Psykopatologia.munfoorumi.com

Tämmöisen väitteen heitän eli esimoderoinnullaa nettifoorumilla kiusaaminen onnistuu helpommin kuin tämmöisillä foorumeilla.

Kun mode saattaa olla useampi ja ketjuja useita, eivät modet välttämättä tiedä mitä tapahtuu toisissa ketjuissa tai eivät välitä.
Esim. vaikka puhuu itselleen jostain vaikeesta asiasta ketjussa, siihen vastataan asiallisesti, koska on moderoidut vastaukset.
Mutta vaikean asian voikin lyödä kiusaukseksi toisessa ketjussa, kun ottaa sen esiin muka yleisenä asiana. Kun siihen menee vastaan ja kertoo loukkaantuneessa viestistä, kun juuri asian kerroin henkilökohtaisena asiana toisessa ketjussa, niin vastausta ei julkaistakaan koska se loukkaa tätä kiusaajaa muka.

Minulle kävi juuri noin, eikä eka kertaa. Ja kun kysyin miksei vastaustani julkaista, sanoi mode ettei mun pidä lukea ketjua mikä aiheuttaa minulle selvästi pahaa oloa.
Kiusaajan tyyli oli tämä "En puutu kenenkään adoptointiin erikseen, yleisesti olen sitä mieltä---" ja minä olin juuri toisessa ketjussa kirjoitellut itselleni vaikeaa asiaa adoptoinnista. Hän ei voinut tulla minun ketjuuni puhumaan adoptoinnista.
Eikö tuo ole pahinta nettikiusaamista kun sitä vielä suojelee mode.

ps. lisäsin vähän

No tuohan on selvää muka-suojelua! Houkutellaan ihmiset avautumaan sillä, että esimoderoidaan, mutta annetaan sitten käyttää samaa aihetta muualla "yleisenä" ilman minkäänlaista suojaa avautuneelle

No ei kai haittaa, että jatkan juttua tässä, koska mun tekstejä ei julkaista tuossa yleisessä adoptiokeskustelussa.
Minä siis kerroin omassa henk. kohtaisessa ketjussa että olemme päättyneet adoptoimaan lapsen ulkomailta, koska mulla on niin paljon fyysisiä sairauksia ettei lääkärikään osaa sanoa kestänkö raskautta tai en?

Nyt tämä yksi nettikiusaaja vastaa yleisessä adoptiokeskustelussa näin
"En itse usko että pystyisin adoptoimaan toisen synnyttämän lapsen. Lapsen odotus ja syntyminen on niin ainutlaatuinen asia etten voisi kuvitella jääväni siitä paitsi. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvata eikä sitä tiedä jollei ole kokenut.
Ja tuo pieni lapsenlapsi, niin ihana asia jo hänen odotusaikanaan.
Ymmärrän että adoptioon päätyvät ihmiset joilla ei ole mahdollisuutta saada lasta. Siihenkin on hoitoja."

Minua siis kehoitettiin olemaan lukematta tuota ketjua mutta luen tietenkin ja mietin miten julmaa voikaan olla esimoderoitu foorumi.

Joillakin ihmisillä vain ei ole minkäänlaista kykyä tai halua asettua toisen asemaan. He luulevat, että se mikä sopii heille, on paras ratkaisu myös muille. En tiedä, mikä olisi oikea tapa sietää heidän ylimielisyyttään. Satuttaa se joka tapauksessa, kun herkkään kohtaan sohivat.

Voin myös sanoa, ettei raskaus ole aina yhtä auvoa, puhumattakaan synnytyksestä ja imetyksestä. Tärkeintä on halu olla äiti sille lapselle, joka siinä on. Halu rakastaa ja kuunnella sitä lasta, ihan pienestä pitäen. Opetella yhdessä vanhemmuutta ja luoda siinä sitä äidin ja lapsen välistä yhteyttä. Kyllä se onnistuu adoptiolapsenkin kanssa.

Helmenkalastaja kirjoitti:No tuohan on selvää muka-suojelua! Houkutellaan ihmiset avautumaan sillä, että esimoderoidaan, mutta annetaan sitten käyttää samaa aihetta muualla "yleisenä" ilman minkäänlaista suojaa avautuneelle

Olen samaa mieltä; mitäpä tuohon muuta lisäämään.

Minä pyysin poistamaan alkuperäisen adoptiokeskustelun ja niin tehtiin. Mutta kiusaajan ketjuun tuli eräs kirjoittamaan kuinka loukkaantunut hän on, kun he ovat yrittäneen lasta kaikin keinoin, myös adoptointia. Ja kiusaaja yllättäen kertookin "olen pahoillani puolestanne. Ymmärrän että se on vaikea paikka."

Nyt sitten alkoikin löytyä ymmärrystä toiselle kirjoittajalle ja lapsettomuudelle. Mutta siihen asti, kun pystyi kohdistamaan lapsettomuuden minuun, löytyi keinoja asia hoitaa eikä adoptiota olisi edes tarvinnut harkita.

Minä puolestani toivotan teille, sinulle ja miehellesi, onnea ja jaksamista lapsen adoptoimisen tiellä!
Odottamista ja valmistautumistahan sekin on, niin kuin raskauskin. Monissa asioissa verrattavissa raskauteen.

Ei tunnu mukavalta tuollainenkaan kiusaaminen.

Onkohan muuten helpompi ruveta sijaisvanhemmaksi, tai sijaisperheeksi, kuin adoptoida lapsi?

Nyt hän kyllä sitten tunsi itsensä kiusatuksi ja väärinymmäretyksi, kun pari otti siihen kantaa mun kannalta. Mutta tuo on kai tavallista ja uppoaa hyvin tukihenkilöille, kaikki marttyyritekstit julkaistaa. Tukarit eivät ymmärrä, että tektsien julkaisulla tai julkaisematta jättämällä voi harrastaa raakaa kiusausta.

Sijaisperheeksi eivät pääse kovin nuoret avioparit ja meillekin sanottiin ettei se ole lapsemmottuuden hoitoa. Käsitin, että pitäisi olla kokemusta omista lapsista ensin.

joku kirjoitti:Nyt hän kyllä sitten tunsi itsensä kiusatuksi ja väärinymmäretyksi, kun pari otti siihen kantaa mun kannalta. Mutta tuo on kai tavallista ja uppoaa hyvin tukihenkilöille, kaikki marttyyritekstit julkaistaa. Tukarit eivät ymmärrä, että tektsien julkaisulla tai julkaisematta jättämällä voi harrastaa raakaa kiusausta.

Sijaisperheeksi eivät pääse kovin nuoret avioparit ja meillekin sanottiin ettei se ole lapsemmottuuden hoitoa. Käsitin, että pitäisi olla kokemusta omista lapsista ensin.

Tuota en tiennyt, mutta ymmärrän nyt, kun luin Iltalehden keskustelupalstalta aiheesta "Sijaisperhe vei lapseni":

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/s ... p?t=197377

Kiusaamista se voi olla tuollainenkin, mitä keskusteluketjussa kerrotaan, mutta kuka kiusaa ja ketä? Varmasti raskasta kaikille osapuolille.

Minäkin toivon sinulle, joku, paljon voimia kaiken keskellä.