Psykopatologia.munfoorumi.com

Soitan huomenna psykiatrille saadakseni jotakin tarvittavaa tilanteisiin, jossa menen tolaltani ja alkaa päiviä kestävä itkeskely ja pahanolon tuntemukset. Mitä sellaisia tarvittavia lääkkeitä on, mitkä voisivat auttaa? Tiedän temestan, obamoxin (ei kokemuksia, miten on teillä toiminut?), muista en tiedä mitään.

trisse kirjoitti:Jos temesta toimii sulla ja sitä on määrätty aiemmin niin pyydä sitä. Se on suunnilleen vahvin.

Minulla on se, että sitten kun pahaolo tulee, se on niin valtava, että joutuu ottamaan monta kappaletta. En ole ikään ottanut tälläisessä tilanteessa temestaa, että tietäisin edes sanoa lopettaako se itkeskelyä ja siihen liittyvää pahaaoloa.

trisse kirjoitti:Ei mikään lääke ole ihmelääke (tai jos on niin ne ovat huumeita). Ne voivat vähän rauhoittaa ja turruttaa mutta eivät automaattisesti poista pahaa oloa.

Kunhan kauheimman olon poistaisivat.

Pinja kirjoitti:

trisse kirjoitti:Jos temesta toimii sulla ja sitä on määrätty aiemmin niin pyydä sitä. Se on suunnilleen vahvin.

Minulla on se, että sitten kun pahaolo tulee, se on niin valtava, että joutuu ottamaan monta kappaletta. En ole ikään ottanut tälläisessä tilanteessa temestaa, että tietäisin edes sanoa lopettaako se itkeskelyä ja siihen liittyvää pahaaoloa.

Minulle Temesta oli "ihmelääke"; ahdistus ja pahoinvointi loppui kuin veitsellä leikaten jo yhdestä puolikkaasta.
Käytön jatkuessa siihen muodostui toleranssia, ja silloin piti ottaa useampi 2-4 päivässä samanlaisen tehon saamiseksi mihin ennen riitti puolikas. Kerta-annos oli kuitenkin aina vain yksi, ja luulen, että sinulta on tolkku pois jos niitä otat kerralla useamman kuin yhden.

Temesta on "liian hyvä" lääke, ja siksi sitä niin koukuttavana pidetäänkin.

Pinja kirjoitti:Soitan huomenna psykiatrille saadakseni jotakin tarvittavaa tilanteisiin, jossa menen tolaltani ja alkaa päiviä kestävä itkeskely ja pahanolon tuntemukset. Mitä sellaisia tarvittavia lääkkeitä on, mitkä voisivat auttaa? Tiedän temestan, obamoxin (ei kokemuksia, miten on teillä toiminut?), muista en tiedä mitään.

Pinja, lääkitykseesi on järkevintä kysellä neuvoja lääkäriltä, ei täältä. Kunhan vain kerrot hänelle oireistasi - ja myös lääkehoitojesi vähentelyistä, tai vähentämisen kokeiluista.

Voihan olla, ettei lääkäri ehdota sinulle bentsoja, vaan jotakin muuta ratkaisua ja hoitoa oireilusi lieventämiseen. Rauhoittavat eivät läheskään aina ole ensimmäinen vaihtoehto, tai eivät vaihtoehto ollenkaan, korjattaessa vinksalleen mennyttä hoitotasapainoa.

trisse kirjoitti:

Kyllästynyt kirjoitti:

Pinja kirjoitti:

trisse kirjoitti:Jos temesta toimii sulla ja sitä on määrätty aiemmin niin pyydä sitä. Se on suunnilleen vahvin.

Minulla on se, että sitten kun pahaolo tulee, se on niin valtava, että joutuu ottamaan monta kappaletta. En ole ikään ottanut tälläisessä tilanteessa temestaa, että tietäisin edes sanoa lopettaako se itkeskelyä ja siihen liittyvää pahaaoloa.

Minulle Temesta oli "ihmelääke"; ahdistus ja pahoinvointi loppui kuin veitsellä leikaten jo yhdestä puolikkaasta.
Käytön jatkuessa siihen muodostui toleranssia, ja silloin piti ottaa useampi 2-4 päivässä samanlaisen tehon saamiseksi mihin ennen riitti puolikas. Kerta-annos oli kuitenkin aina vain yksi, ja luulen, että sinulta on tolkku pois jos niitä otat kerralla useamman kuin yhden.

