Huomaamattomuus

[Pinja]

Parhainta oli se, kun lukittauduin huoneeseen. Sain olla lopulta täysin rauhassa ja yksin eikä luokseni päässyt ja olin hiljaa. Ei tarvinnut enää edes vastata kysymyksiin.

[Pinja]

Mitä ajattelet siitä, että joku huomaa sen esittämisen?

[Pinja]

Minulle tuttua etten halua jatkaa keskustelua. Olisin voinut keskustella vielä. Rupean etsimään itselleni nyt sitä radiota, Tivoli merkkistä.

[Pinja]

Minulla tietynlainen huomaamattomuus on juuri suojautumista, sellaista kun tietää asuvansa lasitalossa.
Toisaalta juuri tuo mitä Tristan on kokenut, ei tunnu kivalta, silloin kun haluaa tulla nähdyksi. Sitä ympäröi itsensä suojamuurilla, jonka sisällä voi olla joskus hyvin yksin. Turvallista, mutta yksinäistä.

Kunhan saa olla yksin eikä niin, että pelkää koko ajan, kun on yksin sitä, että kohta ei saa enää olla yksin. Silloin yksin olemisesta ei pysty nauttimaan.

[Maaria]

Se on totta että ihmiset kokevat aitouden omalla tavallaa ja sopeutuvat kai parhaiten seuraan, joka antaa vastakaikua, sellaista mikä tuntuu hyvälle. Aitoudella kai itse tarkoitin sellaista toisen ymmärtämistä ja toisen ottamista vastaan sellaisenaan. Ei mitään sen kummempaa. Tristanin tavoin olen minäkin ujo ja hiljainen joskus se rasittaa. Olen kyllä hyvin itsekseni viihtyvä ja huomaamattomuus on ihan kivaa välillä. On kuitenkin ollut aikoja, jolloin ei ollut lainkaan sosiaalista elämää. Sitä haluaa ulos näkymättömyydestä, mutta ei aina tiedä miten ja toisaalta näkymättömyydessä on kuin kohdussa turvassa. Nämä asiat kietoutuvat kai persoonallisuushäiriöönkin, minullahan on mm. estynyt ja epäluuloinen. Minun on vaikea solmia ihmiskontakteja sen takia, että pelkään jotenkin minua häirittävän tai jotenkin haavoitettavan ja hylkään ensin ennen kuin minut hylätään.

[Pinja]

Välillä mua ärsyttää ja rasittaa se kun saan huomiota enkä halua ja toisinaan minua ärsyttää ja rasittaa se kun en saa huomiota ja haluaisin huomiota. Sitten on sitä, että haluaisin kaiken huomion vain itselleni, nyt tuntuu siltä.

[Pinja]

Kukaan ei varmaan enää halua puhua mitään musta/mun kanssa.

[Pinja]

Mä oon yksin, porukka on alakerrassa. Haluaisin kovasti jo saada ostettua radion, mutta mikään paikka ei ole auki, että voisin kysyä mikä olisi paras vaihtoehto Tivolin radioista, eikä täälläkään varmaan kukaan osaa suositella Tivolin radioista.

[Pinja]

Kyllä mulle vähempikin huomio riittää, ei liikaa eikä liian vähän. Mielestäni sopiva määrä huomiota, tuntuu minusta kaikkein turvallisimmalta. Aina en halua huomiota, jolloin silloin on sopivaa, kun saan olla rauhassa. Huomiontarve voi tilanteen mukaan hyvin vaihdellakin ja huomion määrään voi pystyä vaikuttamaan tilanteesta riippuen.

[Lauri]

Mä oon yksin, porukka on alakerrassa. Haluaisin kovasti jo saada ostettua radion, mutta mikään paikka ei ole auki, että voisin kysyä mikä olisi paras vaihtoehto Tivolin radioista, eikä täälläkään varmaan kukaan osaa suositella Tivolin radioista.

