Psykopatologia.munfoorumi.com

HS - Tiede 20. 4. 2010 (D 1)

TIEDON JYVÄT

Peilisoluja on mitattu ensi kertaa ihmisestä

PEILISOLUT virittyvät aivoissamme aina kun seuraamme, mitä joku tekee. Me peilaamme aivoissa nopeasti vaikkapa liikesarjaa tai tarkkailtavia ilmeitä. Neurotutkijoiden mukaan tämä peilaaminen on paitsi oppimisen elinehto myös keino, jolla voimme tuntea myötätuntoa ja samastua vaikkapa toisen kipuun tai hymyyn. Peilineuroneista oli tähän päivään vain epäsuoria todisteita, vaikka esimerkiksi apinoista niitä on jo mitattu. Tiedelehti Current Biology kertoo, että aivotutkijat ovat ensi kertaa mitanneet peilineuronien virittymisiä ihmisen aivoissa. (- -)
______________

Peilineuroni-löydöksillä on implikaatioita myös Psykologia-foorumille: empatia heikkenee, kun emme näe toisiamme. Vanha virsi joistain nettipalstojen hirviöistä on: IRL hän on niin ihana ihminen, eläytyvä, lämmin ja hyväsydäminen!
.

.
1. Eläytyminen, peilisolut ja Rorschach

Liikkuvina nähdyt hahmot Rorschachissa edellyttävät eläytymistä toistenkin kannalle. Siihen tarvitaan aivojen peilisoluja, joita on sekä ihmisillä että eläimillä, jotka oppivat matkimalla toisia. Ihmisten näkeminen toimivina voi vaikeutua erityisesti otsalohkojen ja limbisen järjestelmän häiriöissä vaikka hahmotus muuten onnistuisi. Pelisolut eivät kuitenkaan toimi kuin peili passiivisesti, vaan vaativat aktiivista toimintaa, joka voi ehkäistyä muutenkin kuin aivovaurion vaikutuksesta. Potilas, joka sanoo Rorschachin III taulusta "tervaa ja mönjää", on kekseliäs, mutta eläytyminen jää vähemmälle kuin potilaalla, joka sanoo "eukot mattopyykillä – mies on ollut uskoton, mutta ei kehtaa tulla mukaan". Maniassa potilas voi nähdä toimivia ihmisiä jatkuvasti, mutta depressiossa ani harvoin, kuten pahasti estyneillä. Frontaalivammainen voi euforiassa keksiä vitsejä, mutta ei osaa eläytyä toisten kannalle eikä näe ihmisiä toimivina. Dysforia ja depressio eivät aina erotu helposti toisistaan, mutta depressiossa eläytyminen onnistuu kuitenkin joten kuten. Oppiminen matkimalla on aikuisilla tärkeä, ja esimerkiksi kirurgi oppii katselemalla kirurgin toimintaa, ja luistelemisen oppii helpommin katselemalla luistelua kuin seuraamalla teoreettista luentoa luistelusta. Luistelu olisi opittava jo lapsena, sillä jos aikuinen kaatuu selälleen ja lyö takaraivonsa jäähän, hän saa myös frontaalivamman aivojen iskeytyessä otsaan. Nigeriassa asuvat dogonit opettelevat myös naimaan katselemalla muita ja pyytämällä kokeneempia paikalle avustamaan kokemattomien harjoitellessa. Dogonit kävivät jo antiikin Roomassa työssä, mutta palasivat aina kotiin eivätkä jättäneet tätä esimerkkiä katoliselle kirkolle, vaikka sitä olisi tarvittu.

Erkki Rutanen (2009): Käsiteanalyysikirja.
.

Kiehtovaa asiaa. Tähän aiheeseen liittyen, minusta hymiöiden käytölläkin on perustelunsa. Pelkkä kirjoitettu teksti voi tuntua hyvinkin ilmeettömältä, etenkin jos ei ole itse kertaakaan tavannut kirjoittajaa. Toisaalta ylenpalttinen hymiöiden käyttö tuntuu vähän ärsyttävältä, lapselliselta huomion hakemiselta, pelleilyltä, provosoimiselta. Eli kultainen keskitie on varmaankin tässäkin tapauksessa suotavaa, luulisin.