Temesta on "liian hyvä" lääke, ja siksi sitä niin koukuttavana pidetäänkin.

Höpöhöpö. Ihmisillä on eri vaikutuskynnys bentsoilla. Kun minulle määrättiin Tenoxia sanottiin että se on vahva lääke ja mene heti sänkyyn ettet nukahda johonkin tuolille niin menin liian aikaisin sänkyyn etten saanut sitten untakaan. Jouduin heti käyttämään 1,5 tablettia (30 mg). Sittemmin 40 mg esiintymisjännitykseen. Temestalla yritin joskus nukkua (4 tablettia) mutten saanut helposti edes unta.

Ehkä alkoholinkäyttösi on nostanut toleranssiasi, mutta jos samanlaista kestokykyä ei ole, tehoava annos on se yksi tabletti. Minulla riitti alkuun puolikas, mitään ristitoleranssia kun ei ole syntynyt.

trisse kirjoitti:Ei ollut merkittävää alkoholinkäyttöä tuolloin. Olin vasta 19-vuotias.

Temesta ei ole nukahtamislääke.

Ei niitä annossuosituksia ja -ohjeita ihan hatusta ole vedetty.

Tänään ollut hieman parempi olo, muutaman kerran on meinannut nyt aamulla tulla itku, mutta olen hyvin saanut pysäytettyä olon, yleensä itkun pitäisi helpottaa oloa mutta tällä hetkellä minulla pahentaa kestämättömäksi. Soitin tänään psykiatrille ja hän lupasi laittaa E-reseptin temestasta.

trisse kirjoitti:Minulla oli varmaan tenoxit loppu. Pointti oli että lääkkeiden vaikutus on yksilöllistä. Joudun esim. kaikessa käyttämään maksimiannosta ja tiedän ihmisiä jotka ovat hyvin alttiita vaikutuksille ja vakavissaan puhuvat tyyliin "Diapam on niin vahva lääke että yhdestä tabletista on sekaisin seuraavankin päivän",

Onhan se yksilöllistä, mutta kuten sanoin, ei niitä annosteluohjeita ole Harrison-Stetson -menetelmällä arvottu.
Olen yhden ainoan kerran ottanut yhden Opamoxin - ja jalat lähtivät alta. Kertaalleen on saanut IV:nä Diapamia, ja olin puoli vuorokautta täysin jalaton.

Mielestäni on viisaampaa aloittaa pienellä annoksella ja nostaa sitä tarvittaessa, kuin heti kättelyssä ylittää annosteluohje, koska netissä joku kertoi, ettei hänellä 3-4 Temestaa tunnu missään.

Kyllästynyt kirjoitti:

trisse kirjoitti:Minulla oli varmaan tenoxit loppu. Pointti oli että lääkkeiden vaikutus on yksilöllistä. Joudun esim. kaikessa käyttämään maksimiannosta ja tiedän ihmisiä jotka ovat hyvin alttiita vaikutuksille ja vakavissaan puhuvat tyyliin "Diapam on niin vahva lääke että yhdestä tabletista on sekaisin seuraavankin päivän",

Onhan se yksilöllistä, mutta kuten sanoin, ei niitä annosteluohjeita ole Harrison-Stetson -menetelmällä arvottu.
Olen yhden ainoan kerran ottanut yhden Opamoxin - ja jalat lähtivät alta. Kertaalleen on saanut IV:nä Diapamia, ja olin puoli vuorokautta täysin jalaton.

Mielestäni on viisaampaa aloittaa pienellä annoksella ja nostaa sitä tarvittaessa, kuin heti kättelyssä ylittää annosteluohje, koska netissä joku kertoi, ettei hänellä 3-4 Temestaa tunnu missään.

Minä aion ensiksi ottaa yhden temestan ja katsoa miten sen kanssa pärjään, sitten lisään jos en pärjää. Osastojaksolla minulle annettiin aina 4 kappaletta temestaa kerralla.

