Psykopatologia.munfoorumi.com

Olin lenkillä ja sitten alikulkusillan alta kuului kaamea meteli. Kun pääsin lähemmäs, mies verta valuvana päästään kysyi, onko minulla kännykkää ja voinko soittaa apua. Sanoin heti, että soitan ja aloin kaivaa puhelintani. Koska osoitteesta ei ollut tietoa ja kaksi naista olivat kääntyneet pienen 7-10v pojan puoleen, aloin juosta bussipysäkkiä kohti saadakseni osoitetiedon. Sitä ei kuitenkaan tarvittu, koska hätäkeskus paikansi minut. Varmistimme kuitenkin osoitteen ja hätäkeskus laittoi ambulanssin ja poliisin tulemaan sekä kyseli tapahtumat tarkasti. Pojalla oli maassa kypärä. Myöhemmin kysyin, oliko hänellä kypärä päässään ja hän vastasi, että oli. Sanoin, että hyvä, se on auttanut sinua varmasti. Poika itki, koska verta oli tullut vähän päästä ja ilmeisesti kirveli. Nainen rauhoitteli poikaa, jonka äiti oli tulossa ja asui lähellä.

Mies oli huolissaan maantiepyörästään, joka makasi maassa. Sanoin, että voimme viedä pyörän, kun hän kertoo, minne haluaa sen. Mies sanoi osoitteen ja myöhemmin soitin miehelleni, joka tuli kanssani viemään pyörää annettuun osoitteeseen. Siellä oli vanha mies vastassa valmiina. Onnettomuuden miehellä oli kova huoli pyörästään. Ilmeisesti ei ollut ihan halpa pyörä. Lukkopolkimissa oli, eikä miehellä ollut kypärää. Hän myös kovasti syytteli poikaa, joka oli miehen sanojen mukaan kiemurrellen ajellut alikulkusillalla. En huomannut, oliko pyörässä soittokelloa.

Ambulanssi tuli, mutta ei ihan minuutissa. Sanoin, että voin varmaan nyt mennä viemään pyörää eikä minua enää tarvita, koska en ole silminnäkijä. Kuljetimme pyörän autolla osoitteeseen, joka ei ollut kuin muutaman kilometrin päässä.

Huh, mikä reissu. Lenkki jäi kesken. Kenelläkään ei ollut hengenvaaraa, mutta miehen verenvuoto näytti ikävältä, joskaan ei ollut ihan massiivista, sai pidettyä aisoissa painamalla pyöräilyhanskallaan. Ei huolinut nenäliinoja, jotka kuitenkin puhtaita.

Se on se kypärä, jota kuitenkin kannattaisi aina pyöräillessä käyttää!

Ikävä juttu. Onneksi pojalla oli kypärä.

En tietenkään tunne tuota tapausta, mutta hyvin usein näkee (yleensä ovat miehiä) kiitävän fillarillaan kevyen liikenteen väylällä pujotellen ja hitaampia kulkijoita hyvin läheltä ohittaen.

Pikkupojilla, ja vähän isommillakin, on taipumus leikkiä, kierrellä ja kiemurrella, ja jos joku kiitäjä ennakoi tilanteen väärin, törmäys on raju.

Lapselleni sattui pyöräonnettomuus vaikka oli kypärä . Hän oli pyöräilemässä kotiin koulusta ja kuinka ollakkaan, joku ryntäsi arvaamatta pyörän eteen. Hän tietty jarrutti nopeasti sillä seurauksella että pyörä kaatui ja hän lensi ohjaustangon yli katuun, satutti kasvonsa, pari hammasta meni ylähuulen läpi ja otsa verille. Ei auttanut kypärä, kun kaatuminen oli syöksy kasvoille. Tästä on jo aikaa, mutta ylähuulessa on vieläkin arpi

Aikamoinen kokemus sinulle sattui kohdalle. Toivottavasti saat nukuttua, etkä yöllä mieti tapahtunutta.

Minullakin on kotikulmallani alikulkutunneli, ja siinäkin on sattunut pyöräilyonnettomuuksia. Pahoja yhteentörmäyksiä ei pääsisi tapahtumaan, jos ihmiset ymmärtäisivät hiljentää vauhtinsa kunnolla - kävelynopeudeksi. Ei ole mikään pakko polkea vauhdilla huonolla näkyvyydellä varustetun tunnelin läpi. Tiukka oikealla pysytteleminen on toinen hyvä keino välttää yhteentörmäyksiä kapeassa alikulkutunnelissa. Mikään ei ole pyörän selässä ikävämpi tunne kuin törmätä tunnelissa yllättäen vastaantulijaan, joka jostakin käsittämättömästä syystä on vasemmalla puolella...