Kiehtovaa, mietin peilisolujen toimintaa oman lapsuuteni kannalta. Aika paljon kaikenlaista mielikuvaa nousee, pitää vähän jäsennellä ajatuksia....

Empatian kannalta "hyvyys" menee: netti -> per puh -> in camera.

Puh raapii täällä teddykarvaista päätään ja miettii, että mitähän tarkoittavat "per puh" ja "in camera"...

Munkin teki mieli sanoa jotain, ja kaivelin sitten tietovarantojani pohjia myöten...

Richard W. Byrne on sitä mieltä, että gorilloilla peilineuronit liittyvät ensisijaisesti toisten monimutkaisten manuaalisten toimitusten rakenteen oppimiseen ("program level imitation"). Tuttujen yksittäisten liikkeitten tunnistamisen kyky (=> peilineuronit) mahdollistaa niille pitkien liikesarjojen rakenteen purkamisen, jos käytettävissä on riittävästi aikaa.

Mutta kun on oppinut jonkin monimutkaisen manuaalisen toimituksen rakenteen tunnistamalla siinä tuttuja vaiheita (ota piikikäs kasvi juuresta toiseen käteen => vedä kuorta pois toisella kädellä => käännä kasvi…) oppii samalla myös eläytymään sen tekijään. Toimituksen alkaessa voi nähdä eteenpäin: tuota tehdään, kun halutaan syödä tuollaisen kasvin sisus! Toimituksen ollessa jo meneillään voidaan kenties nähdä taaksepäin: tuo on aloitettu ottamalla piikikäs kasvi jostain käteen!

Byrne on kai myös sitä mieltä, että imitaatio on keksitty ihmisen evoluutiossa ainakin kahteen kertaan. Toinen kerta liittyen yllä kuvatun kaltaisiin oppimisprosesseihin, toinen kerta liittyen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Näin muistelen. Voihan tietenkin olla, että peilineuronit ovat olleet mukana molemmissa.

Kaikki peilineuronien toiminta ei tietenkään johda imitaatioon, vaan ainoastaan toisen aikomusten kuvitteluun. Siitä, miten toisten aikomukset kuvitellaan, tuppaa tietenkin olemaan seurauksia omalle toiminnalle. Se, miten toisen aikomukset kuvitellaan, liittyy siihen, millaisia toimintataipumuksia itsellä on. Luulisi. Se kai on peilineuroniajatuksen osa? (Tunnistetaan itselle tuttuja liikkeitä, ja sama neuroni aktivoituu toisen tehdessä kuin itsen tehdessä.)

Rutasen käsiteanalyysikirja vaikuttaa aika kivalta. Voiko tuota kiehtovaa teosta ostaa ihan tavallisesta Tukkimiehen kirjakaupasta vai onko vain alan asiantuntijoille saatavilla?

Voi, mutta voi mennä aikaa. Voin laittaa suoraan kympillä postituskuluineen.

http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedo ... e_id=17477

Nyt en omakustanteena, koska en ole kirjoittaja vaan kustantaja.

Pertti Luukkonen kirjoitti:Voi, mutta voi mennä aikaa. Voin laittaa suoraan kympillä postituskuluineen.

http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedo ... e_id=17477

Minulle kelpaa sillä hinnalla. 50+ voisin ottaa henkilökohtaisin tervehdyskirjoituksin kaupan päälle.

Ja peilisolut sai etsimään lisää infoa:

http://www.solunetti.fi/fi/histologia/etusivu/

- voihan paska. Ja huomenna duuniin väsyneenä??? Hiukanko mielenkiintoista!!