Lääkäri kirjoitti reseptiin 1 tapletti päivässä temestaa, tuleeko siitä määrästä riippuvaiseksi? En aio käyttää sitä joka päivä, sanoinkin lääkärille, että vain tarvittavana.

trisse kirjoitti:Minulla oli varmaan tenoxit loppu. Pointti oli että lääkkeiden vaikutus on yksilöllistä. Joudun esim. kaikessa käyttämään maksimiannosta ja tiedän ihmisiä jotka ovat hyvin alttiita vaikutuksille ja vakavissaan puhuvat tyyliin "Diapam on niin vahva lääke että yhdestä tabletista on sekaisin seuraavankin päivän",

Toki yksilöllistä, mutta kuten Kyllästynyt sanoi, ei niitä ohjeistuksia hatusta vedetä. Et todennäköisesti enää muista aikaa, jolloin et vielä joutunut "kaikessa käyttämään maksimiannosta" tai käytit alkoholia runsaasti jo tuolloin aloittaessasi Temestojen ym. käytön. Alkoholin käyttö (huom! jopa edellisinä vuorokausina nautittu alkoholi) vaikuttaa psyykenlääkkeiden ja vastaavien tehoon.

Lisäys: vaikka et olisi käyttänyt alkoholia, kun aloitit Temestojen käytön, et mielestäni ota huomioon tarvittavan annoksen koon arvioinnissa annosvasteen kehittymisen nopeutta. Tuskin heti ensimmäisellä kerralla on tuntunut, että voisit käyttää 4 temestaa kerralla. Riippuvuus kyseiseen lääkkeeseen tiedetään syntyvän nopeasti ja juuri sen vuoksi ei kannata suositella kenellekään Temestan tyyppisten lääkkeiden ottoa tyyliin 4 tablettia omin päin. Etenkin kun lääkäri on määrännyt vain yhden tabletin tarvittaessa.

Pinja kirjoitti:

Kyllästynyt kirjoitti:

trisse kirjoitti:Minulla oli varmaan tenoxit loppu. Pointti oli että lääkkeiden vaikutus on yksilöllistä. Joudun esim. kaikessa käyttämään maksimiannosta ja tiedän ihmisiä jotka ovat hyvin alttiita vaikutuksille ja vakavissaan puhuvat tyyliin "Diapam on niin vahva lääke että yhdestä tabletista on sekaisin seuraavankin päivän",

Onhan se yksilöllistä, mutta kuten sanoin, ei niitä annosteluohjeita ole Harrison-Stetson -menetelmällä arvottu.
Olen yhden ainoan kerran ottanut yhden Opamoxin - ja jalat lähtivät alta. Kertaalleen on saanut IV:nä Diapamia, ja olin puoli vuorokautta täysin jalaton.

Mielestäni on viisaampaa aloittaa pienellä annoksella ja nostaa sitä tarvittaessa, kuin heti kättelyssä ylittää annosteluohje, koska netissä joku kertoi, ettei hänellä 3-4 Temestaa tunnu missään.

Minä aion ensiksi ottaa yhden temestan ja katsoa miten sen kanssa pärjään, sitten lisään jos en pärjää. Osastojaksolla minulle annettiin aina 4 kappaletta temestaa kerralla.

Lääkäri kirjoitti reseptiin 1 tapletti päivässä temestaa, tuleeko siitä määrästä riippuvaiseksi? En aio käyttää sitä joka päivä, sanoinkin lääkärille, että vain tarvittavana.

Oletko varmasti kertonut lääkärille myös vakituisen lääkkeesi vähentely-yrityksistäsi?

Osastolla annettavat lääkemäärät on aivan eri asia kuin tarvittavien lääkkeiden käyttö kotona ja annostelu omin päin. Sairaalaolosuhteissa on aina tarvittaessa tuki ja apu (lääkäri ja hoitohenkilökunta) paikan päällä, joten tuolloin lääkäri voi kontrolloiduissa olosuhteissa määrätä suurempia annoksia kuin mitä kotona olisi turvallista käyttää. Sen vuoksi yleensä esimerkiksi lääkkeen vaihto toiseen tehdään kontrolloiduissa olosuhteissa osastolla.

Pinja kirjoitti:Tänään ollut hieman parempi olo, muutaman kerran on meinannut nyt aamulla tulla itku, mutta olen hyvin saanut pysäytettyä olon, yleensä itkun pitäisi helpottaa oloa mutta tällä hetkellä minulla pahentaa kestämättömäksi. Soitin tänään psykiatrille ja hän lupasi laittaa E-reseptin temestasta.