Kiitos kyllä sain nukuttua ja olin erittäin väsynyt. Mieltäni jäi kuitenkin askarruttamaan itse tilanne, jossa en itse ollut silminnäkijänä. Vaarallinen yhdistelmä oli lukkopolkimet (miehellä), kypärättömyys (miehellä), tilannenopeus?, lapsen liikehdintä(?). Näkyvyyttä ilmeisesti oli, koska alikulkutunnelin (tapahtumapaikka) pyörätieväylä on suora (ei risteävä, eikä peittäviä kulmia). Askarruttava kysymys on myös, käyttikö mies soittokelloa riittävän ajoissa ja hiljensikö nopeuttaan. Sitä en tiedä, koska en ollut silminnäkijänä tapahtumahetkellä.

saara kirjoitti:Lapselleni sattui pyöräonnettomuus vaikka oli kypärä . Hän oli pyöräilemässä kotiin koulusta ja kuinka ollakkaan, joku ryntäsi arvaamatta pyörän eteen. Hän tietty jarrutti nopeasti sillä seurauksella että pyörä kaatui ja hän lensi ohjaustangon yli katuun, satutti kasvonsa, pari hammasta meni ylähuulen läpi ja otsa verille. Ei auttanut kypärä, kun kaatuminen oli syöksy kasvoille. Tästä on jo aikaa, mutta ylähuulessa on vieläkin arpi

Onnettomuus voi sattua, vaikka olisi kypärä. Onnettomuushan on vain epäonnisten sattumien summa. Lapsesi onneksi välttyi kallovammoilta, ja kypärästä saattoi olla hänelle kuitenkin hyötyä. Ei ainakaan haittaa.

Hilppa kirjoitti:Kiitos kyllä sain nukuttua ja olin erittäin väsynyt. Mieltäni jäi kuitenkin askarruttamaan itse tilanne, jossa en itse ollut silminnäkijänä. Vaarallinen yhdistelmä oli lukkopolkimet (miehellä), kypärättömyys (miehellä), tilannenopeus?, lapsen liikehdintä(?). Näkyvyyttä ilmeisesti oli, koska alikulkutunnelin (tapahtumapaikka) pyörätieväylä on suora (ei risteävä, eikä peittäviä kulmia). Askarruttava kysymys on myös, käyttikö mies soittokelloa riittävän ajoissa ja hiljensikö nopeuttaan. Sitä en tiedä, koska en ollut silminnäkijänä tapahtumahetkellä.

Kun ajaa (varsinkin tunnelissa) kenen tahansa (hoippuilevan) pyöräilijän lähelle, tulee nopeus hiljentää (melkein) edellä ajavan tasolle.
Lukkopolkimet eivät sinänsä ole "pahat".

Hilppa kirjoitti:

saara kirjoitti:Lapselleni sattui pyöräonnettomuus vaikka oli kypärä . Hän oli pyöräilemässä kotiin koulusta ja kuinka ollakkaan, joku ryntäsi arvaamatta pyörän eteen. Hän tietty jarrutti nopeasti sillä seurauksella että pyörä kaatui ja hän lensi ohjaustangon yli katuun, satutti kasvonsa, pari hammasta meni ylähuulen läpi ja otsa verille. Ei auttanut kypärä, kun kaatuminen oli syöksy kasvoille. Tästä on jo aikaa, mutta ylähuulessa on vieläkin arpi

Onnettomuus voi sattua, vaikka olisi kypärä. Onnettomuushan on vain epäonnisten sattumien summa. Lapsesi onneksi välttyi kallovammoilta, ja kypärästä saattoi olla hänelle kuitenkin hyötyä. Ei ainakaan haittaa.

Toki pyöräillessä kypärän käyttäminen suojaa pysyviltä vaurioilta ja joissain tapauksissa myös
auttaa säilyttämään ajajan hengen, joten kannatan ehdottomasti pyöräilykypäräpakkoa kaikenikäisille.

Lapselleni sattui pyöräonnettomuus vaikka oli kypärä.

Kypärä ei suojaa pyöräilyonnettemuuksilta.

