Psykopatologia.munfoorumi.com

Miksi psyykelääkkeiden vieroitusoireita kutsutaan lopettamisoireiksi? Eikö kyse ole käytännössä samasta asiasta, siis vieroitusoireista joita tulee kun lopettaa lääkityksen.

Duodecimin artikkeli: "Lääkkeet mielen hoidossa 23.7.2008"
kirjoittanut: Matti O. Huttunen :

Elimistö sopeutuu lääkkeen säännölliseen saamiseen. Lopettamisoireet ovat merkki vain siitä, että elimistö sopeutuu 1–4 viikon aikana uudelleen lääkkeettömään tilaan. Lopettamis- ja vieroitusoireet kestävät lääkkeen ja sen poistumisnopeudesta riippuen 1–4 viikkoa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=lam00023

Olisikohan niin, että varsinaista riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita, muiden lääkkeiden lopettamiseen taas saattaa liittyä lopettamisoireita. Riippuvuuteen liittyy toleranssin kasvu ja tarve lisätä annostusta (vrt. päihderiippuvuus); sitä kaikki psyykelääkkeet eivät aiheuta. Bentsot ja monet unilääkkeet aiheuttavat riippuvuutta, joten lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita; depressiolääkkeet ja neuroleptit taas eivät tee riippuvaiseksi (ts. toleranssi ei kasva vaikka elimistö tottuukin lääkeannokseen), joten niiden lopettamiseen liittyvää oireilua sanotaan lopettamisoireiksi.
Noin ajattelen vieroitusoireiden ja lopettamisoireiden eron. Lisäksi se, että varsinainen lääkeriippuvuus - kuten bentsokoukku - voi olla niin vakava, että tarvitaan sairaalahoitoa vieroitusoireiden lievittämiseksi. Riippuvuutta aiheuttamattomien lääkkeiden kanssa lopetusoireet tuskin äityvät niin vaikeiksi kuin mitä varsinaisten riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden vieroitusoireet voivat olla. Johtunee juuri siitä, ettei toleranssi ole kasvanut eivätkä annokset lisääntyneet.

Se on hyvä, että lopettamisoireista on alettu puhua; ennen luultiin vain riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden aiheuttavan vieroitusoireita. Eikä potilaita uskottu heidän kuvatessaan riippuuvuutta aiheuttamattomiin lääkkeisiin liittyvistä lopettamisoireita; niiden kun ei pitänyt sellaisia aiheuttaa. Nykyisin tiedetään, etteivät kaikki lopettamisoireet liity riippuvuuteen toleranssin kasvuineen.
Artikkelissa oli tärkeä maininta: myös somaattisten sairauksien pitkäaikaiseen hoitoon käytetyt lääkkeet saattavat aiheuttaa lopettamisoireita ja ihan samoista syistä kuin psyykelääkkeet; elimistö pyrkii tottumaan saamiinsa aineisiin.

Kahvi on yksi hyvä esimerkki elimistön saamasta aineesta, joka ei aiheuta riippuvuutta toleranssin kasvuineen, mutta jonka säännöllisen käytön lopettaminen voi aiheuttaa lopettamisoireita. Niinpä järkevää puhua kahvin kohdalla lopettamisoireista ja jättää käsite vieroitusoireet aineille, jotka oikeasti aiheuttavat toinen toistaan vaikeampia riippuvuuksia vakavine vieroitusoireineen.

Riippuvuutta aiheuttavat aineet (bentsot, opiaatit, alkoholi, stimulantit ja niin edelleen) sekä SSRI-lääkkeiden ja neuroleptien kaltaiset psyykelääkkeet aiheuttavat toleranssia ja kehon tai keskushermoston sopeutumista vastaavilla mekanismeilla. Keho ja hermosto usein pyrkivät monella eri tavalla homeostaasiin.