Hyvä, että olosi on parempi. Toisaalta erilaisia myös pahoja oloja pitäisi pystyä sietämään ilman tarvittavien lääkkeiden käyttöä. Tai ainakin opetella sietämään ilman, että heti tukeutuu tarvittaviin lääkkeisiin. Peruslääkityksen ja hoidon (terapian) pitäisi antaa riittävä sietokyky niihin huonompiin olotiloihin ja tasoittaa mieltä niin, että aivan sietämättömiä oloja ei tule. Tuolloin hoito on riittävää ja kunnollista. Nyt tuosta kirjoittamastasi saa sellaisen käsityksen, että paha olo oli ohimenevä tila. Selvisitkö siitä ilman Temestaa? Mielestäni sinun pitäisi keskustella lääkärisi kanssa vielä selvittäen tilannettasi tarkemmin.

Pinja, mielestäni Hilppa kirjoittaa sinulle tärkeitä asioita. Ja kaikkein tärkein on kysymys, että kerroitko lääkärille lääkkeiden vähentelystäsi. Toisin sanoen tietääkö psykiatri tämänhetkisen lääkityksesi kokonaisuudessaan.
Jos huonot olosi ovat syntyneet lääkkeiden vähentämisen seurauksena, pitäisi tietysti palauttaa vakituinen lääkityksesi ennalleen.

Pinja, ei tämä ole hyvä asia, että kyselet netissä neuvoja lääkityksesi muutteluun, muttet kerro kokonaistilannettasi. Herää kysymys: teetkö samoin puhelimessa kiireiselle psykiatrille; pyydät uutta lääkettä lisääntyneisiin ahdistuskohtauksiin, mutta jätät samalla kertomatta millainen lääkitys sinulla menee. Toki lääkityksesi näkyy potilastiedoissasi, mutta niissä näkyy vain sinulle tarkoitettu ja suunniteltu lääkehoito - ei sinun sekoilusi ja pelleilysi lääkkeidesi kanssa.

Näen vakavan ristiriidan siinä, että täällä olet suorastaan innoissasi kertonut lääkkeiden vähentelystä ja siitä, että haluat lääkityksistä eroon, ja sitten tuletkin kyselemään, että mitähän lääkettä psykiatrilta voisi pyytää... Sinulle tarjotaan huonoa vertaistukea, jos mennään mukaan vaihtelevaisiin lääkepelleilyihisi - milloin olet lopettelemassa lääkitystäsi ja kyselet siihen neuvoja, milloin tahdot uutta lääkettä ja taas kyselet täältä neuvoja lääkitykseesi.

Temestasta saat tietoja lääkäriltä, hoitajilta, apteekista...

Olisi kovin järkevää tehdä juuri niin Trisse sanoi; lisätä Ketipinor takaisin lääkärin kanssa sovittuun annostukseen.
On järjetöntä ajaa tarvitsemansa antipsykootti alas omin päin, ja korvata antipsykootti bentsolla. Sehän on ojasta allikkoon joutumista; eivät bentsot pidä riittävän tehokkaasti ja pitkäaikaisesti kurissa psykoosisairauksiin (kuten psykoottisia oireita aiheuttava vaikea masennus) liittyviä ahdistuneisuusoireita - eivät sittenkään, vaikka niitä osasto-olosuhteissa joskus joudutaan tilapäisesti käyttämään runsaastikin.

Ketipinor on nimenomaan lääke, jota käytetään vaikeiden ahdistustilojen hoitoon. En käsitä mitä järkeä on luopua antipsykootista ja ottaa tilalle tyrmäävä bentsodiatsepiini. Ja ihmettelen psykiatria, jos hän Ketipinorin alasajosta tietävänä on kirjoittanut Temestaa lisääntyneisiin ahdistuneisuusoireisiin. Näistä asioista tietävä maallikkokin osaa yhdistää pahentuneen oireilun juuri Ketipinorin vähentämiseen. Jos taas oireilua ei saada kuriin, vaikka Ketipinor-lääkitys on kohdallaan, pitäisi tosiaan miettiä kokonaistilanne lääkityksineen uudelleen - ei kirjoitella puhelimessa reseptejä potilaan toivomusten mukaisesti.

Pinja, mistä sinulle on syntynyt sellainen ajatus, että sinun pitäisi pystyä selviytymään ilman antipsykoottista lääkehoitoa, tai että lääkemäärän ainakin pitäisi olla hyvin pieni, vaikka oireesi pahenevat ja vointisi menee huonompaan? Minusta tilanteesi tuntuu huolestuttavalta.

