Psykopatologia.munfoorumi.com

Säde kirjoitti:Pelottaa, että ajaudun seuraavan vuoden aikana burnoutiin. Töitä on ollut jo puoli vuotta tosi paljon,
eivätkä ne ole ainakaan vuoteen yhtään vähenemässä, päinvastoin. Työn ulkopuolella on muutakin
stressaavaa. Luulen, että minulle tekisi hyvää käydä "ennaltaehkäisevästi" terapiassa. Ehkä joku lyhyt-
terapia? Tai joku jossa voi käydä harvakseltaan? Millaista terapiaa te suosittelisitte?

Säde kirjoitti:Kiitos vastauksesta, mietin asiaa. Olisin utelias kuulemaan myös siitä,
mikä terapiasuuntaus sopisi erityisen hyvin tällaisessa tilanteessa.
Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia? Kognitiivinen terapia? Joku muu?
Vai riippuuko se pikemminkin yksilöstä kuin ongelmasta?

Psykopatologia kirjoitti:En pysty ottamaan kantaa. Olennaista on (aina),
mitä joku on käytännössä, ei paperilla.

Minffulness on käsittääkseni rakentunut kognitiivisen terapian päälle.

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT)

Marsha Linehanin kehittämä dialektinen käyttäytymisterapia on suunnattu erityisesti epävakaasta persoonallisuudesta ja itsetuhoisesta käyttäytymisestä kärsivien hoitoon. DK-terapian keskeisiä tavoitteita on elämisen arvoisen elämän luominen yksilön omien, henkilökohtaisten elämäntavoitteiden pohjalta. Terapian alkuvaihe on pitkälti työskentelyä, jossa asiakas ja terapeutti tutkivat yhdessä keskustellen itsetuhokäyttäytymiseen ym. hankaliin tilanteisiin johtaneiden tapahtumien ketjuja ja harjoittelevat uudenlaisia taitoja, joiden avulla asiakas voi kestää ahdistusta ja tuskaa. Terapian toisessa vaiheessa käsitellään aiempia (traumaattisia) elämäntapahtumia tai esimerkiksi surua, jota asiakkaan ei aiemmin ehkä ole ollut mahdollista kokea.

Alkuperäisen mallin mukaiseen hoito-ohjelmaan kuuluu kertaviikkoisten yksilökäyntien lisäksi taitovalmennusryhmään osallistuminen kerran viikossa. Monet terapiassa harjoiteltavat taidot pohjautuvat tietoisen läsnäolon (mindfulness) menetelmään.

Dialektinen käyttäytymisterapia kestää vuoden tai kaksi vuotta, jos asiakas hyötyy hoidosta.

Dialektista käyttäytymisterapiaa on tutkittu varsin paljon. Tutkimuksissa on vakuuttavasti havaittu sen vähentävän epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien itsetuhoista käyttäytymistä ja sairaalahoidon tarvetta.

Hyväksyvän tietoisen läsnäolon menetelmä osana kognitiivista psykoterapiaa

Hyväksyvällä tietoisella läsnäololla (mindfulness) tarkoitetaan sitä, että ihminen on läsnä nykyhetkessä, suuntaa tarkkaavaisuutensa käsillä olevaan hetkeen ystävällismielisellä tavalla. Kyse on siten sekä tarkkaavaisuuden tietoisesta kohdistamisesta että myötätuntoisesta suhtautumistavasta siihen, mitä hän havaitsee (esimerkiksi tapahtumat tai tunteet). Tämä alun perin buddhalaisesta traditiosta ja meditaatiosta peräisin oleva lähestymistapa on viime vuosina löytänyt tiensä osaksi monia psykoterapioita. Psykoterapiassa tietoinen läsnäolo mielletään mieluummin asennoitumiseksi ja taidoksi kuin uskonnoksi tai edes varsinaiseksi meditaatioksi.

Hyväksyvän tietoisen läsnäolon taitojen harjoittelua voi sisältyä lähes minkä tahansa psykologisen ongelman hoitoon, jos asiakas pitää tällaisesta lähestymistavasta. Tietoisen läsnäolon menetelmää on sovellettu esimerkiksi toistuvan masennuksen, ahdistuksen, pakko-oireiden, epävakaan persoonallisuuden, traumojen ja tarkkaavaisuushäiriön hoidossa. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo muodostaa joidenkin terapiasovellutusten, kuten tietoiseen läsnäoloon pohjaavan toistuvan masennuksen kognitiivisen psykoterapian ja hyväksymis- ja omistautumisterapian peruskiven.

Terveyskirjasto kirjoitti:Työuupumus (burnout)

Lääkärikirja Duodecim
30.11.2012
työterveyspsykologi Kirsi Ahola, psykiatrian erikoislääkäri Katinka Tuisku ja työterveyshuollon erikoislääkäri Helena Rossi

Työuupumuksen ilmeneminen
Työuupumuksen arviointi
Työuupumukseen altistavia tekijöitä
Työuupumuksen ehkäisy
Työuupumuksen hoito

(--)

Terveyskirjasto kirjoitti:Työuupumuksen ehkäisy

Työpaikoilla työuupumusta ehkäistään parhaiten huolehtimalla työolosuhteiden säännöllisestä arvioinnista ja jatkuvasta kehittämisestä sekä toimivista käytännöistä epäkohtien puheeksiottamiseksi. On suositeltu, että työnantajat laativat yhteistoiminnassa toimintamallit työkyvyn tueksi. Esimerkiksi varhaisen tuen malliin kirjataan hälytysmerkit, joihin puututaan, ja toimintatapa hälytysmerkkien esiintyessä. Kansaneläkelaitos korvaa pakollisen työterveyshuollon kuluista ylemmän korvausluokan mukaisesti (60 %) niille työnantajille, joilla on käytössään työkyvyn tuen mallit.

Silloin, kun tilanteeseen päästään puuttumaan varhain, ratkaisut ongelmiin löytyvät parhaiten sieltä, missä ongelmat ovat kehittyneet. Esimerkiksi työyhteisön ristiriitatilanne saadaan ratkottua osapuolten kesken esimiehen johdolla ja tarvittaessa myös työterveyshuollon tuella, kun se käsitellään avoimesti ajoissa ennen kuin haitallisia stressioireita pääsee kehittymään ja ristiriita monimutkaistuu.

Työturvallisuuslain 25§ ohjeistaa työnantajaa selvittämään ongelmallisen tilanteen, mikäli esimiehen tietoon tulee, että työntekijä kuormittuu työssään terveyttä vaarantavalla tavalla. Tällöin esimiehen tulee käynnistää toimenpiteet terveysvaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Työnantaja voi pyytää asiantuntijatukea työterveyshuollosta.

Työntekijöiden on hyvä huolehtia omasta palautumisestaan päivittäin. Työajan noudattaminen, riittävä lepo ja terveelliset elämäntavat sekä muu mieluisa ja virkistävä vapaa-ajan tekeminen vastapainona työlle mahdollistavat voimavarojen riittävyyden. Työssä kohdatut tai havaitut epäkohdat on otettava esimiehen kanssa puheeksi ja sen jälkeen osallistuttava yhteistoimintaan toimivan ratkaisun löytymiseksi. Mikäli työtilanne aiheuttaa oireilua ja hoidon tai sairausloman tarvetta, työntekijä voi pyytää selvitystä työkuormituksestaan työterveyshuollosta.