Psykopatologia.munfoorumi.com

Kyllästynyt kirjoitti:Kaiken kaikkiaan kummallinen valikoima. Mitä ihmettä listassa tekevät jonninjoutavat Peter Hoegin "Lumen taju" ja Kjell Westön "Missä kuljimme kerran"?

Makuja on monenlaisia.

Mikä sinun mielestäsi tekee mainitsemistasi kirjoista 'jonninjoutavia'?

Olisiko sinulla antaa esimerkkejä kyseisten kirjojen huonosta ja teennäisestä kielestä?

Kyllästynyt kirjoitti:Tristan jo vastasikin Lumen tajusta.

Ei vastannut. Sinä puhuit 'huonosta ja teennäisestä kielestä', et loppuratkaisusta/juonesta.

Lumen taju oli tylsä kirja. En enää pidä lukemisesta. Kirjat ovat huonoja.

Lumen taju oli mielestäni hyvä puoleen väliin asti. Mutta sitten tarina alkoi maistua puulle epäuskottavuutensa (jonkinlainennhyppäys surrealismin puolelle) ja naispäähenkilön "James Bond"-maisen otteen vuoksi. Høeg ei onnistunut ujuttautumaan päähenkilön nahkoihin.

Entä Hiljainen tyttö; onko se onnistunut ja hyvä?

Minunkin mielestä satanen oli kummastus. Jokseenkin myös helppo setti

Olisi kiva nähdä luetteloa ihmettelevien omia sadan kirjan luetteloita. Voitaisiin sitten kummastella niitäkin.

Mutta siitä Lumen tajusta vielä. Vielä kauan kirjan lukemisen jälkeenkin pohjoisnavan(/Grönlannin?) jäätikönalainen maailma tunkeutui uniini. Näin unta, että olin uimassa pohjoisnavalle tai jollain kanoottiretkellä tms. Ja sitten minun täytyi alittaa sukeltaen napajää. Siellä oli yksi alue, josta alituksen pystyi tekemään. Ja lähdin matkaan hengitystä pidättäen. Unessa ihmettelin, miten kykenen pidättämään hengitystäni niin pitkään, että oikein ikijään ali voisin sukeltaa. Ja ajattelin ahdistuneena, että ei voi olla mahdollista, täytyy olla unta vain. Unessa pakotin itseni heräämään unesta. Vaikka oikeasti en tietenkään herännyt kesken unen. Jatkui vaan jollain muulla jutulla.

Jotakin vaikuttavaa ja koskettavaa kirjassa on ollut, koska se on yltänyt uniin asti. Mitäänsanomaton lukukokemus tuskin työllistää 'alitajuntaa'. Luulen, että luettelossa oleva sadan kirjan joukko on sellainen, että se on antanut joillekin jotakin; eivät ne kirjat muuten olisi luetteloon valikoituneet.

Ei uniin asti tuleminen mitään ihmeellistä ole tai tee kirjaa "vaikuttavaksi maailmankirjallisuuden helmeksi". Tulevathan tavalliset mitäänsanomattomat päivän tapahtumatkin unen rakennusaineiksi.

Hilppa kirjoitti:Ei uniin asti tuleminen mitään ihmeellistä ole tai tee kirjaa "vaikuttavaksi maailmankirjallisuuden helmeksi".

Ei toki. Tietääkseni en viestissäni väittänytkään mitään sellaista.

Mutta ovatko uniin tulevat asiat oikeasti 'mitäänsanomattomia' ja 'vähäpätöisiä' arjen asioita; se varmaan on toisen ketjun aihe, joten se siitä.

Tarttin tai jos haluat korostaa sukunimen alkuperäistä muotoa niin Tartt'in.

Mutta miksi, eihän niillä "sitten" ole enää "mitään" väliä.