Psykopatologia.munfoorumi.com

Lyhyt ja ytimekäs pohdinto; Miksi masennuksesta ei parane,
vaikka esim. Elämäntilanne on parempi.

Tarkoitan, mm. sitä että lääkehoito jatkuu vuosikausia,eikä
niiden syömistä voi lopettaa.

Tuohon on mahdotonta vastata.

Jill kirjoitti:Lyhyt ja ytimekäs pohdinto; Miksi masennuksesta ei parane,
vaikka esim. Elämäntilanne on parempi.

Tarkoitan, mm. sitä että lääkehoito jatkuu vuosikausia,eikä
niiden syömistä voi lopettaa.

Jill heitti mielenkiintoisen kysymyksen pohdittavaksi.

Tieteellistä materiaalia tästä löytyy vähän.Toki on tehty tutkimusta masennuslääkkeistä ja niiden aiheuttamasta riippuvuudesta. Nämä kun ovat aineita joihin tulee riippuvaiseksi sillä tavalla ,että taataan ainetta olevan elimistössä jatkuvasti.Kun sitä sitten aletaan poistaa lääkitystä vähentämällä, elimistö alkaa vaatia totuttua osaansa oirehtimalla eri tavoin. joku ei pääse masennuslääkkeistään eroon juuri tämän vuoksi . Mielenterveyslääkkeet ovat kaikki jollain tavalla riippuvuutta aiheuttavia, ei ainoastaan bentsot, totutetaan ihminen vieraaseen aineeseen . Joissain tapauksissa oma tuotanto loppuu koska korvaavaa ainetta saadaan liikaakin. Esimerkkinä tästä serotoniini . Mitä suurempi annostus on ja mitä pitempiaikaisesti sitä on käytetty, sen hankalampi siitä on irrota.
Joku taho väittää että ihminen tehdään lääkkeillä riippuvaiseksi lääkityksestä jopa tietoisesti. Masennuslääkkeistä on puhuttu paljon pahaa. On sanottu lääketehtaiden ja lääkäreiden pelaavan yhteen tekemällä ihmisestä kroonisen lääkkeentarvitsijan.
Tässä muutamia syitä miksi lääkityksestä on niin vaikeaa irrottautua sen kerran alotettuaan.
Itselläni on serotoniinin takaisinoton estolääkitys ollut jo vuosia. Tätä nykyä on Sepram josta olen yrittänyt irti useamman kerran, milloin nopeasti , milloin ohjeitten mukaista vähitellen lopettamista noudattaen. Aina oireet ovat tulleet takaisin ja lääkitys on pitänyt taas laittaa päälle.
En tiedä mikä on syy ja mikä seuraus, jotenkin vaan tuntuu että asiakas tässä on usein joutunut lääketieteen pelinappulaksi.
Kertokaa toki toisetkin kokemuksianne.

Miksi tämä on vertaistuessa?
Ja miksi sinulle on niin mahdotonta vastat jotain tohon.

Miten käsitätte kroonistumisen? En käyttäisi masennuksesta kyseistä termiä. Ajattelen, että kroonistunut on vanhus, joka dementoituu, menettää toimintakykynsä ja jota hoidetaan vuodeosastolla.

Kroonistuminen on sitä, kun jokin vaiva ei parane "kohtuullisessa ajassa", vaan jatkuu aina vain.
Sinä, Hilppa, taidat tarkoittaa kroonikkoa. Kroonikko-osastoja oli ainakin joskus aikoinaan mm. Koskelan sairaskodissa;
taitaa nykyään olla liian negatiivinen sana ja kyseiset osastot ovat huonokuntoisten hoivaosastoja tjtn...

Jill kirjoitti:Miksi tämä on vertaistuessa?
Ja miksi sinulle on niin mahdotonta vastat jotain tohon.

Tämä taisi olla alun perin yleisessä?
Minusta tällainen spesifioimaton kysymys on laaja ja vaikea.

Taisin ajatella myös, että kysyt itsestäsi, jolloin vastaukseen ei ole riittäviä tietoja.

Hilppa kirjoitti:Miten käsitätte kroonistumisen? En käyttäisi masennuksesta kyseistä termiä. Ajattelen, että kroonistunut on vanhus, joka dementoituu, menettää toimintakykynsä ja jota hoidetaan vuodeosastolla.

Esimerkiksi poskiontelotulehdus voi olla kroonistunut sairaus. Myös masennus voi kroonistua, tai se voi olla kroonistunut jo ennen kuin se diagnosoidaan ja aletaan hoitaa.
Pitkäaikaissairaudet usein ovat kroonistuneita sairauksia.

Minä ajattelin ihmistä. Tarkoitus ei käy ilmi otsakkeesta.

Eivät ihmiset kroonistu, sairaudet vain. Ihminen voi sairastaa kroonistunutta masennusta, tai hän voi olla kroonisesti masentunut.

Otsikko viittaa sairauteen, tässä tapauksessa masennustilaan ja sen kroonistumiseen.

Onhain köyhäintaloissa paljon kroonistuneita.
"Kaikki asukaamme ovat kroonikkoja."

Psykopatologia kirjoitti:Onhain köyhäintaloissa paljon kroonistuneita.
"Kaikki asukaamme ovat kroonikkoja."

Onko kroonistunut sama asia kuin kroonikko?

Ei.

Mirri kirjoitti:Eivät ihmiset kroonistu, sairaudet vain. Ihminen voi sairastaa kroonistunutta masennusta, tai hän voi olla kroonisesti masentunut.

Otsikko viittaa sairauteen, tässä tapauksessa masennustilaan ja sen kroonistumiseen.

Minä näkisin asian näin: Kun sairaus ihmisessä kroonistuu, ihmisestä tulee kroonikko.Mielestäni sana kroonikko on niin toivoton, mieluummin pitäisi sanoa pitkäaikaissairas, se on jollain tavalla vielä toivoa herättävä, kroonikko on ikäänkuin toivonsa heittänyt-
Kroonikko voi olla myös vuoteeseen sidottu vanhus jolla ei ole enää toipumisen mahdollisuutta

Asoilla saattaa olla useita merkityksiä tilanne- ja tapauskohtaisesti.

Psykopatologia kirjoitti:Onhain köyhäintaloissa paljon kroonistuneita.
"Kaikki asukaamme ovat kroonikkoja."

Vaikka köyhäintalot onneksi ovat historiaa, saattaa pitkäaikainen laitostuminen-
kin johtaa kroonistumiseen, ei enää pystytä elämään laitoksen ulkopuolella. Tämmöinen kroonistuminen muodostuu myös vankilakierteeseen joutuneilla

santra kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Onhain köyhäintaloissa paljon kroonistuneita.
"Kaikki asukaamme ovat kroonikkoja."

Vaikka köyhäintalot onneksi ovat historiaa, saattaa pitkäaikainen laitostuminen-
kin johtaa kroonistumiseen, ei enää pystytä elämään laitoksen ulkopuolella. Tämmöinen kroonistuminen muodostuu myös vankilakierteeseen joutuneilla

Tuollaiset mielikuvat itsellenikin tulevat sanasta kroonistua/kroonistuminen, ja pidän sitä erittäin negatiivisena ajattelumallina ja huonona otettavaksi käsittelyyn. Minusta kierre jonkin ilmiön kohdalla (esimerkiksi masennus, ahdistus tai alkoholinkäyttö) on kuvaavampi sana ja tuolloin ei tulevaisuutta ole sanoilla lyöty lukkoon, vaan kierteestä on jonkinlainen ulospääsy aina olemassa.

Pitkäaikaista (kroonistunutta) masennusta sairastavan olisi parempi sanoa olevansa masennuskierteessä kuin puhua kroonisesta masennuksesta - vai miten?

Tässä tietoa sairaudesta nimeltään krooninen/kroonistunut masennus:
http://masennusinfo.fi/oireet/masennuks ... _vaihtelee
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ ... ua/a323631

Onko masennus kansantautimme? Mielestäni ei. Jos noin sanotaan, voidaan samantien nähdä 7(?)% väestöstämme potemassa nuorena puhjennutta masennustaan sängynpohjalla maaten koko lopun elinikänsä.

On esitetty, että masennusta sairastaisi Euroopassa kutakuinkin vajaat 30 prosenttia väestöstä. Lukutaidottomuusprosenttiin verrattuna ja ottaen huomioon miten paljon koulutustaso vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Euroopan nyky-yhteiskunnissa nuo masennusluvut voivat vaikuttaa jopa uskottavilta. Ne kuvaisivat lähinnä ihmisten toivottomuutta omassa tilanteesaan päästä ulos köyhyyskierteestä, johon ovat joutuneet. Tai poliitikkojen käsityksiä siitä, miten onnellisen ihmisen tulee ajatella.

Lisäys: nuo luovutan ovat niin hirveitä, että niistähän voisi vaikka masentua.

Masennus kroonistuu jo ennen hoidon alkua
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ ... ua/a323631
(- -)
Resurssit ovat oma lukunsa.

– Joskus laskimme hoitoa suunnittelevassa asiantuntijatyöryhmässä,
että depression asianmukainen hoito vaatisi kolminkertaiset resurssit
olemassa oleviin verrattuna, sanoo Karlsson.

Hilppa, pitkäaikainen ja toistuva masennus eivät lakkaa olemasta pitkäaikaisia ja toistuvia - siis kroonisia/kroonistuneita - sillä, ettei puhuttaisi kroonisesta masennuksesta, vaan alettaisiin puhua masennuskierteistä.