat niissä on upeita.

Tässä sivusto, jos retkeily kiinnostaa.
http://www.luontoon.fi/etusivu

Todella kiinnostaa. Kaukana sivistyksestä mieli lepää ja ulkona nukkuminen on ihanaa. Kaikki ruoka maistuu hyvältä ja suklaa taivaalliselta. Koskaan ei ole ollut mitään univaikeuksia luonnossa nukkuessa. Missään lumimajassa en ole harmikseni ikinä päässyt nukkumaan enkä varmasti osaisi edes rakentaa sellaista, joka olisi varmasti turvallinen.

Ryysy kirjoitti:?..
Harmi, että pitää tulentekoonkin olla maanomistajan lupa... Ruotsissa ei kai pidä?

Taidan sittenkin pitäytyä ihan varsinaisilla retkeilyreiteillä, kun niissä on tulentekopaikkoja valmiina. (Eikä eksy - ainakaan niin helposti!)...

Ruotsissa retkeilytuvat varataan/vuokrataan Ruotsin Metsähallitusta vastaavalta retkeilyorganisaatiolta etukäteen ja niissä on lukot ovissa, mutta tuvat ovat paljon hienompia varustukseltaan (on mm. lasiset viinilasit astiakaapissa).

Ei tulta tarvitse tehdä, vaikka kahvit ja sapuskat haluaisikin valmistaa. Trangia on kätevä ja nopea keitin, eikä tuhraa kattiloita nokiseksi, kun käyttää kaasupolttimolla varustettua versiota. Kaasupulloja saa eri kokoisia retkeilykäyttöön.

Me kuljetetaan yleensä puut mukanamme retkeilypaikalle (muutama koivuklapi huoltoasemalta) repussa, kun käytämme valmiita kansallispuiston tulentekopaikkoja, koska puita on yleensä aika vähän Metsähallituksen toimesta täällä etelässä ja retkeilijöitä paljon. Usein puut ovat loppu, eikä lähistön puita saa kaataa tai repiä itse tulentekopuiksi.

Suomessakin on varausmökkejä jotka voi varata edeltäkäsin ja oven saa lukkoon. Niissä on patjat ja tyynyt ja kattila. Viinilaseja en ole nähnyt.

Ne vaan maksaa jonkun verran ja silloin kohta on parasta, että suunnittelee retkeilyreitin niin, että voi yöpyä hotellissa yöt.

Ruotsalaisille on kai snapsit ja viini niin hirveän tärkeitä. Asuin kerran viikon Etelä-Ruotsissa retkeily-yhdistyksen talossa ja siellä oli runsas varustus, jopa viini- ja snapsilasit (tusina kumpiakin). Mainitsivat jossain lehdessä (Suomen Latu tms.) niistä laseista myös.

Snapsit ei kuulu retkelle. Saa muuten koko yön juosta vessa-asioilla.

Ruotsissa on suosittu sellainen retkeily jossa kannetaan mukana vain päiväreppua. Illaksi mennään nukkumaan ns. mökkiin jossa on puhtaat lakanat ja kai myös snapsi-ja viinilaseja ja jonne retkenjärjestäjä tuo sen isomman repun valmiiksi. Sinne voi tilata sellaista ruokaa mitä haluaa.
Aamulla ei tarvi siivota ja voi taas jatkaa retkeilyä päivärepulla seuraavaan kohteeseen.
Suomen Latu järjesti kyselyn haluttaisiinko Suomenkin metsämökkeihin samanlaista palvelua ja se sai lähes nollakannatuksen.

Snapsit ovat ihan paikallaan joskus retkeilyssäkin mutten ainakaan kovin suurta pulloa viitsi kantaa repussa. Kun se tyhjä pullo pitää vielä takaisinkin tuoda.

Pienenä mentiin metsään ja tehtiin sinne leikkikoteja. Oli kivaa. Lumisohvat, käpyperunat ym. Osaisiko vielä leikkiä?

Otsikossa kuume on ikään kuin aktiivinen tekijä.
Kaipuussa taas oma itse on toimija.

Vrt.
Avaimet unohtuivat kotiin.
Unohdin avaimeni kotiin.

Järven yli kuuluu puhe. Ihan tavallinenkin. Puhumattakaan moottorisahasta. Miten tuollaisista asioista sovittelette?