Psykopatologia kirjoitti:

Hilppa kirjoitti:Kiitos kyllä sain nukuttua ja olin erittäin väsynyt. Mieltäni jäi kuitenkin askarruttamaan itse tilanne, jossa en itse ollut silminnäkijänä. Vaarallinen yhdistelmä oli lukkopolkimet (miehellä), kypärättömyys (miehellä), tilannenopeus?, lapsen liikehdintä(?). Näkyvyyttä ilmeisesti oli, koska alikulkutunnelin (tapahtumapaikka) pyörätieväylä on suora (ei risteävä, eikä peittäviä kulmia). Askarruttava kysymys on myös, käyttikö mies soittokelloa riittävän ajoissa ja hiljensikö nopeuttaan. Sitä en tiedä, koska en ollut silminnäkijänä tapahtumahetkellä.

Kun ajaa (varsinkin tunnelissa) kenen tahansa (hoippuilevan) pyöräilijän lähelle, tulee nopeus hiljentää (melkein) edellä ajavan tasolle.
Lukkopolkimet eivät sinänsä ole "pahat".

Noin tulee tehdä ja antaa äänimerkki riittävän ajoissa soittokellolla, jotta hoippuvan ja ajatuksissaan olevan huomio kiinnittyy tulevaan pyörään. En tiedä, mikä kyseisessä tapauksessa oli tilannenopeus, mutta onnettomuus ei olisi ollut ainakaan niin paha, jos tilannenopeus olisi ollut riittävän hidas.

Lukkopolkimista olen keskustellut menneenä kesänä monien tuttujeni kanssa, ja kaikki totesivat opetteluvaiheessa lukkopolkimien käytön olevan jonkinlainen riski. Eivät itse missään tapauksessa ajaisi ainakaan lukkopolkimilla ilman kypärää. Eräs sanoi, että hänen täytyy aina varsin keskittyä erikseen ajattelemaan, että "nyt ajan lukkopolkimilla", kun niitä käyttää. Täytyy siis pitää koko ajan mielessä.

Sinä Psykopatologia olet niin kokenut pyöräilijä, että lukkopolkimien käyttö on sinulle peruskauraa, toisin kuin meille taviksille (jolta myös onnettomuuden mies näytti maantiepyörästään huolimatta).

Soittokellon käytön puutteesta olen itse ollut Keskuspuistossa nyreissäni, kun läheltä liipaten on minua, jalankulkijaa, ohittanut leveärenkainen pyöräilijä takaa päin kovalla vaúhdilla 30-40v mies antamatta minkäänlaista äänimerkkiä etukäteen.

Luulen, että kello voi välillä peljästyttää. Voi huutaa jo kaukaa tahi kuiskata kovaa.

Lukkopolkimet tuovat itse pyörän hallintaan vakautta.

Psykopatologia kirjoitti:Lapselleni sattui pyöräonnettomuus vaikka oli kypärä.

Kypärä ei suojaa pyöräilyonnettemuuksilta.

Senkin saivartelija

Kaaduin isossa alamäessä kerran, ei ollut kypärää.
Taju meni ja heräsin sairaalassa. Minulta oli murtunut solisluu
ja käteni oli paketiss. Kasvoissa oli hyytynyttä verta ja ruhjeita.

Ei ollut se vanhus ihan kunnossa, lyönyt todennäköisesti päänsä ja jos verta tullut niin voi olla myös sisäistä vuotoa pään sisällä, sellainen voi olla ihan normaalin oloinen ja tietää asiat ja käyttäytyä normaalin oloisesti, mutta jotkut asiat sitten jos toistaa samoja asioita niin viittaa pään alueen vammoihin ja jos ei ymmärrä sitä tilannetta mitä tapahtunut ja huolta esim. toisesta osapuolesta niin viittaa kyllä siihen muuhun kuin pyörään, yleensä aina onneetomuudessa huomioidaan se toinen osapuoli, mutta jos lähtee luokittelemaan omia menetyksiään niin viitta kyllä kommootioon ja kuten sanoit niin ei ollut kypärää, niin hyvin mahdollista tuossa nopeudessa iskeä pää ja kovasti asfalttiin, potias voi hyvinkin toimia järkevän oloisesti mutta jotkut asiat saattavat myös viitata aivotärähdykseen tai pahimmassa tapauksessa vuotoon, voi olla ihan hyvässä kunnossa ja järkevän oloinen, mutta voi myös mennä hyvin nopeasti huonoon kuntoon, jotkut tietyt asiat on mitkä antaa viitteitä. Se on kuitenkin hyvä että tohtii mennä paikalle, koska moni ei sitä tee.