Unelmia

Unelmia

ViestiKirjoittaja Maaria » 04.11.2014 21:16

Unelmat voivat olla myös pieniä. Voi unelmoida maasta, jossa haluaisi käydä,
tai siitä, että paranisi sairaudestaan. Joskus unelmoin sydänystävästä,ihmisestä,
joka ymmärtää minut täysin ja on aina paikalla, kun tarvitsen.
Sittemmin en enää unelmoi siitä paljoa, koska miesystäväni hyväksyy minut vikoineni
sairauksineni, tällä hyväksynnällä on ollut parantava vaikutus minuun.

Onko enää unelmia tai uskoa niihin? Arkipäivässä kun meinaa uupua käytännön asioiden alle.
Omat huolet vievät voimia.Muistaako sitä enää kuka onkaan...
Yhteen aikaan unelmani oli yksinkertainen, halusin päästä takaisin norjaan,
sittemmin se toive toteutui kuin ihmeen kautta.
Se maa kutsuu minua yhä ja suunnitteilla on visiitti siellä. On kuin näkymätön lanka vetäisi minua sinne.

Asuinpaikkani on unelma. Lähellä vettä, peltoja ja metsää. Siistit ja hiljaiset naapurit.
Mitähän sitä vielä toivoisi. Terveyttä, vaikka sekin on klisee, sitä toivon, se on unelmani.
Maaria
 

Paluu Vertaistuki ja lääkkeet



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa