Metsä(mökki)kuume valtaa mielen

[Kuutar]

Erakkointoilu valtaa mieleni tietynlaiselta haikeudella aina keväisin. Siihen kuuluu metsämökin kaipuu. Ja luontokaipuu. Eikä avanto riitä parantamaan olotilaa. Sellainen paikka olisi hyvä, missä ei ole mitään muuta kuin metsä, eläimiä, kasveja, puita, sammalta, kalliota, suota, niittyä ja hiljaisuutta. Ehkä linnunlaulua.

Ja olisi kiva päästä kalaan.

[Hilppa]

Nyt sellainen mahdollisuus tuli, että siellä voisi päästä kalaankin. En tosin ole mitään kalanaisia, mutta mies on varsinainen vonkale ja kalamies itsekin. Mutta, mutta. Järven vesi on lievän humuksinen ja lievästi hapan eli ei juomakelpoista. Lähellä on tosin oiva muikkujärvi.

Muuten hyvä, mutta en tiedä viitsiikö uhrata gasoa&aikaa, koska juomavettä ei ole ja se täytyisi raahata mukana. Ja jos saunavesikin on humuksista, niin sillä ei voi peseytyä.

Sadevesisuihku? Tai jos järvestä ottaisi veden ns. kesävesisuihkuun, saisi humushuuhtelun. Niin ja jos hommaisi kylpytynnyrin, vesi olisi samanlaista kuin turvekylvyissä terveyskylpylöissä....

Kaikki kumma viattoman mieleni valtaa. Ehkä luovutan.

k->i

[Hilppa]

Ei mikään ainakaan minulla.

Useimmat ihmiset juovat mökillään olutta ensin saunottuaan, uituaan järvessä, grillattuaan makkaraa.

Minä haluan rauhaan, jossa ei ole ketään, paitsi ehkä hyttysiä ja oma mies. Hiljaisuus viehättää minua ja aika ilman iPadia, Wifiä, TV:tä, moottoreita, autoja yms. yms.

Opiskeluaikana harrastin enemmän vaeltamista erämailla. Ne olivat upeita elämyksiä keskellä luontoa, kaukana asutuksesta hiljaisuudessa. Kun tulin takaisin, kokemus oli myös mieleenpainuva, jonkinlainen euforia ja outouden, jonkinlaisen puhdistumisen tunne.