Tämä on mielenkiintoista. Minullakin tapahtui totaalijäätyminen äidinkielen tunnilla joskus 16-17 vuotiaana. Olisi pitänyt väitellä jostain improvisoiden, teinien alkoholin käytöstä tai vastaavasta. Pää meni punaiseksi ja lukkoon, enkä saanut sanottua mitään. Tuon jälkeen pelkäsin esiintymistilanteita, ja välttelin niitä niin pitkälle kuin oli mahdollista. Aloin joskus 25-vuotiaana syömään lääkkeitä, ja vähitellen käymään kielten kursseja joissa joutui joskus esitelmöimään. En usko, että olisin pystynyt käymään kouluja loppuun ilman bentsoja.Tris kirjoitti:Myöhemmin luin jonkun selostuksen tyypillisestä esiintymisjännitystapauksesta ja siinä selostettiin kuinka se usein alkaa täsmälleen kuten minulla eli että teini-ikäisenä epäonnistuu esitelmänpidossa. Siinä selostettiin että jännittävällä nuorella on pelko esiintymisestä mutta taustalla voimakkaita tiedostamattomia narsistisia toiveita ja esityksen epäonnistuessa narsistiset toiveet murskaantuvat... en osaa selittää mutta ymmärsin sen lukiessa kyllä.
Pääsin melkein eroonkin jännittämisestä, kun olin yhdessä vaiheessa työssä, jossa joutui esiintymään. Se (jännittäminen) vaan ikävästi nostaa päätään heti, kun tulee taukoa esiintymisistä.