Minulla on rajoite (kerron sitten trisselle, kun tavataan hänen kanssaan, muille en voi tietystä syystä kertoa mikä rajoittaa psyykelääkkeiden käyttöä kohdallani), jonka takia jouduin laskemaan Seroquel Prolong annosta, laskin 100 mg ja lääkäri on tietoinen asiasta. Yksi syy laskemiseen on se, että sain joka yö kauhukohtauksia suuremmalla annoksella, heräsin olotilaan, että tuntuu kuin kuolisin ja aivoni tuntuivat heittävän kuperkeikkaa päässä, sydän jyskytti kahtasataa ja tuntui, että sitä menoa se pysähtyisi.
Olotilani huononi sen jälkeen, kun Psykopatologia ilmoitti asettaneensa minut pysyvästi porttikieltoon. Tunne mistä kärsin ei ole ahdistus, vaan suunnaton pahanmielen kokemus loukkaantumisineen. Tämä on tilapäinen huonontunut tila, joka kestää vielä varmaan jonkun päivän päästäkseni takaisin jaloilleni. Kävin hakemassa apteekista psykiatrini kirjoittaman temesta pakkauksen (100 kpl, ei erityiskorvausta vain peruskorvaus, koska ei ole mielenterveyslääke vaan rauhoittava), en ole vielä uskaltanut ottaa yhtään tablettia, katsotaan uskallanko. Apteekkinainen oli töykeän kuuloinen, kun kuuli minun hakevan temestaa, sain huonoa kohtelua ja nainen totesi, että ei tiedä onko lääkärini tarkoittanut temestan jokapäiväiseen käyttöön vai vain tarvittavaksi, vaikka reseptissä luki yksi päivässä ahdistuksen hoitoon. Ymmärsin tuosta, ettei nainen pitänyt temestaa hyvänä vaihtoehtona ja ei ainakaan pysyvään käyttöön. Seuraavan kerran valitsen toisen apteekin asioidakseni.

Mirri kirjoitti:

Pinja kirjoitti:Soitan huomenna psykiatrille saadakseni jotakin tarvittavaa tilanteisiin, jossa menen tolaltani ja alkaa päiviä kestävä itkeskely ja pahanolon tuntemukset. Mitä sellaisia tarvittavia lääkkeitä on, mitkä voisivat auttaa? Tiedän temestan, obamoxin (ei kokemuksia, miten on teillä toiminut?), muista en tiedä mitään.

Pinja, lääkitykseesi on järkevintä kysellä neuvoja lääkäriltä, ei täältä. Kunhan vain kerrot hänelle oireistasi - ja myös lääkehoitojesi vähentelyistä, tai vähentämisen kokeiluista.

Voihan olla, ettei lääkäri ehdota sinulle bentsoja, vaan jotakin muuta ratkaisua ja hoitoa oireilusi lieventämiseen. Rauhoittavat eivät läheskään aina ole ensimmäinen vaihtoehto, tai eivät vaihtoehto ollenkaan, korjattaessa vinksalleen mennyttä hoitotasapainoa.

Mirrin kanssa täysin samaa mieltä. Me emme täällä ole hoitava tho, joka voi suositella sinulle sopivaa lääkitystä : se sinun on keskusteltava lääkärisi kanssa

Pinja kirjoitti:Minulla on rajoite (kerron sitten trisselle, kun tavataan hänen kanssaan, muille en voi tietystä syystä kertoa mikä rajoittaa psyykelääkkeiden käyttöä kohdallani), jonka takia jouduin laskemaan Seroquel Prolong annosta, laskin 100 mg ja lääkäri on tietoinen asiasta. Yksi syy laskemiseen on se, että sain joka yö kauhukohtauksia suuremmalla annoksella, heräsin olotilaan, että tuntuu kuin kuolisin ja aivoni tuntuivat heittävän kuperkeikkaa päässä, sydän jyskytti kahtasataa ja tuntui, että sitä menoa se pysähtyisi.
Olotilani huononi sen jälkeen, kun Psykopatologia ilmoitti asettaneensa minut pysyvästi porttikieltoon. Tunne mistä kärsin ei ole ahdistus, vaan suunnaton pahanmielen kokemus loukkaantumisineen. Tämä on tilapäinen huonontunut tila, joka kestää vielä varmaan jonkun päivän päästäkseni takaisin jaloilleni. Kävin hakemassa apteekista psykiatrini kirjoittaman temesta pakkauksen (100 kpl, ei erityiskorvausta vain peruskorvaus, koska ei ole mielenterveyslääke vaan rauhoittava), en ole vielä uskaltanut ottaa yhtään tablettia, katsotaan uskallanko. Apteekkinainen oli töykeän kuuloinen, kun kuuli minun hakevan temestaa, sain huonoa kohtelua ja nainen totesi, että ei tiedä onko lääkärini tarkoittanut temestan jokapäiväiseen käyttöön vai vain tarvittavaksi, vaikka reseptissä luki yksi päivässä ahdistuksen hoitoon. Ymmärsin tuosta, ettei nainen pitänyt temestaa hyvänä vaihtoehtona ja ei ainakaan pysyvään käyttöön. Seuraavan kerran valitsen toisen apteekin asioidakseni.

