Psykopatologia.munfoorumi.com

Video 11:04 http://yle.fi/uutiset/evoluutiobiologi_ ... ua/6739982
Suomalaiset naiset suosivat naisellisempia miehiä kuin naiset muualla maailmassa.
Tämän havainnon teki kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös
evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala. Video: Yle

Kotimaa 19.7.2013 klo 10:58 | päivitetty 19.7.2013 klo 11:04
Evoluutiobiologi:
Masennuslääkkeet vievät ihmiseltä kyvyn ihastua

Yleisesti masennuksen hoidossa käytettävät SSRI-lääkkeet estävät serotoniinitason ailahtelun,
mikä evoluutiobiologian dosentin mukaan estää ihmistä ihastumasta toiseen.

Masennuksen hoidossa käytetyillä serotoniinitasoa säätelevillä SSRI-lääkkeillä voi olla kielteisiä sivu-
vaikutuksia käyttäjän tunne-elämän puolella, sanoo evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala
Yle TV1:n Aamu-tv:n lähetyksessä perjantaina.

Serotoniinitasoon vaikuttavat masennuslääkkeet nimittäin estävät Rantalan mukaan ihmistä ihastumasta.

Rantalan mukaan ihastuminen aivokemiallisena ilmiönä perustuu äkilliseen serotoniinitason romahtamiseen,
joka synnyttää ihmisessä pakonomaisen kiintymyksen ihastuksen kohteeseen. SSRI-lääkkeet keskeyttävät
tämän luonnollisen prosessin, sillä lääkitys estää serotoniinitason äkilliset romahdukset.

- On valitettavaa, että nuorten masennusta hoidetaan näillä lääkkeillä. Nuorten masennus usein johtuu siitä,
että on epäonnea rakkauselämässä, ja kun sitä hoidetaan lääkkeillä, jotka vaikuttavat serotoniinitasoon,
niin henkilö ei pysty enää ihastumaan. Siinä mennään ojasta allikkoon, Rantala sanoo.

Dosentin mukaan rakastumisen kemiassa on erotettava toisistaan ihastuminen ja pidemmän aikavälin
kiintymys, jotka tapahtuvat aivoissa erillisinä, toisiinsa liittymättöminä prosesseina.

Ihastumisen funktio aivokemiassa on Rantalan mukaan mahdollistaa parisuhteen muodostaminen ja
kiintymyksen tarkoituksena ylläpitää suhdetta jälkeläisten hyväksi.

Lassi Lapintie Yle Uutiset

Dosentti on todennut, että suomalaiset naiset pitävät pehmeistä nalle-karhu-miehistä!

(Minulla ei atleettisena ole viuhkaa. Täytyy ruveta kotletiksi.)

(- -)
Ihastumisen funktio aivokemiassa on Rantalan mukaan mahdollistaa parisuhteen
muodostaminen ja kiintymyksen tarkoituksena ylläpitää suhdetta jälkeläisten hyväksi.

Aivokemiassa ei ole psyykkisiä funktioita (on vain molekyylejä ja sähköä yms.)

Nuorten masennus usein johtuu siitä,
että on epäonnea rakkauselämässä, ja kun sitä hoidetaan lääkkeillä, jotka vaikuttavat serotoniinitasoon,
niin henkilö ei pysty enää ihastumaan. Siinä mennään ojasta allikkoon, Rantala sanoo.

Aivan kuin evoluutiobiologian dosentti uskoisi olevansa nuorten masennuksen asiantuntija. Maallikkona en usko nuortenkaan masennuksen olevan selitettävissä noin yksinkertaisesti. Toki 'epäonni rakkauselämässä' voi olla laukaiseva tekijä ja etenkin toistuessaan; ikään kuin viimeinen niitti, joka suistaa depressioon, mutta masennuksen syyt ovat paljon monimutkaisemmat. Siis jos on oikeasti kysymys sairaudesta nimeltään masennus. 'Epäonni rakkauselämässä' tuskin riittää aiheuttamaan depression, muutakin tarvitaan sairastumiseen.

Jos evoluutiobiologian dosentti olisi depression asiantuntija, hän luultavasti tietäisi totaalisesti lamaannuttavan depression vievän ihmiseltä kyvyn ihastua. Ei vakavaa depressiota sairastavalla ole psyykkisiä voimia sellaiseen, lievästi masentuneet ovat toinen juttu. Mutta ei kai lieviä masennustiloja yritetä hoitaa lääkkeillä - eihän?

