Sivu 1/1
Mitä hittoa teen, sekoan.

Lähetetty:
16.11.2013 00:08
Kirjoittaja Pinja
Olen epävarma mitä minun pitäisi tehdä. Toisaalta taas olen varma. Loppujen lopuksi en tiedä mitä osaan tehdä asian hyväksi. Välillä olen Jumala, välillä Jumalan poika ja kai välillä oma itseni. Mieli ilmoittaa nimellä milloin on mikäkin noista vuorossa, tosin vaan nimistä ilmoittaa Jumala ja Jumalan poika. Jos yritän sanoa mielessäni oman oikean nimeni tulee välittömästi vastaväite Jumalan poika. Sitten on harhaluuloja, harhaolettamuksia ja harhakuvitelmia. Mitä teen? Ja mikä minulla on? Olen niin kovin ristiriidassa. Mieli yrittää väittää vastaan. Tämä on ihan hirveätä, täys katastrofi -täystuho. Pelkään kuolevani. Ei olisi ikinä pitänyt mennä psykoterapiaan. Vaikka olen siitäkin ihan sekaisin, että jos olikin hyvä, että menin.
Re: Mitä hittoa teen, sekoan.

Lähetetty:
16.11.2013 00:43
Kirjoittaja Psykopatologia
Varmaan on hyvä, että menit. Terapeutti edustaa realiteettia.
Re: Mitä hittoa teen, sekoan.

Lähetetty:
17.11.2013 05:02
Kirjoittaja Pinja
Ihmettelen vaan, että miten mä voin sekoilla päästäni, vaikka mulla on psykoosiannostus lääkettä. Seroquel Prolong 775 mg. En ymmärrä miten se voi tulla läpi, että oonko niinku ihan saatanan sekaisin, jos lopettaisin lääkityksen. Mitä syvällisempiä ajattelen sen enemmän tunnun tällä hetkellä sekoilevani, sitten jos ajattelen pintapuolisia mitään outoutta ei ilmene.
Re: Mitä hittoa teen, sekoan.

Lähetetty:
17.11.2013 15:05
Kirjoittaja Maaria
Jos ajattelee liikaa ja liian kauan syvällisiä tai yleensä elämän tarkoitusta
voi kyllä alkaa voida huonosti.
Ei kai ole tarkoitettu niin ,että ajattelee liikaa.
Joskus yksinkertaisuus on hyväksi.
Re: Mitä hittoa teen, sekoan.

Lähetetty:
17.11.2013 15:36
Kirjoittaja Mirri
Pinja, toivottavasti et enää ole ajamassa psykoosilääkettäsi alas. Psykoottiset läpilyönnit voivat olla myös lääkkeen vähentämisen seurausta - jos olet vähentänyt.
Re: Mitä hittoa teen, sekoan.

Lähetetty:
17.11.2013 20:18
Kirjoittaja Pinja
Pääsin tänään psykoosista pihalle. Tein merkittävän löydöksen, mikä selittää käyttäytymistäni liittyen syyllisyyden tunteeseen.