Itsemurha-ajatuksista

Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 00:38

Olen miettinyt viime päivinä itsemurha-ajatuksia tai oikeastaan jo viikon ajan, olen myös katsellut Youtubesta R.I.P-muistovideoita. Tekisi mieli hypätä jostakin korkealta. Tuntuu kauhealta, koska tuntuu etten pysty estämään itseäni. Viikko sitten teki mieli hypätä ostoskeskuksen toisen kerroksen aidan yli alas. Istuttiin kaverin kanssa tämän talon kattoparvikkeella, ja minulle tuli pakollisia haluja juosta suoraa päätä laidan yli. Tänään teki mieli hypätä yhdeltä parvekkeelta. Näinä hetkinä tuntuu kuin irtaantuisin itsestäni ja olisin jo juoksemassa laidan yli. En tajua mikä korkeissa paikoissa viehtoo ja sieltä hyppäämisessä. Tunsin itseni pakotetuksi hyppäämään sieltä alas. Pystynkö enää estämään itseäni. Milloin voimani on niin vähissä etten pysty enää estämään sitä. Olen niin surullinen puolestani. En ole koskaan pystynyt myöntämään, että haluan tehdä itsemurhan, pitäisikö se nyt myöntää, näyttääkö tilanne siltä etten itse edes enää tajua, että haluan tehdä itsemurhan?
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja Mirri » 29.10.2013 00:50

Älä ainakaan toisesta kerroksesta hyppää; se on kovin matala lento.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 00:52

No ei se toinen kerros todellakaan ollut mikään matala siellä ostoskeskuksessa, varmaan 7-10 metriä korkealla.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 00:57

Mirri kirjoitti:Älä ainakaan toisesta kerroksesta hyppää; se on kovin matala lento.


Äitisi varmaan pelastaisi sut, jos hyppäisit sieltä.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja Mirri » 29.10.2013 00:58

Ok, hyvä juttu. Ei sitten ainakaan ihan matalalentoa tai mahalaskua olisi tullut.

Onkohan 7-10 metriä riittävä korkeus hyvän ja toimivan lennon aikaansaamiseksi?
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 01:00

Mitä oon katellut noita R.I.P videoita, en tajua miten ihminen voi kuolla. Sitä ei voi ymmärtää.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja Mirri » 29.10.2013 01:03

untuva kirjoitti:Mitä oon katellut noita R.I.P videoita, en tajua miten ihminen voi kuolla. Sitä ei voi ymmärtää.

Kaikki ihmiset kuolevat ennemmin tai myöhemmin, mutta millä tavoin sinä hyödyt kyseisten videoiden katselusta? Minä en ymmärrä miksi haluat katsella niitä.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 01:04

Mirri kirjoitti:
untuva kirjoitti:Mitä oon katellut noita R.I.P videoita, en tajua miten ihminen voi kuolla. Sitä ei voi ymmärtää.

Kaikki ihmiset kuolevat ennemmin tai myöhemmin, mutta millä tavoin sinä hyödyt kyseisten videoiden katselusta? Minä en ymmärrä miksi haluat katsella niitä.


En voi vastata tuohon.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 01:17

No voin minä vastata: Haluan kuolla!
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 02:01

Mirri kirjoitti:Älä ainakaan toisesta kerroksesta hyppää; se on kovin matala lento.


Se, että haluan kuolla ei oikeuta sinua sanomaan minulle, että tapa vaan itsesi. En ole uhrisi. Jos tapan itseni, se on oma päätökseni. En tarvitse siihen saattajia.
Viimeksi muokannut untuva päivämäärä 29.10.2013 02:12, muokattu yhteensä 2 kertaa
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 02:16

Pakko tästä asiasta on puhua. Osallistut tai et.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 02:27

Minullakin on asioita, joista en halua puhua.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 02:57

trisse lopetan tästä asiasta puhumisen, koska suutut jos en lopeta.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja Kahvi » 29.10.2013 11:33

untuva kirjoitti:No voin minä vastata: Haluan kuolla!

Miksi?
Kahvi
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja Mirri » 29.10.2013 12:47

untuva kirjoitti:
Mirri kirjoitti:Älä ainakaan toisesta kerroksesta hyppää; se on kovin matala lento.


Se, että haluan kuolla ei oikeuta sinua sanomaan minulle, että tapa vaan itsesi. En ole uhrisi. Jos tapan itseni, se on oma päätökseni. En tarvitse siihen saattajia.

En ole kehottanut sinua tappamaan itseäsi; minä vain en tiennyt, että toinen kerroskin voi olla riittävän korkealla, jottei kävisi huonosti. Huonostihan siinä käy, jos on tarkoitus tappaa itsensä, mutta päätyykin vain sairaalaan hoidattamaan katkenneita luita.

Kuten sanoit: jos tapat itsesi, se on oma päätöksesi.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 29.10.2013 13:50

Kai puhut näistä myös terapiassa?

Olen vielä "malariassa"; siksi olen ollut niin passiivinen.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 15:52

Puhuin tänään tästä ja muutenkin puhun foorumilla tapahtuvista asioista.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 17:05

Minulle tulee sietämätön olo silloin, kun pelkään äitini kuolevan -menettävän hänet. Lapsuudessani, kun olin 3-4 vuotias olimme automatkalla moottoritien kohdalla, kun isä ja äiti alkoivat riidellä; isä uhkasi tappaa meidät kaikki ajamalla päin kallioleikkausta, seuraavaksi hän keksi käskeä äidin ulos autosta, ja uhkasi ajaa tämän päälle. Pakotti äitini ulos autosta. Kotona en ollut enää varma ajoiko isä äidin päältä vai ei: sitten äiti saapui kotiin ja en ollut enää varma onko se sama äiti kuin oma äitini; samannäköinen ja sama ääni. En kuitenkaan kysynyt äidiltäni asiasta tai kertonut siitä huolestani, että en tiedä onko hän sama äiti. Olin aikalailla varma, että isäni ajoi äidin yli ja äiti kuoli. Osasin kyllä toivoa, että olisi sama henkilö. Koska, oli kaipaus ja ikävä sekä pelko -ne olivat niin kestämättömiä. Itsemurhan tekemällä pääsisin oikean äitini luokse taivaaseen.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja untuva » 29.10.2013 17:33

Se, ajatus että äitini olisi kuollut oli minulle niin rankka, että ajattelin senkun vaan ajoi hänen päältään: että hyvä vaan, sai ansionsa mukaan. Pääsinpä eroon, en jaksanut niitä riitelyitä enää. Luulin, että riidoista päästiin eroon. Mutta ei.
untuva
 

Re: Itsemurha-ajatuksista

ViestiKirjoittaja Mirri » 29.10.2013 22:42

Rankkoja kokemuksia sinulla. Toivottavasti puhut tänne kertomistasi asioista myös psykoterapiassasi.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Seuraava

Paluu Vertaistuki ja lääkkeet



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron