Mielialalääkkeistä

[jupe]

kts. alla

[Psykopatologia]

Linkin sisältö ei näy muille kuin rekisteroityneille tilaajille.

[jupe]

TERVEYS | TS-LM, Hannamari Ahonen | 5.11.2015 9:29
Professori: Lume auttaa yhtä paljon kuin mielialalääkkeet

420 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Psykologian professorin mukaan ne eivät tehoa masennukseen.

Harvardin yliopiston tutkimusjohtajan, psykologian professori Irving Kirschin mukaan mielialalääkkeiden pitäisi olla viimeinen keino lievän masennuksen hoidossa. Suomalaisittain Kirschin tutkimustulokset ovat pysäyttäviä, sillä 420 000 suomalaista eli kymmenen prosenttia aikuisväestöstä käyttää mielialalääkkeitä.

Suomen Psykologiliiton puheenjohtajan Tuomo Tikkasen mukaan mielialalääkkeiden käytön yleisyys selittyy osittain sillä, että lääkkeitä määrätään masennuksen lisäksi muihinkin vaivoihin kuten univaikeuksiin.

Kirsch on tutkinut vuosia mielialalääkkeistä tehtyjä tutkimuksia. Hänen mukaansa mielialalääkkeet vaikuttavat vain hyvin vähän tai eivät ollenkaan masennukseen. Sen sijaan niillä voi olla joillekin potilaille sivuvaikutuksia.

Kirsch oli keskiviikkona puhumassa Helsingissä Suomen Psykologiliiton ja Suomen Psykologisen seuran järjestämässä seminaarissa.

”Mielialalääkettä oli määrätty, jos ihminen kärsi unettomuudesta, hänellä oli selkävaivoja tai läheinen oli kuollut.”

Kirschin mukaan ihmiset voivat paremmin, kun käyttivät mielialalääkkeitä. Ongelma oli, että ihmiset voivat paremmin myös saatuaan lumelääkkeitä.

Professori selittää, että lääkkeen kemikaali ei saanutkaan aikaan muutosta ihmisen olossa. Silti lääkkeitä on määrätty, koska on ajateltu, että masennus on kemiallista epätasapainoa aivoissa eli serotoniinin vajetta.

Etenkin masennuspotilaalle lumelääkkeet vaikuttivat senkin takia, että ihmiset odottivat saavansa lääkkeestä helpotusta.

Kirsch kertoo, että tuoreen tutkimuksen mukaan 38 prosentilla mielialalääkettä saaneista potilaista ei ollut masennusta. Kirsch antaa esimerkkejä omasta kokemuksestaan.
– Mielialalääkettä oli määrätty, jos ihminen kärsi unettomuudesta, hänellä oli selkävaivoja tai läheinen oli kuollut.

”Käypä hoito -suositukset on tehty tutkimustiedon perusteella.”

Suomessa kansalliset Käypä hoito -suositukset määrittelevät masennuslääkkeet hoidoksi myös lievässä masennuksessa. Käypä hoito -suosituksia tehneen ryhmän jäsen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Olavi Lindfors muistuttaa, että Kirschin näkemykset ovat kiistanalaisia.
– On muitakin riippumattomia meta-analyysejä eli useista tutkimuksista tehtyjä tutkimuksia, joissa on analysoitu lääkehoidon vaikutuksia. Käypä hoito -suositukset on tehty tutkimustiedon perusteella.

– Kriittiset äänenpainot ovat kyllä päätyneet myös Käypä hoito -suosituksiin. Kyllä siellä puhutaan myös kielteisistä vaikutuksista, eli eivät ne sieltä pois ole, Lindfors lisää.

”Lääkkeiden määräämisen sijaan haluttiin lisätä pitempikestoisia terapiakäyntejä.”

Kircsh muistuttaa, että lääkeyhtiöt eivät ole julkaisseet kaikkia tutkimuksia. Julkaistu on vain tutkimukset, jotka puhuivat lääkkeen puolesta.

Mistä masentunut sitten Kirschin mukaan saa avun, jos ei lääkkeistä?
– Psykoterapiasta, fyysisistä harjoitusohjelmista ja jopa akupunktiosta.

Britanniassa on Kirschin mukaan valittu erilainen linja kuin Suomessa.
– Koulutettiin 10 000 uutta psykoterapeuttia. Lääkkeiden määräämisen sijaan haluttiin lisätä pitempikestoisia terapiakäyntejä.
Mielialalääkkeet Suomessa

Suomen kansallisissa hoitosuosituksissa eli Käypä hoito -suosituksissa annetaan suosituksia lääkäreille hoitopäätösten pohjaksi.
Käypä hoito -suosituksen mukaan masennustilojen akuuttihoidossa keskeisimpiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat.
Suositukset laatii Suomalainen lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa.
Terveyspalveluyritys Mehiläisen kuntoutuslääkäri, psykologi Aku Kopakkala kyseenalaisti masennuslääkkeiden tehon Ylen MOT-ohjelmassa toukokuussa 2014.
Viikko ohjelman jälkeen Kopakkala irtisanottiin. Mehiläisen lääketieteellisen johtajan mukaan Kopakkala muun muassa rikkoi sääntöä, milloin asiantuntijat lähtevät Mehiläisen nimissä arvioimaan Käypä hoito -suosituksia.
Irtisanomisen laillisuus käsitellään oikeudessa. Oikeuden päätöstä ei vielä ole.

[Psykopatologia]

Kiitos, jupe.

https://en.wikipedia.org/wiki/Irving_Kirsch (b. 1943)

[Lauri]

90-luvulla puhuttiin ns. "Onnenpillereistä" joilla piti pystyä hoitamaan masennusta ilman sivuvaikutuksia.

Oliko se pelkkää myyntipuhetta?

[Maaria]

Juuri tämän lumeen takia ajattelin lopettaa lääkkeeni kun ensin neuvottelen.

[Pinja]

Mielestäni tilasi on antanut viitteitä siitä ettei sinun ainakaan kokonaan kannata tällä hetkellä lääkkeistä luopua. Sinulla on niin voimakkaita vaikeuksia tunteiden kokemisen ja hallinnan kanssa.

[Mirri]

Harvardin yliopiston tutkimusjohtajan, psykologian professori Irving Kirschin mukaan mielialalääkkeiden pitäisi olla viimeinen keino lievän masennuksen hoidossa.

Siinäpä se; puhutaan lievästä masennuksesta.

Mitä lievällä masennuksella käytännössä tarkoitetaan; diagnosoitavissa olevan masennuksen lievää muotoa, joka panee ihmisen hakeutumaan lääkäriin, vai jotakin muuta?
Uskon, että lievästikin masentunut lääkäriltä apua hakeva on jo niin vakavasti masentunut, että hänen pikaiseksi ensihoidokseen lääkitys voi tulla tosi tarpeeseen. Diagnosoitavissa oleva 'lievä masennus' ei ole mikä tahansa alakulo ja mielialan lasku, vaan oikeasti hoitoa vaativa tila, jonka asianmukaisella hoitamisella pyritään estämään lievän masennuksen muuttuminen pahemmaksi.
Lievä masennustila on kuitenkin sellainen, että sen hoitamiseksi - pitkittymisen ja syvenemisen estämiseksi - pitäisi olla pikaisesti tarjolla muutakin kuin lääkitys. Parhaassa tapauksessa niin, että ensin hoidetaan nopeasti muilla keinoilla kuin lääkkeiden avulla.

[Ryysy]

En tiedä onko hermostoni jotenkin vääränlainen, mutta silloin vanhan Tukarin aikaan, kun aloitin Cipraleksin, se auttoi, mutta hyvin nopeasti (joitakin kuukausia) se myös aiheutti selkeää fyysistä riippuvuutta. Muistan, kun oli jäänyt 1-2 lääkettä ottamatta, tuli niitä sähköiskuja. Jatkoin. Toisella kerralla lääkkeet loppuivat ja ajattelin, että en jaksa hakea, mutta aika äkkiä jälleen; sähköiskuja. Jännä, että joillekin ei näitä tule. Ihmisillä on varmaan hyvin erilaiset serotoniini-dopamiini-mikä-vaikuttaa-mihinkin -järjestelmät ja hermostot ja kaikki.

Mutta; minusta on hyvä, että ne, jotka lääkkeestä hyötyvät, myös syövät sitä. Mulla vaan loppui masennus ajat sitten ja tuli välillä psykologisena versiona (lyhytaikainen terapia olisi ehkä auttanut) takaisin. Ensimmäinen masis saattoikin olla sitä, että joissakin välittäjäaineissa ja kaikenmaailman jo ihan vitamiininsaanneissa oli pahaa vajetta. Liekkö olisi Tolosenkin tropit siinä vaiheessa auttaneet, koska ihminenhän alkaa voida huonosti jo 'luonnostaan', jos se ei syö (eikä ole mikään akuutti tilanne meneillään, johon voimat aina löytyvät, esim. hukkuvan lapsen pelastaminen).