HS 12.6.2013 Masennus voidaan pian leikata aivoista pois

[Hermes]

Minä olen Jumala!

Kuulin Nietzscheltä, että Jumala on kuollut ja me tapoimme hänet. Minä olen yli-ihminen!

[Psykopatologia]

Tämä menee jo filosofiseksi pohdinnaksi, mutta hämmästyttää, miten pakkoajatukset voisi leikata pois poistamalla kudosta aivoista. Ajatukset eivät ole ainetta.

Niissä ei välttämättä yritetä leikata pois ajatusta (mitä se sitten tarkoittaakaan). Jos ajattelee esimerkiksi neuroverkkojen kommunikointia, niin ehkä sieltä voi vaikka poistaa jonkin osan, joka tavallaan pakottaa ihmisen tekemään pakkomielteisesti joitain osia. Esim. mantelitumake voi yhdistää vaarallisen tunnistetun asian kehon stressijärjestelmän aktivointiin. Kun apinoilta tuhottiin mantelitumakkeet, niin ne saattoivat laittaa käärmeen suuhunsa.

Eli ei poisteta ajatusta vaan muokataan käytöstä.

Minusta on vain käsittämätöntä, miten voitaisiin spesifisesti poistaa hoidolla vain tietynlaiset ajatukset, mutta ei toisenlaisia. Toki esim. lobotomia poisti usein harhat, kun se poisti kaiken muunkin aivotoiminnan.

Tuo apinavertaus ei oikein toimi, kun apinoiden kyky tunnistaa käärme on vaistonvarainen kyky, jollaisia ihmisillä on jäljellä enää vain vähän.

Toki esim. lobotomia poisti usein harhat, kun se poisti kaiken muunkin aivotoiminnan.

Ei tietenkään poistanut. Osa tapauksista oli onnisuneita.

(Kuuttaren typografia "tiivistetty".)

[Psykopatologia]

Miten määritellään raja pakkoajatusten ja ei-pakkoajatusten välille?
Minusta se nimittäin ei ole niin itsestään selvää.

Ei mitään tarkkaa rajaa olekaan. Missä kulkee maan ja meren raja?

Esimerkiksi obsessionaalisten yleisin oire on huolehtiminen ja varautuminen.

Symptomi on sillä tavalla laaja ja diffuusi, että sitä ei oikeastaan huomaakaan.
Toisaalta huomioon ottamista yms. tarvitaan normaalistikin ja tarpeen vaatiessa.

[Mirri]

Minä lienen yksi esimerkki 'pakko-oireisesta', joka tuskin täyttäisi diagnostiset kriteerit. Ja kuitenkin minulla voi ilmetä pakko-oireilua ajatusten tasolla joskus aika voimakkaastikin. Ilmeni etenkin aiempina vuosina, jolloin ei vielä hoksattu hyvän depressiolääkityksen auttavan siihenkin asiaan. Hankalammat pakkoajatukset katosivat toimivan ssri-lääkityksen myötä, mutta huolestuneisuus iskee vääjäämättä aina depressiojaksoissa - ja muutenkin stressin lisääntyessä. Huolestuneisuustauti, kuten minä sitä sanon.

Silti oireiluni on niin lievää, että se menee depressiosairauden piikkiin. Pitkään luulin taipumukseni huolestumiseen ja varautumiseen olevan normaalia, ja että kaikilla on samaa. Samoin luulin pakkoajatuksistani. Pakko-oireet olivat niin perusteellisesti osa minua ja elämääni jo lapsuudesta lähtien, ettei tullut mieleenkään pitää niitä epänormaalina ilmiönä. Ja koska ne olivat niin lieviä, kärsin niistä kaikessa hiljaisuudessa itsekseni ymmärtämättä, että toisinkin voisi olla.
Nykyisin pakko-oireet ilmenevät vain tilapäisesti; tulevat ja menevät stressaavien elämäntilanteiden myötä. Ja koska tunnen oireiluni, pärjään sen kanssa. Sen lisäksi tietysti, että tarvitsen lääkehoidon pitelemään oirekokonaisuutta kurissa.

[Psykopatologia]

Minä olen Jumala!

Kuulin Nietzscheltä, että Jumala on kuollut ja me tapoimme hänet. Minä olen yli-ihminen!

Susikoski-kuunnelmien alussa 1960-luvun alussa:

(Leo Jokela:) "Te, komisario Susikoski, te olette...te olette...yli-ihminen."
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/m ... edia=80532

[Kuutar]

Miten määritellään raja pakkoajatusten ja ei-pakkoajatusten välille?
Minusta se nimittäin ei ole niin itsestään selvää.

Ei mitään tarkkaa rajaa olekaan. Missä kulkee maan ja meren raja?

Esimerkiksi obsessionaalisten yleisin oire on huolehtiminen ja varautuminen.

Symptomi on sillä tavalla laaja ja diffuusi, että sitä ei oikeastaan huomaakaan.
Toisaalta huomioon ottamista yms. tarvitaan normaalistikin ja tarpeen vaatiessa.

Niin sitä minä juuri tarkoitin, että minusta pakko-oireilulle altistaa myös tietynlaiset luonteenpiirteet. Tällainen pakko-oireille altis ihminen voi esimerkiksi murehtia asioita etukäteen, olla estynyt, varautunut tai liian huolehtivainen, tai vaativa. Luonteenpiirteet eivät ole pakko-oireita, mutta koska ne altistavat pakko-oireille, niin muuttaako tuo HS:n leikkaus sitten myös sen ihmisen luonnetta, mikäli tulokset ovat hyviä?

[Psykopatologia]

Siis ei leikkaus, vaan sähköstimulaatio aivo-kudokseen.

Oireeseen kai vain.