Kirjoittaja Ryysy » 05.01.2016 06:46
Avasin Aseman autuaana ajatellen "aaarg - avautumista aamusta asti". Abstraktin avuliasta ajatella A:lla aamusta alkaen, aukominen avosuullani appaisee ahavoituneen aukkoni ankaksi. Apua, ahdistaisi ainoastaan A:lla aivoja availla. Auttaisikohan A:n antaminen avuliaalle apinalle.
Kirjoittaminen K:lla kirvoittaa kipakimmatkin kidat kippuralle. Kooko kirjaimista kaunehin? Keisari kenties kertoisi, kun kalinoiltaan kaappiin kepsahtaisi. Käykääs kumppanit kokeilemassa kirjaimia, kirjoittaminen kikkuralla koolla kyllä kelpaa! Kenties kertovampaa kamaa kuin kirjaimilla konstikkaan koomisilla. Kakka! Kidan kaputus kaapii kiihkeätä killuvaa koipeani kitalaessa. Kun kertoa kykenisin, kuinka kökköisenä koo'oilukin kauas kantoisena kukkuu! Kuin käki konsanaan, kääk.
Koitin kertoa kuinka kauheaa, kun koota käyttäisi keinonaan kertoa kesästä, koirista, kiukusta - kiukusta, kateudesta, kaipuusta! Kuinka kauheaa, kun kirjoittaminen keinona kertoa koirien kitaan kajautettaisiin. Kuinka kenties kertomaan kykenemättömillä kanssakulkijoilla karseaa kokea kolkkoutta kehossaan, kun keinot kapenee. Kenties kaikki katsomaan kykenemättöminä kauhistelisivat, kun kiukkuinen kakara koittaa kivustaan kertoa. Kenties kakarat, klenkot, kehvelit kuin koomaisina kytevät, kun kiukullaan kai kykenevät -------- kääk! Kun kosketus komminikaatioon katoaa, kenties kakka kehoon kauhunsa kokoaa.