Esimerkiksi SSRI-lääkkeet estävät serotoniinin takaisinottoa, minkä vuoksi serotoniinin määrä solujen välisessä synapsissa kasvaa. Tämän seurauksena solut säätävät myöhemmin reseptoreitaan niin, että ne ovat vähemmän herkkiä serotoniinille. Neuroleptit “antipsykoottisilla” annoksilla taas esimerkiksi estävät solujen dopamiinireseptoreja, mitä vuoksi solut voivat kompensoida siten, että ne esimerkiksi tuottavat lisää dopamiinia, kasvattavat uusia dopamiinireseptoreja tai muuttavat dopamiinireseptoreja “high”-tilaan. Eli jos aivot ovat tottuneet neurolepteihin, niin niiden liian nopea vähentäminen voi ehkä aiheuttaa vaikkapa alkuperäistä pahempaa oireilua. Tietysti aivot, keho ja mieli sopeutuva esimerkiksi krooniseen neuroleptien käyttöön monella muullakin tavalla, esimerkiksi kymmenen vuoden suuriannoksisen käytön jälkeen lopettaminen voi olla jo hyvin vaikeaa.

Erona riippuvuutta aiheuttavien ja ei riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden välillä on ainakin se, että esimerkiksi neuroleptit tai SSRI-lääkkeet eivät yleensä aiheuta ihmiselle sellaista “pöhinää”, jonka vuoksi ihminen haluaa ottaa sitä toistuvasti ja yhä isommilla annoksilla. Siinä mielessä esimerkiksi SSRI-lääkkeiden käyttöä ei ehkä voi kutsua yleensä juuri riippuvuudeksi. Jonkinlaista toleranssia ne kaikki tuppaavat aiheuttamaan. Toisaalta ei minusta ole kovin väärin puhua esimerksi SSRI-lääkkeiden vieroitusoireista (withdrawal) ja tuossa Kuuttaren artikkelissakin puhutaan aika vapaasti välillä vieroitusoireista, välillä lopetusoireista ja välillä molemmista.

Mielestäni tuo artikkelissa mainittu 1-4 viikon aika on kyllä aika hatusta vedetty. Netissä esimerkiksi monet SSRI-lääkkeiden lopettamiseen keskittyvät sivustot neuvovat esimerkiksi vähentämään 10% 3-4 viikon välein. Samoin neuroleptien vähennys varmasti kannattaa tehdä hyvin varovasti. Alkoholin tai bentsojen suoraan lopettamiseen tai liian nopeaan vähentämiseen voi kuolla.

PP: Anteeksi mereologia!

Mirri: Riippuvuuteen liittyy toleranssin kasvu ja tarve lisätä annostusta (vrt. päihderiippuvuus); sitä kaikki psyykelääkkeet eivät aiheuta.

Onko toleranssi ja riippuvuus sitten sama asia? Toleranssi eli sietokyvyn kasvu ei minun ymmärtääkseni ole ihan sama asia kuin riippuvuus.
Eikö lääkkeen lopettamisoireet ole juuri sitä, että elimistö on oppinut sietämään kyseistä lääkettä ja kun joutuu vieroittautumaan siitä, niin ilmaantuvat ne lopettamisoireet eli toisin sanoen vieroitusoireet.

Olen luullut, että aineriippuvuuksiin liittyy aina toleranssin kasvu ja tarve lisätä käytettyä ainetta. Hermes kuitenkin selitti asian toisin, ja luulen, että hän selitti tarkemmin kuin mitä minun tietämykseni on.

Kokemukseni mukaan esim. käyttämäni depressiolääke (SSRI) aiheuttaa lopetus- tai vieroitusoireita, jos sen lopettaa liian nopeasti, mutta sellaista riippuvuutta siihen ei synny, että elimistö vaatisi sitä aina lisää; se ei menetä tehoaan. Käyttämäni trisyklinen depressiolääkekään ei - kokemukseni mukaan - aiheuta riippuvuutta, ja sen lopettaminen sujuu 'kivuttomasti'.

Mielestäni esimerkiksi SSRI-lääkkeet ja neuroleptit aiheuttavat toleranssia vastaavalla tavalla kuin enemmän riippuvuutta aiheuttavat aineet. Usein se "kehon sopeutuminen" on juuri toleranssia ja kun lääkkeen lopettaa, niin oireet johtuvat siitä, että kehossa on tapahtunut lääkkeen vuoksi sopeutumisia. Usein myös SSRI-lääkkeiden ja neuroleptien määrää lisätään vähitellen, ne menettävät joillain potilailla ajan myötä tehoaan ja niin edelleen. Lisäksi on riippuvuutta aiheuttavillakin aineilla rajansa, eihän kenenkään annokset rajattomasti kasva esimerkiksi niin, että lopulta juo 100 viinipulloa päivässä. Mielestäni siis toleranssi ja kehon sopeutuminen toimii vastaavalla tavalla enemmän ja vähemmän riippuvuutta aiheuttavilla aineilla. Tietysti niillä on eroja, koska ne vaikuttavat eri reseptoreihin, jne. Esimerkiksi SSRI-lääkkeiden tai neuroleptien määrää harvemmin kukaan alkaa hilata isommaksi sen vuoksi, että saavuttaisi paremman välittömän olotilan.

SSRI-lääkkeitä ja neuroleptejä voidaan tarvittaessa lisätä, mutta niitä voidaan myös vähentää lääkityksen tarpeen vähentyessä. Sitä en usko, että niitä lisättäisiin toleranssin kasvun vuoksi. Olen käyttänyt yhtä SSRI-valmistetta jo toistakymmentä vuotta enkä ole törmännyt sellaiseen, että sitä olisi pitänyt lisätä siksi, että toleranssi olisi kasvanut. On lisätty ja on vähennetty, mutta aina depression hoitotarpeiden mukaisesti.

Sama juttu neuroleptien kanssa; niitä voidaan lisätä/vähentää, mutta tarpeet lääkityksen muuttamiseksi syntyvät sairauden oireiden vaihteluista, eivät toleranssin kasvusta.

Entäs jos ei saa lääkkeestä mitään hoitovastetta, mutta siitä huolimatta aiheutuu lopettamisoireita ? Fysiologinen riippuvuus taitaa olla aika eri asia kuin psykologinen riippuvuus. Ihmettelen kyllä sitä, jos riippuvuus määritellään niin, että riippuvuudesta olisi kyse ainoastaan silloin kun täytyy nostaa annosta. Esimerkiksi tupakointi aiheuttaa riippuvuutta, mutta siltikin tupakoitsija saattaa tupakoida saman verran vuosien ajan.

Käytännössä nikotiiniriippuvuus tarkoittaa, että elimistössä on oltava jatkuvasti riittävä määrä nikotiinia vieroitusoireiden välttämiseksi. Nikotiiniriippuvuuden kehityttyä tupakoija kokee tupakan lievittävän akuuttia stressiä, sillä nikotiinin vierotusoireisiin kuluu lisääntynyt ärtyvyys.

http://www.paihdelinkki.fi/tietoiskut/5 ... riippuvuus

Toleranssilla voidaan kenties tarkoittaa:

1. Toleranssia lääkkeen havaittavilla vaikutuksille (mukaan lukien "sivuvaikutukset").
2. Tolerranssia lääkkeen terapeuttiselle vaikutukselle (miten hyvin lääke auttaa esimerkiksi masennnukseen).

Tavallaan mielestäni esimerkiksi SSRI-lääkkeillä usein näkyy tuon esimmäisen kaltaista toleranssia esimerkiksi ensimmäisten viikkojen aikana. Lääkkeen selvästi havaittavat vaikutukset (ml. "sivuvaikutukset") usein vähenevät, kun keho tottuu lääkkeeseen, eli toleranssi lääkkeen vaikutukseen keskushermostoon kasvaa.

Hermes kirjoitti:Toleranssilla voidaan kenties tarkoittaa:

1. Toleranssia lääkkeen havaittavilla vaikutuksille (mukaan lukien "sivuvaikutukset").
2. Tolerranssia lääkkeen terapeuttiselle vaikutukselle (miten hyvin lääke auttaa esimerkiksi masennnukseen).

Tavallaan mielestäni esimerkiksi SSRI-lääkkeillä usein näkyy tuon esimmäisen kaltaista toleranssia esimerkiksi ensimmäisten viikkojen aikana. Lääkkeen selvästi havaittavat vaikutukset (ml. "sivuvaikutukset") usein vähenevät, kun keho tottuu lääkkeeseen, eli toleranssi lääkkeen vaikutukseen keskushermostoon kasvaa.

Minusta edellisessä viestissä on harhaanjohtavasti sekoitettu kehon ja hermoston vaikutukset.