Minä ymmärrän dosentin näkökulman. Itse koin, että kokeilemani masennuslääke turrutti tunteet, enkä tajua, millä tavalla tai missä mielessä olotila olisi jotenkin parempi tuollaisen lääkityksen aikana. Masennuslääkkeitä määrätään paljon niille, joilla ei edes ole kliinistä depressiota, epäonni rakkauselämässä ei ole depressiosairaus, mutta nykyään monia asioita määritetään virheellisesti depressioksi.

Kirjoitin tarkoituksella " kliininen" sillä olen kauan ihmetellyt, mitä tuo sana "kliininen" depression edessä tarkoittaa?

Ei ole minulta ainakaan vienyt kykyä ihastua nuo masennuslääkkeet. Ihastun usein. Pari-kolme ekaa vuotta psykoosin jälkeen en uskaltanut ihastua kehenkään, ettei psykoosi uusiutuisi, mutta se oli tietoista toimintaa. Sairastuin nimittäin ensirakkauteni torjuttua minut. Siinä oli muitakin stressitekijöitä, mutta se oli ns. viimeinen niitti.

Tris kirjoitti:Mirri on taas ulalla

Tyhjänpäiväinen kommentti, ellet kerro tarkemmin.

Mirri kirjoitti:

Tris kirjoitti:Mirri on taas ulalla

Tyhjänpäiväinen kommentti, ellet kerro tarkemmin.

Pannaanko Tris taas lasten pöytään?

Minulla ei ole sellaista käyttökokemusta masennuslääkkeistä, että osaisin muutoin ottaa kantaa kuin että pidän uskottavana väitettä

Eivätkä vie.

Onko ihminen lievästi masentunut enää silloin, kun pitää tarpeellisena hakeutua lääkärin luokse saamaan apua masennukseensa?

Vakavien masennusten kohdalla taas ihmetyttää, että mistä tiedetään tunneköyhyyden johtuvan lääkkeistä, eikä masennuksesta. Kyllähän vakava masennus melkoisen tehokkaasti saa aikaan sen, että mikään ei tunnu miltään. Mitä pahemmat depressio-oireet sitä varmemmin noin käy, ja oireiden lievittyessä turtunut olotilakin helpottaa.

Kummallista en ole menettänyt mitään. Saanut olen tinnitusvaivan, tosin sekin johtuu monesta tekijästä. Sekä merkillisen väsymyksen. Väsyttää usein tiettyinä aikoina alkuillasta ihan helvetisti. Juuri silloin, kun olisi omaa aikaa.

Mirri kirjoitti:Onko ihminen lievästi masentunut enää silloin, kun pitää tarpeellisena hakeutua lääkärin luokse saamaan apua masennukseensa?

Vakavien masennusten kohdalla taas ihmetyttää, että mistä tiedetään tunneköyhyyden johtuvan lääkkeistä, eikä masennuksesta. Kyllähän vakava masennus melkoisen tehokkaasti saa aikaan sen, että mikään ei tunnu miltään. Mitä pahemmat depressio-oireet sitä varmemmin noin käy, ja oireiden lievittyessä turtunut olotilakin helpottaa.

No siitä sen ainakin tietää, jos ei alun perinkään ollut masentunut, mutta masennuslääke turruttaa tunteet. Masennuslääkkeitä määrätään muuhunkin kuin masennukseen, niistä on tullut psykiatriassa "yleislääkkeitä", joita ne eivät ole.

Tässä kliininen tarkoittaa "psykiatrian määrittämää" ja "tarpeeksi vaikeaa",
jotta se aiheuttaa merkittävää kärsimystä ja/tai heikentymistä.

On myös kliininen diagnoosi, jolloin tarkoitetaan, että ei ole mitään koetta,
jolla häiriö pitävästi todetaan.

Tris kirjoitti:Minä olen menettänyt melkein kyvyn itkeä. Ei ole kivaa sekään.

Tuo olisi tärkeätä mainita lääkärille, koska masennuslääkkeitä on monia ja jotta hän voisi harkita uudelleen potilaalleen sopivinta.