Psykopatologia.munfoorumi.com

Aion seuraavalle vuodelle tiputtaa terapiakäynnit 10:stä 8:saan kertaan. Kun se autotilnne tuli mieleen, pääsin asioiden käsittelyssä niin pitkälle, että moni tapahtuma elämässäni selittyy sillä. Mietittävää ei siis ole enää niin paljoa, kun ei tarvitse keksiä niille tapahtumille selityksiä. Toinen syy on se, että vähennys tasapainottaa olotilaani ja ongelmien käsittely toivottavasti tulisi keskittymään vain terapiatunneille. Samalla vähentyy ylimääräisten pelkojen kehkeytyminen.

Missä ajassa olet tähän asti käynyt kymmenen kertaa? Vuodessa?

Tammikuussa tulee 7. vuosi täyteen terapiaa; kolme ekaa vuotta kävin 8 kertaa kuussa ja 4 vuotta 10 kertaa kuussa.

Ok. Minulla terapia on tiettyinä viikonpäivinä, joten kertamäärät kuukaudessa vaihtelevat.

Mikä sun vuosikertojen määrä on?

Ihanne mun kohdalla olisi se, että kaikki ongelmien käsittelyt jäisivät terapiaan etten yhtään itse yrittäisi enää yksin. Terapeutin kanssa sitten miettisin niitä asioita.

Käyn itse asiassa analyysissä eli neljä kertaa viikossa 40 viikkoa vuodessa. Tekee siis noin 160 kertaa vuodessa.

Teetkö niinä päivinä kuin sinulla ei ole terapiaa ajattelutyötä ongelmiesi ratkomiseksi? Monta vuotta olet käynyt neljäkertaa (40 viikkoa) viikossa?

Kyllä mun mieli työskentelee koko ajan. Mitenkään vartavasten en pohdi asioitani, paitsi jos en pysty olemaan pohtimatta. Sellaistakin tapahtuu.

Analyysissä olen ollut kohta kaksi vuotta. Sitä ennen kävin intensiivisessä psykoterapiassa kolme kertaa viikossa viiden vuoden ajan, mitä edelsi vuosi kevyempää kaksi kertaa viikossa -työskentelyä.

Onko sulla terapeutti pysynyt samana?

No, tuota äsken kertomaani ennen kävin kyllä Kelan kolmivuotisen kuntoutusterapian, mutta en sen aikana päässyt oikeastaan lainkaan eteenpäin. Vuodesta 2006 olen käynyt tällä nykyisellä.

Olen tehnyt helvetisti töitä itseni kanssa nämä 7 vuotta, en pelkästään vain terapiatunneilla vaan aivan koko ajan; kokopäivätyönä. Onneksi kovatyö palkittiin. Tämä foorumi oli ehdoton edellytys ongelmani ratkaisemiseksi; täällä olevat riidat ja ylläpidon puuttuminen niihin toi minulle muistiin lähes täysin tiedostamattoma olleen traumatapahtuman, joka on monin tavoin hankaloittanut elämääni ja olotilaani.

Minulla on perhe ja työ. En kykenisi mihinkään normaalielämässäni, jos keskittyisin vain ongelmieni pohtimiseen.

Minun on ollut pakko pohtia ongelmiani vapaa-aikanakin, koska olo oli niin kauhea. Halu parantumiseen johti itsenäistä työskentelyäni.

Sinä olet vielä nuori, ja todennäköisesti sinulla on vielä paljon elämää edessä...

Terapeuttini osoitti ymmärtävänsä parin kerran käynnin tiputtamisen kuukaudessa. Oli sitä mieltä, että olotilani tulee tasoittumaan vähennyksen myötä.