Hilppa kirjoitti:

Hermes kirjoitti:Toleranssilla voidaan kenties tarkoittaa:

1. Toleranssia lääkkeen havaittavilla vaikutuksille (mukaan lukien "sivuvaikutukset").
2. Tolerranssia lääkkeen terapeuttiselle vaikutukselle (miten hyvin lääke auttaa esimerkiksi masennnukseen).

Tavallaan mielestäni esimerkiksi SSRI-lääkkeillä usein näkyy tuon esimmäisen kaltaista toleranssia esimerkiksi ensimmäisten viikkojen aikana. Lääkkeen selvästi havaittavat vaikutukset (ml. "sivuvaikutukset") usein vähenevät, kun keho tottuu lääkkeeseen, eli toleranssi lääkkeen vaikutukseen keskushermostoon kasvaa.

Minusta edellisessä viestissä on harhaanjohtavasti sekoitettu kehon ja hermoston vaikutukset.

Ehkä. Keskushermosto on osa kehoa, eli vaikutukset keskushermostoon ovat aina myös vaikutuksia kehoon, mutta toisin päin näin ei ole välttämättä. Ehkä tuon kohdan voisi korjata vaikka niin, että "eli"-sanan jälkeen laitetaan sana "esimerkiksi". Usein toleranssiin liittyy myös esimerkiksi sellaista, että keho alkaa metabolisoida ainetta tehokkaammin keskushermoston ulkopuolella maksassa, jne.

Hermes kirjoitti:

Hilppa kirjoitti:

Hermes kirjoitti:Toleranssilla voidaan kenties tarkoittaa:

1. Toleranssia lääkkeen havaittavilla vaikutuksille (mukaan lukien "sivuvaikutukset").
2. Tolerranssia lääkkeen terapeuttiselle vaikutukselle (miten hyvin lääke auttaa esimerkiksi masennnukseen).

Tavallaan mielestäni esimerkiksi SSRI-lääkkeillä usein näkyy tuon esimmäisen kaltaista toleranssia esimerkiksi ensimmäisten viikkojen aikana. Lääkkeen selvästi havaittavat vaikutukset (ml. "sivuvaikutukset") usein vähenevät, kun keho tottuu lääkkeeseen, eli toleranssi lääkkeen vaikutukseen keskushermostoon kasvaa.

Minusta edellisessä viestissä on harhaanjohtavasti sekoitettu kehon ja hermoston vaikutukset.

Ehkä. Keskushermosto on osa kehoa, eli vaikutukset keskushermostoon ovat aina myös vaikutuksia kehoon, mutta toisin päin näin ei ole välttämättä. Ehkä tuon kohdan voisi korjata vaikka niin, että "eli"-sanan jälkeen laitetaan sana "esimerkiksi". Usein toleranssiin liittyy myös esimerkiksi sellaista, että keho alkaa metabolisoida ainetta tehokkaammin keskushermoston ulkopuolella maksassa, jne.

Ehkä. Toisaalta lääkkeiden, vaikkapa SSRI-ryhmän lääkkeiden, vaikutusmekanismeja ja totuttautumista lääkkeeseen ei voi kuvata mielestäni noin yksinkertaistetusti, koska sivuvaikutukset ovat moninaiset ja yksilölliset sekä riippuvat muista samanaikaisesti käytetyistä lääkkeistä. Sivuvaikutuksia on esimerkiksi kehollisia, neurologisia, psyykkisiä ja metabolisia. Lääkkeen sopivuutta arvioitaessa hyödyn tulisi ylittää haitat, muutoin lääkettä ei kannata nauttia.

Tätä kohtaa en täysin ymmärrä: "...keho alkaa metabolisoida ainetta tehokkaammin keskushermoston ulkopuolella maksassa, jne." Lääkkeen imeytymisestä on tehty paljon farmakologista kehittelytyötä ja tutkimusta ennen kuin valmiste on hyväksytty lääkkeeksi. Erilaisilla apu- ja täyteaineilla pystytään vaikuttamaan lääkkeen imeytymisnopeuteen ja sitä kautta metaboloitumisnopeuteen, jotta varmistetaan mahdollisimman tasainen pitoisuus lääkettä verenkierrossa. Jopa vitamiineja myydään nykyisin tasaisesti imeytyvinä valmisteina, jolloin pitoisuus veressä pysyy riittävänä useita tunteja nauttimisesta (esim. Beko Long).