Kertomuksesi kääntyi vain hassumpaan suuntaan. Pahan mielen olotilasi oli siis tilapäistä ja dramaattisesti pyysit puhelinreseptin, minkä sitten kävit hakemassa apteekista. Mutta olotilasi on kertomasi mukaan jo parempi, hyvä niin, ja sait sen paremmaksi ilman mitään Temestaa. Miksi siis pyysit puhelinreseptin? Ja pyysitkö sen omalta hoitavalta sinut hyvin tuntevalta lääkäriltäsi vai joltain toiselta?

trisse kirjoitti:

Pinja kirjoitti:Olotilani huononi sen jälkeen, kun Psykopatologia ilmoitti asettaneensa minut pysyvästi porttikieltoon. Tunne mistä kärsin ei ole ahdistus, vaan suunnaton pahanmielen kokemus loukkaantumisineen.

Älä paljasta tuollaista PP:lle - hän saattaa innostua rääkkäämään sinua vaan enemmän!

Hän on vähän liian innokas rääkkäämään sinua ja minua.

Hilppa kirjoitti:

Pinja kirjoitti:Minulla on rajoite (kerron sitten trisselle, kun tavataan hänen kanssaan, muille en voi tietystä syystä kertoa mikä rajoittaa psyykelääkkeiden käyttöä kohdallani), jonka takia jouduin laskemaan Seroquel Prolong annosta, laskin 100 mg ja lääkäri on tietoinen asiasta. Yksi syy laskemiseen on se, että sain joka yö kauhukohtauksia suuremmalla annoksella, heräsin olotilaan, että tuntuu kuin kuolisin ja aivoni tuntuivat heittävän kuperkeikkaa päässä, sydän jyskytti kahtasataa ja tuntui, että sitä menoa se pysähtyisi.
Olotilani huononi sen jälkeen, kun Psykopatologia ilmoitti asettaneensa minut pysyvästi porttikieltoon. Tunne mistä kärsin ei ole ahdistus, vaan suunnaton pahanmielen kokemus loukkaantumisineen. Tämä on tilapäinen huonontunut tila, joka kestää vielä varmaan jonkun päivän päästäkseni takaisin jaloilleni. Kävin hakemassa apteekista psykiatrini kirjoittaman temesta pakkauksen (100 kpl, ei erityiskorvausta vain peruskorvaus, koska ei ole mielenterveyslääke vaan rauhoittava), en ole vielä uskaltanut ottaa yhtään tablettia, katsotaan uskallanko. Apteekkinainen oli töykeän kuuloinen, kun kuuli minun hakevan temestaa, sain huonoa kohtelua ja nainen totesi, että ei tiedä onko lääkärini tarkoittanut temestan jokapäiväiseen käyttöön vai vain tarvittavaksi, vaikka reseptissä luki yksi päivässä ahdistuksen hoitoon. Ymmärsin tuosta, ettei nainen pitänyt temestaa hyvänä vaihtoehtona ja ei ainakaan pysyvään käyttöön. Seuraavan kerran valitsen toisen apteekin asioidakseni.

Kertomuksesi kääntyi vain hassumpaan suuntaan. Pahan mielen olotilasi oli siis tilapäistä ja dramaattisesti pyysit puhelinreseptin, minkä sitten kävit hakemassa apteekista. Mutta olotilasi on kertomasi mukaan jo parempi, hyvä niin, ja sait sen paremmaksi ilman mitään Temestaa. Miksi siis pyysit puhelinreseptin? Ja pyysitkö sen omalta hoitavalta sinut hyvin tuntevalta lääkäriltäsi vai joltain toiselta?

Omalta hoitavalta psykiatrilta sen pyysin. Täysin tarpeeseen sen kyllä pyysin.