Missä ne solut luuraa?

eikö henkilölle, jolla on aleksitymia ,
___________

"Viaton" muotoilu sisältää pahan käsitteellisen virheen, joka on syytä nostaa esiin. Tulisi olla esimerkiksi 'aleksityymisten on turha'.

Peilisolu-löydökset ovat teoreettisesti kiintoisia, mutta niillä ei ole käytännön sovelluksia. Jotkut psykodynaamiset ovat aivan innoissaan, kun eivät mitään ymmärrä.

Eikö aleksityymisellä samastuminenkin tapahdu kuitenkin älyllistävällä tavalla ja esim. opettajan hommassa toimi jopa tyydyttävästi? Ajattelen tilannetta, jossa teen jotakin käytännön vempaimen asetusta ja mietin kohtuullisen pitkään, miten toimin, tulee aleksityyminen älykkö taakseni ja toteaa: "Ei niin Maria, vaan laita toisin päin. Katsos näin.". Koen erityisen rasittavana kokemuksena, koska en ensinkään saa itse saada omaa oivallustani, vaan kärsimätön niskaani hönkäilevä tulee neuvomaan ja osoittamaan, kuinka homma tulee hoitaa paremmin ja nopeammin.

Eli aleksityymisellä jää oppimisen ja oivaltamisen ilo pois, kun kaikki voimavarat keskittyvät oman kekseliäisyyden ja nopeaälyisyyden esilletuomiseen?

SN.
Hirveää! Minusta tulisi AINA käyttää adjektiivisa muotoja, skitsofreeninen, buliminen etc. Eihän kyseessä ole ihmisten ammatit.

Kyllä kamalaa! Käytin kuitenkin älykköä. Kai sitä saa?

Trisse kirjoitti:[Siis olet kustantanut tuon omakustanteena??

Mikä nyt sitten on omakustanne. Tuon kustantaja näyttää olevan Psykopatologia, tekijä Erkki Rutanen. Itse en kutsu tuollaista omakustanteeksi

Muutamassa kirjastossa näkyy olevan ja kaukolainaksi tietysti saa. Maakuntakirjastot (niiden kimpat) ja Varastokirjasto ks. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/fran ... search=Hae .

Akateeminen lupaa toimitusajaksi 1-2 työpäivää ( https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/w ... sOnly=true ), Suomalaisessa toimitukseen menee 1-2 viikkoa ( http://www.suomalainen.com/sk/servlets/ ... 625-3-2%2B ), Suurikuu arvelee ajan olevan 1-4 viikkoa ( https://www.suurikuu.fi/PublishedServic ... 9529962532 )

Pertti Luukkonen kirjoitti:Voin laittaa suoraan kympillä postituskuluineen.

Vaikuttaa edulliselta, jos oman haluaa.

Urpo

Psykopatologia kirjoitti: Hirveää! Minusta tulisi AINA käyttää adjektiivisa muotoja,

Kerettiläinen vs. heresiaa sisältäviä ajatuksia omaava.

Joskus adjektiivisen muodon valitseminen voi olla aika "pois sulkevaa". Ei sillä aina ole niin väliä.

Kyllähän tuo kielellisesti, per se, voi olla vaikka kuinka korrektia mutta ei muuten.

En ainakaan minä haluaisi kirjoitetuksi: Kyseessä on 42-vuotias skitsofreenikko, joka on psykologi.

Kernaammin: Kyseessä on 42-vuotias psykologi, joka on (ollut) skitsofeeninen.

Psykopatologia kirjoitti:Peilisolu-löydökset ovat teoreettisesti kiintoisia, mutta niillä ei ole käytännön sovelluksia. Jotkut psykodynaamiset ovat aivan innoissaan, kun eivät mitään ymmärrä.

Ei ole käytännön sovelluksia vielä. Mutta tulevaisuudessa ehkä on. Esimerkiksi täsmälääkkeitä kehitettäessä tms.

Itse asiassa en oikein usko koko tutkimukseen.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 162112.htm