Freud uskonnosta: " Uskonto yleisinhimillinen pakkoneuroosi"

[Kuutar]

Freud oli ateisti. Fraudin teorian mukaan uskonto oli verrattavissa lasten ja vanhempien suhteeseen, eli ihminen tarvitsee korvaajaa, kun häneltä otetaan vanhemmat pois.

Freud piti uskonnollisia käsityksiä ”harhoina, ihmiskunnan vanhimpien, voimakkaimpien ja sitkeimpien toiveiden kuviteltuina toteutumina”.[61] Kirjassaan Erään toivekuvitelman tulevaisuus hän piti uskontoa ihmismielen puolustuskeinona pelottavia luonnonilmiöitä, sairautta ja kuolemaa vastaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigmund_Freud

Mitä mieltä olette Freudin väitteistä?
Miksi uskonnot ovat yhä suosittuja, vaikka luonnontieteellinen tietämys on kasvanut?

[Kuutar]

Tapio Puolimatkan artikkelista "Uskonnollinen kognitio ja uskonnollinen kasvatus", lehdessä Kasvatus&Aika 2011:

Naturalistisessa päättelyssä pidetään itsestään selvänä sitä, ettei usko Jumalaan perustu tosiasioihin. Niinpä ei katsota tarpeelliseksi käsitellä näkemystä, jonka mukaan usko Jumalaan omaksutaan siksi, että se on tosi uskomus. Miksi kukaan siis yleensä uskoo Jumalaan, kun Jumalaa ei ateistisen vakaumuksen mukaan ole olemassa eikä hänestä ole mitään todisteita? Tämän ateistisen päättelyn mukaan selitykseksi riittävät ihmismielessä olevat automaattiset kognitiiviset järjestelmät, jotka luovat taipumuksen uskoa Jumalaan.

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=442

Ihmisten taipumus uskoa johonkin ei todista yhtään mitään uskomuksen oikeellisuudesta. Kauanhan ihmiset uskoivat Maan kiertävän Aurinkoa, ja pitivät tätä luonnollisena ajatuksena.

Tapio Puolimatkan mielestä naturalistinen uskonnon tulkintatraditio on pelkistävä:

Lisäksi on kyseenalaistettu taustalla vaikuttava oletus, että jumaluskon uskottavuus perustuu ainoastaan joihinkin automaattisiin kognitiivisiin järjestelmiin. Se että tutkimus paljastaa joitakin automaattisia kognitiivisia mekanismeja, jotka suosivat uskoa Jumalaan, ei todista sitä, ettei jumaluskoa voitaisi oikeuttaa järkiperusteilla. Teistisestä lähtökohdasta on mielekästä olettaa, että Jumala on sekä asettanut ihmiseen automaattisia kognitiivisia mekanismeja, jotka tekevät luonnolliseksi uskoa Jumalaan, että antanut ihmiselle kyvyn perustella jumaluskoa järkiperusteilla.

Hänen päättelynsä mukaan siis, koska ihminen uskoo, niin se todistaa että Jumala on laittanut ihmiseen tämän uskon?
Tuo on kehäpäättelyä, minusta uskonnollisessa ajattelussa on usein juuri tällaisia kehäpäätelmiä, joita ei perustella.

[Psykopatologia]

Se että tutkimus paljastaa joitakin automaattisia kognitiivisia mekanismeja,
jotka suosivat uskoa Jumalaan, ei todista sitä, ettei jumaluskoa voitaisi oikeuttaa
järkiperusteilla.

Paremmin:
Se että tutkimus paljastaa joitakin automaattisia kognitiivisia mekanismeja,
jotka suosivat uskoa Jumalaan, ei todista sitä, että jumaluskoa ei voitaisi oikeuttaa
järkiperusteilla.

Näinhän se on.

[Kuutar]

Millä järkiperusteilla jumalusko voitaisiin oikeuttaa?

[Psykopatologia]

Ei millään.

[Kuutar]

Justin Barrettin kaltaiset teistiset kognitiivisen uskontotieteen edustajat katsovat jumaluskoa tuottavien ihmismielen luontaisten mekanismien olevan parhaiten sovitettavissa näkemykseen, jonka mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Tällöin Jumalaa ei pyritä pelkistämään ihmismielen mekanismien tuotteeksi, vaan ihmismielen mekanismien katsotaan auttavan ihmistä pääsemään kosketuksiin Jumalan kanssa, jolla on ihmisestä riippumaton olemassaolo.