Hilppa kirjoitti:

Hermes kirjoitti:

Hilppa kirjoitti:

Hermes kirjoitti:Toleranssilla voidaan kenties tarkoittaa:

1. Toleranssia lääkkeen havaittavilla vaikutuksille (mukaan lukien "sivuvaikutukset").
2. Tolerranssia lääkkeen terapeuttiselle vaikutukselle (miten hyvin lääke auttaa esimerkiksi masennnukseen).

Tavallaan mielestäni esimerkiksi SSRI-lääkkeillä usein näkyy tuon esimmäisen kaltaista toleranssia esimerkiksi ensimmäisten viikkojen aikana. Lääkkeen selvästi havaittavat vaikutukset (ml. "sivuvaikutukset") usein vähenevät, kun keho tottuu lääkkeeseen, eli toleranssi lääkkeen vaikutukseen keskushermostoon kasvaa.

Minusta edellisessä viestissä on harhaanjohtavasti sekoitettu kehon ja hermoston vaikutukset.

Ehkä. Keskushermosto on osa kehoa, eli vaikutukset keskushermostoon ovat aina myös vaikutuksia kehoon, mutta toisin päin näin ei ole välttämättä. Ehkä tuon kohdan voisi korjata vaikka niin, että "eli"-sanan jälkeen laitetaan sana "esimerkiksi". Usein toleranssiin liittyy myös esimerkiksi sellaista, että keho alkaa metabolisoida ainetta tehokkaammin keskushermoston ulkopuolella maksassa, jne.

Ehkä. Toisaalta lääkkeiden, vaikkapa SSRI-ryhmän lääkkeiden, vaikutusmekanismeja ja totuttautumista lääkkeeseen ei voi kuvata mielestäni noin yksinkertaistetusti, koska sivuvaikutukset ovat moninaiset ja yksilölliset sekä riippuvat muista samanaikaisesti käytetyistä lääkkeistä. Sivuvaikutuksia on esimerkiksi kehollisia, neurologisia, psyykkisiä ja metabolisia. Lääkkeen sopivuutta arvioitaessa hyödyn tulisi ylittää haitat, muutoin lääkettä ei kannata nauttia.

En ole missään yrittänyt selittää noiden lääkkeiden vaikutuksia mitenkään yksiselitteisesti, olen juuri yrittänyt ihmetellä niiden monimutkaisesta vaikutusta eri tasoilla. Tuo aikaisemmin ketjussa ollut esimerkki siitä, mitä ehkä tapahtuu neuronien välillä, oli vain esimerkki. Vaikutukset ovat toki paljon moniulotteisemmat.

Tätä kohtaa en täysin ymmärrä: "...keho alkaa metabolisoida ainetta tehokkaammin keskushermoston ulkopuolella maksassa, jne." Lääkkeen imeytymisestä on tehty paljon farmakologista kehittelytyötä ja tutkimusta ennen kuin valmiste on hyväksytty lääkkeeksi. Erilaisilla apu- ja täyteaineilla pystytään vaikuttamaan lääkkeen imeytymisnopeuteen ja sitä kautta metaboloitumisnopeuteen, jotta varmistetaan mahdollisimman tasainen pitoisuus lääkettä verenkierrossa. Jopa vitamiineja myydään nykyisin tasaisesti imeytyvinä valmisteina, jolloin pitoisuus veressä pysyy riittävänä useita tunteja nauttimisesta (esim. Beko Long).

??

Keho sopeutuu joidenkin aineiden metabolisoitumiseen. Esimerkiksi jos juo koko ajan alkoholia, niin keho ehkä alkaa tuottaa lisää entsyymejä, jotka nopeuttavat alkoholin hajoamista tai muuttavat sen hajoamisprosessia. En ole varma, keskustelemmeko edes samasta asiasta. Oletko jostain erityisestä asiasta eri mieltä kanssani, tms?