Tarkoititko http://tivoliaudio.fi/

Riippuu varmaankin siitä millaiset tarpeet sinulla on. Valikoima on varsin laaja.

[Pinja]

Tarkoitan, tosi vaikea valinta. En löydä mistään mikä on testivoittaja radio, voi olla vaikka jokin toinen merkki, voisitko auttaa etsimisessä?

[Lauri]

Tuosta vaan panet rasteja ruutuihin ja kerrot budjetin, niin pitäisi löytyä sopiva.

http://tivoliaudio.fi/shop

Tai

http://www.vertaa.fi/radiot/

[Pinja]

Ostin: https://www.hobbyhall.fi/tivoli-audio-m ... tinsininen?
Haluan oikean radion, ei tuu nettiradiota kuunneltua.

[Ryysy]

En sopeudu myöskään töykeyteen, minuun sattuu paljon jo yksittäinen töykeys jossain esim kassajonossa. En saisi olla liian herkkä, mutta olen sitä. Herkkyys on vain luonteenpiirre, jota olen yrittänyt karaista.

Töykeyksistäkin voi ajatella, että ehkä kassajonolaisella oli huono päivä. Ainakin usein kuulee ihmisten selittelevän tuolla "huonolla päivällä" toisten negatiivista käyttäytymistä. Sitten taas herkkyys tai ujous ei välttämättä liity mitenkään siihen, missä määrin on herkkä vaikkapa pahoittamaan mielensä. Tai siis tällaisia havaintoja olen tehnyt. Sellainen huomion keskipisteenää paistatteleva, ulkoisesti hyvin itsevarman oloinen ja kaikin puolin mukavan oloinen tyyppi, saattaakin loukkaantua tai ns. ottaa itseensä ihan käsittämättömän helposti. Jotenkin helpompi käsittää, että vetäytyvä ja arka ihminen pahoittaisi herkästi mielensä, mutta kyllä sitä vaan tapahtuu ihan päinvastaisillakin ihmisillä.

[Pinja]

Jos kuvittelee olevansa huomaamaton, voikin yllättyä ettei olekaan, kun joku töksäyttää. Sitten saattaakin jo haluta, että olisi edelleen huomaamaton ja toteuttaa sen niin ettei sano mitään vastaan ja on vain hiljaa. Loukkaantuneena saattaa loukata takaisin, joskus on vaan parempi, että yrittää olla edelleen mahdollisimman huomaamaton, joskus taas on parempi sanoa takaisin, jos on mahdollista saada parempaa kohtelua sillä takaisin sanomisella. Esim. kassa käyttäytyy epäkohteliaasti ja huomautan siitä, todennäköisesti siitä seuraa hyvää kohtelua. Toinen esimerkki On tehnyt jotakin väärää toista kohtaan ja ehkä kokee itsekin tulleensa väärin teon kohteeksi samalla, voi olla parempi ettei loukkaa takaisin silloin ettei saa huonoa huomiota. Riippuu siis hyvinkin tilanteesta milloin kannattaa olla huomaamaton ja milloin taas ei. Mietin tilanteissa sitä, että saanko hyvää kohtelua huomaamattomuudella vai huomiota herättämällä. Kannattaa siis miettiä kummalla saa hyvää kohtelua. Omia kokemuksiani.

[Pinja]

Jill, luulin, että loukkaannuit tuosta viestistäni ja olisit halunnut sen takia lähteä pois.

[Maaria]

En loukkaantununna. Nyt oon Maaria. Olen hyvin iloinen, söin maukkaan palan hyvää kakkua.

[Pinja]

Ok, mulla oli oikeus loukkaantua, mutta nyt olen hyvilläni, et poistunutkaan.

[Ryysy]

Nyt ei auta kuin sopeutua!

Tänään aijon sopeuttaa itseni ja muut siihen, että näytän valkoisessa paidassa aivan sialta, eikä siinä mitään ongelmaa ole... (silti mieleeni hiipii ajatus tutusta ja turvallisesta...)