Barrett (2004, 122) kiinnittää huomiota siihen, että kognitiiviset tutkimukset osoittavat jumaluskon olevan verrattavissa moniin muihin uskomuksiimme, joita yleisesti pidämme tosina, kuten uskoon aineellisten esineiden ja tietoisuuden omaavien olentojen olemassaoloon. Usko Jumalaan on sellaisten kognitiivisten mekanismien tulosta, joita yleensä pidämme luotettavina. Se, että usko Jumalaan on seurausta ihmismielen luonnollisten mekanismien toiminnasta, sopii hyvin yhteen sen kanssa, että usko Jumalaan on älyllisesti perusteltu.

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=442

Miten niin jumalusko olisi verrattavissa kykyyn hahmottaa ympäröivää todellisuutta? Aineellisten esineiden ja muun ympäristön olemassaoloon "uskominen", ei ole uskonkysymys ollenkaan, sillä aineellisen maailman olemassaolo ei riipu ihmisen havainnoista tai uskomuksista.

Uskoa Jumalaan ei ole mitenkään älyllisesti perusteltu. Se että ihminen uskoo johonkin siksi, että hänen psyykensä toimii niin kuin toimii, ei itsessään todista uskomusta oikeaksi.

[Psykopatologia]

Wikipedia:
(- -)
Freud piti uskonnollisia käsityksiä ”harhoina, ihmiskunnan vanhimpien, voimakkaimpien ja sitkeimpien toiveiden kuviteltuina toteutumina”.[61] Kirjassaan Erään toivekuvitelman tulevaisuus hän piti uskontoa ihmismielen puolustuskeinona pelottavia luonnonilmiöitä, sairautta ja kuolemaa vastaan. ”Nämä voimat luonto on suurena, julmana ja kiivaana nostattanut vastaamme ja muistuttaa mieliin heikkoutemme ja avuttomuutemme.”[62] Ihmisen mielikuvitus muuntaa luonnonvoimat henkilöllisiksi, yliluonnollisiksi valloiksi,[61] joihin voidaan vedota samalla tavoin kuin lapsi vetosi vanhempiinsa.
(- -)

Olennaisempi kuin pakkaoneuroosi on Freudin käsitys uskonnoista joukkopsykoosina.

[Golden flower]

Minä en tunnusta mitään uskontoa, ja olen siinä käsityksessä, että uskonto on monelle vastuun pakoa sekä harhassa elämistä, joka on jollain tapaa verrattavissa alkoholismiin tai muihin riippuvaisuuksiin. Uskonnolliset hierarkiat palvelevat vastuuta pakenevien seurakuntalaisten tarpeita. Ei tarvitse ajatella omilla aivoilla, kun säännöt sanellaan ylhäältä päin, mikä antaa harhaan perustuvaa turvallisuuden tunnetta. Henkilökohtainen usko voi kuitenkin olla tiedostavaa ja perustua vastuun ottamiseen, mihin minunkin käsitykseni mukaan esim. Jeesuksen ja Buddhan opetukset viittaavat. Tarkoitus on ollut tulla Jeesukseksi tai Buddhaksi ja elää kuten he elivät eikä kumarrella heidän kuviaan. Jostain (varmaan inhimillisestä) syystä uskonnot ovat kuitenkin suuressa määrin harhautuneet siitä rakkaudensanomasta, josta alun perin on ollut kyse.

Freudilla tuntuu olleen "oikeellinen" käsitys uskontojen luonteesta, mutta hänkin on siihen lisännyt omia höpsötyksiään.


Muoks. korjattu kirjoitusvirhe.

[Jail]

Minulle ei henk.koht. ole mitään iloa maailmankatsomuksesta jossa kaikki
on riisuttu ja pilkottu selkeäksi tieteelliseksi faktaksi, josta on riisuttu kaikki muu ulottuvuus.

Itse en ole uskovainen, mutta en myöskään ns. sellainen, joka perustaa käsityksensä maailmasta
tieteiden pohjalle. Jokaisella lienee se oma tapansa kokea maailma ja siinä ei mitään väärää.

Tietynlainen "rikkaus" ehkä katoaisi täältä, jos kaikki vain pyörittelisivät kaavoja ja tosiasioita.