Hermes kirjoitti:En ole missään yrittänyt selittää noiden lääkkeiden vaikutuksia mitenkään yksiselitteisesti, olen juuri yrittänyt ihmetellä niiden monimutkaisesta vaikutusta eri tasoilla. Tuo aikaisemmin ketjussa ollut esimerkki siitä, mitä ehkä tapahtuu neuronien välillä, oli vain esimerkki. Vaikutukset ovat toki paljon moniulotteisemmat.

Aivan. Ja siksipä ei ole mikään ihme, että jotkut saavat suuren avun itselleen juuri SSRI-lääkkeistä.

Hermes kirjoitti:
??

Keho sopeutuu joidenkin aineiden metabolisoitumiseen. Esimerkiksi jos juo koko ajan alkoholia, niin keho ehkä alkaa tuottaa lisää entsyymejä, jotka nopeuttavat alkoholin hajoamista tai muuttavat sen hajoamisprosessia. En ole varma, keskustelemmeko edes samasta asiasta. Oletko jostain erityisestä asiasta eri mieltä kanssani, tms?

Alkoholin metaboloitumisen entsyymit eivät toimi samoin kuin esimerkiksi SSRI-lääkkeiden tai statiinien metaboloitumisen entsyymit. Ovat aivan eri entsyymejä ja metaboloitumisreittejä.

Hilppa kirjoitti:

Hermes kirjoitti:En ole missään yrittänyt selittää noiden lääkkeiden vaikutuksia mitenkään yksiselitteisesti, olen juuri yrittänyt ihmetellä niiden monimutkaisesta vaikutusta eri tasoilla. Tuo aikaisemmin ketjussa ollut esimerkki siitä, mitä ehkä tapahtuu neuronien välillä, oli vain esimerkki. Vaikutukset ovat toki paljon moniulotteisemmat.

Aivan. Ja siksipä ei ole mikään ihme, että jotkut saavat suuren avun itselleen juuri SSRI-lääkkeistä.

En ole kieltänyt, että jotkut eivät saa suurta apua juuri SSRI-lääkkeistä.

Hermes kirjoitti:
??

Keho sopeutuu joidenkin aineiden metabolisoitumiseen. Esimerkiksi jos juo koko ajan alkoholia, niin keho ehkä alkaa tuottaa lisää entsyymejä, jotka nopeuttavat alkoholin hajoamista tai muuttavat sen hajoamisprosessia. En ole varma, keskustelemmeko edes samasta asiasta. Oletko jostain erityisestä asiasta eri mieltä kanssani, tms?

Alkoholin metaboloitumisen entsyymit eivät toimi samoin kuin esimerkiksi SSRI-lääkkeiden tai statiinien metaboloitumisen entsyymit. Ovat aivan eri entsyymejä ja metaboloitumisreittejä.

En ole väittänyt tuollaistakaan. Annoin sen esimerkin juuri sinun väitteesi puolesta! Keskushermosto on osa kehoa, joten keskushermoston muutokset ovat myös osa kehon muutosta. Joskus on myös keskushermoston ulkopuolisia kehon muutoksia, jotka liittyvät toleranssiin. En ole ainakaan tässä ketjussa puhunut millään tavalla esimerkiksi SSRI-lääkkeitä tai niiden käyttäjiä vastaan, jos siltä on tuntunut. Ja jos SSRI-lääkkeet eivät vaikuta esimerkiksi keskushermoston ulkoiseen toimintaan tai metaboliaan millään tavalla, niin siinä tapauksessa aikaisempi väitteeni oli täysin oikea niiden kohdalla.

Hermes kirjoitti:

Hilppa kirjoitti:

Hermes kirjoitti:En ole missään yrittänyt selittää noiden lääkkeiden vaikutuksia mitenkään yksiselitteisesti, olen juuri yrittänyt ihmetellä niiden monimutkaisesta vaikutusta eri tasoilla. Tuo aikaisemmin ketjussa ollut esimerkki siitä, mitä ehkä tapahtuu neuronien välillä, oli vain esimerkki. Vaikutukset ovat toki paljon moniulotteisemmat.

Aivan. Ja siksipä ei ole mikään ihme, että jotkut saavat suuren avun itselleen juuri SSRI-lääkkeistä.

En ole kieltänyt, että jotkut eivät saa suurta apua juuri SSRI-lääkkeistä.

Hermes kirjoitti:
??

Keho sopeutuu joidenkin aineiden metabolisoitumiseen. Esimerkiksi jos juo koko ajan alkoholia, niin keho ehkä alkaa tuottaa lisää entsyymejä, jotka nopeuttavat alkoholin hajoamista tai muuttavat sen hajoamisprosessia. En ole varma, keskustelemmeko edes samasta asiasta. Oletko jostain erityisestä asiasta eri mieltä kanssani, tms?

Alkoholin metaboloitumisen entsyymit eivät toimi samoin kuin esimerkiksi SSRI-lääkkeiden tai statiinien metaboloitumisen entsyymit. Ovat aivan eri entsyymejä ja metaboloitumisreittejä.

En ole väittänyt tuollaistakaan. Annoin sen esimerkin juuri sinun väitteesi puolesta! Keskushermosto on osa kehoa, joten keskushermoston muutokset ovat myös osa kehon muutosta. Joskus on myös keskushermoston ulkopuolisia kehon muutoksia, jotka liittyvät toleranssiin. En ole ainakaan tässä ketjussa puhunut millään tavalla esimerkiksi SSRI-lääkkeitä tai niiden käyttäjiä vastaan, jos siltä on tuntunut.

En ymmärrä alkoholirinnastuksiasi tässä ketjussa. Mielestäni ne eivät kuvaa millään lailla yleisemmin psyyken lääkkeiden vaikutusmekanismeja tai metaboloitumista, bentsodiatsepiinien tai niiden johdannaisten sen sijaan voivat.

Ja minä en ymmärrä, mistä yrität väitellä kanssani. Sign off.

Tässä on wikipedian artikkeli vieroitusoireista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vieroitusoire

Vieroitusoireet ovat jonkin riippuvuutta aiheuttavan aineen säännöllisen käytön lopettamisesta koituvia fyysisiä tai psyykkisiä oireita.

Monien lääkeaineiden kuten esimerkiksi uni- ja rauhoittavien lääkkeiden, kroonisiin kiputiloihin käytettyjen bentsodiatsepiineja tai opioideja (kodeiini, tramadoli, morfiini) sisältävien lääkkeiden sekä masennuslääkkeiden säännöllisen käytön lopettaminen saattaa aiheuttaa voimakkaita ja pitkäkestoisia vieroitusoireita, jotka ovat usein samantyyppisiä kuin edellä kuvaillut tupakan ja päihteiden aiheuttamat vieroitusoireet.

Hermes kirjoitti:...Esimerkiksi jos juo koko ajan alkoholia, niin keho ehkä alkaa tuottaa lisää entsyymejä, jotka nopeuttavat alkoholin hajoamista tai muuttavat sen hajoamisprosessia...

En ymmärrä, miten tuo rinnastus liittyisi (etenkään noin suoraviivaisesti kuin se on esitetty) psyyken lääkkeiden käyttöön, lopettamisoireisiin tai sivuvaikutuksiin (muiden kuin ehkä bentsodiatsepiinien).

Hilppa kirjoitti:

Hermes kirjoitti:...Esimerkiksi jos juo koko ajan alkoholia, niin keho ehkä alkaa tuottaa lisää entsyymejä, jotka nopeuttavat alkoholin hajoamista tai muuttavat sen hajoamisprosessia...

En ymmärrä, miten tuo rinnastus liittyisi (etenkään noin suoraviivaisesti kuin se on esitetty) psyyken lääkkeiden käyttöön, lopettamisoireisiin tai sivuvaikutuksiin (muiden kuin ehkä bentsodiatsepiinien).

Se oli yksi esimerkki minulta ihmettelyysi, joka tavallaan osoitti ihmettelysi oikeutetuksi. Myös keskushermoston ulkopuolinen osa kehosta voi liittyä toleranssiin joissakin tapausissa...

Edelleen, väitteeni tässä ketjussa on ollut lähinnä se, että esimerksi SSRI-lääkkeet ja neuroleptit aiheuttavat mielestäni toleranssia tuolla aika tarkasti määrittelemälläni tavalla. En ole väittänyt, että ne aiheuttavat esimerkiksi riippuvuutta, jne.