"Psykoosin vaiheet"

[Psykopatologia]

WAISissa keskihajonta on 15, Cattellissa luultavasti 24.

[Golden flower]

Minun kokemuksestani on jo niin kauan aikaa, että voin varmuudella sanoa, että kohdallani ennustelu meni aivan pieleen. Omaiseni eivät myöskään todellakaan uskoneet ennusteita ja pitivät silloista hoitoa aivan epäonnistuneena.
Ongelma on siinä, että vaikka nuo testit karkeasti mittaisivat jotakin, niiden perusteella ei todellakaan voi tehdä spesifiä diagnoosia tai ennustetta. Kun skitsofreniaan tai muuhun psykoosiin sairastuminen on kuitenkin väestötasolla harvinaista, ei pitäisi ainakaan lähteä olettamaan, että tästä pahimmasta vaihtoehdosta olisi kyse, eikä muidenkaan sairauden ennusteita tehdä ilman mitään spesifejä oireita. Ihan niin kuin sillä ei olisi mitään väliä, että leimataan toinen etukäteen tai aiheutetaan useimmille turhaa huolta ja toivottomuutta. ( sillä useimpien kohdalla ennustelu on hyvin epäluotettavaa). En ylipäätään ymmärrä, mitä järkeä on diagnosoida ketään etukäteen, kun ajankohtaiseen tilanteeseenkin on niin vaikea saada apua resurssipulan takia. Kyllä hoidon pitäisi perustua siihen, että autetaan ihmistä niissä ongelmissa, joita hänellä sillä hetkellä on ja joihin hän on tullut apua hakemaan. Ennustelusta huolimatta en kuitenkaan saanut silloin psykoterapiaa, jota lähdin hakemaan. ( syyksi kerrottiin resurssipula ja jonot)

Minun mielestäni ei ole mitään loogista perustetta, mikä tukisi näkemystä siitä, että minullakaan olisi riski sairastua. Oireet, joiden vuoksi hakeuduin hoitoon, ovat olleet minulla aina, ja hakeuduin hoitoon ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti, en sen takia, että oireet olisivat lisääntyneet tai voimistuneet tms.. Koen olevani onnellinen ja elämäni on tasapainossa, joten tuntuu aivan absurdilta ryhtyä sairastumisriskiä sovittamaan tähän tilanteeseen. Absurdia on myös se, että nimenomaan stressi nähtiin altistavana tekijänä kohdallani, enkä juuri nyt keksi mitään stressaavampaa asiaa, mitä minulle olisi tapahtunut verrattuna näihin spekulaatioihin sairastumisestani. Mikä ei tapa, se kasvattaa...

[Golden flower]

Tulisi kirjoittaa (kai):
Oletetaanko, että jos henkilöllä on lapsuudessa (ollut) kognitiivisia ongelmia,
henkilöllä ei voi olla (aikuisena) korkeaa tietomäärä.

Minulla ei ole usein paljon aikaa viilata kirjoituksiani loppuuna asti, lisäksi paljon ns. ulkoisia häiriötekijöitä, vajaa lukumäärä käsiä käytössä, jonkinlainen lukihäiriö ja muutenkin huono ulosanti (kirjallisen lisäksi myös verbaalisessa puolessa on heikkoutta). Voit toki viilata kirjoitukseni puolestani, otan mielelläni rakentavaa palautetta vastaan varsinkin, jos viesti on jänyt niin epäselväksi, ettei varsinainen asia välity. Osaat sen varmasti tehdä niin, ettei varsinainen asia jää myöskään korjailun jalkoihin. Kiitos.

[Kuutar]

Tulisi kirjoittaa (kai):
Oletetaanko, että jos henkilöllä on lapsuudessa (ollut) kognitiivisia ongelmia,
henkilöllä ei voi olla (aikuisena) korkeaa tietomäärä.

Minulla ei ole usein paljon aikaa viilata kirjoituksiani loppuuna asti, lisäksi paljon ns. ulkoisia häiriötekijöitä, vajaa lukumäärä käsiä käytössä, jonkinlainen lukihäiriö ja muutenkin huono ulosanti (kirjallisen lisäksi myös verbaalisessa puolessa on heikkoutta). Voit toki viilata kirjoitukseni puolestani, otan mielelläni rakentavaa palautetta vastaan varsinkin, jos viesti on jänyt niin epäselväksi, ettei varsinainen asia välity. Osaat sen varmasti tehdä niin, ettei varsinainen asia jää myöskään korjailun jalkoihin. Kiitos.

Olen monelta kuullut siitä, miten huonosti etenkin kunnallisella mt-puolella tunnetaan oppimisvaikeudet, hahmotushäiriöt ja tarkkaavaisuushäiriöt, eikä oteta huomioon, että aikuisella ne voi olla myös diagnosoimattomia. Tällaiset piirteet voivat näkyä myös etenkin WAIS-testissä. En tiedä onko asiat nyt yhtään edistyneet, mutta oma aiempi kokemukseni on, että kunnallisella puolella oli jääty paljon ajasta jälkeen tietotaidossa.

[Kuutar]

Golden flower :Absurdia on myös se, että nimenomaan stressi nähtiin altistavana tekijänä kohdallani, enkä juuri nyt keksi mitään stressaavampaa asiaa, mitä minulle olisi tapahtunut verrattuna näihin spekulaatioihin sairastumisestani. Mikä ei tapa, se kasvattaa...

Stressi ei edes ole pelkästään huono asia, on olemassa myös ns. hyvää stressiä:

Myönteisestä stressistä eli eustressistä kannattaa pitää tiukasti kiinni ja jopa haalia sitä varta vasten. Hyvä stressi on luovuuden ja motivaation lähde, joka tuuppaa kantajaansa kohti uusia haasteita. Stressi painaa yhden jos toisenkin harteita. Stressi voi kuitenkin olla myös myönteinen voima, joka tuuppaa kantajaansa kohti uusia haasteita. Psykiatrian erikoislääkärin Ilkka Vartiovaaran mielestä hyvä stressi eli eustressi on ihmiselämälle välttämätön mauste, energiapakkaus ja kipinä.

http://www.fit.fi/elamanhallinta/hoksaa ... ressi/1785

Minusta kuulostaa aika asiantuntemattomalta ammttilaiselta se, joka väittää että psykoosi tulisi vaan jostain " stressistä."

[Psykopatologia]

Hyvä stressi on käsitteenä "väärä". Älkää seuratko huonoa muotia.

[Psykopatologia]

Kuutar: et vastannut WAIS / Cattel -pistemääräselvitykseeni.

[Kuutar]

Kuutar: et vastannut WAIS / Cattel -pistemääräselvitykseeni.

En ymmärtänyt sitä. Mitä tarkoitit?

[Kuutar]

Hyvä stressi on käsitteenä "väärä". Älkää seuratko huonoa muotia.

Minusta on olemassa hyvää stressiä, esimerkiksi jännitys voi olla innostavaa ja mukavaa, kun tekee jotain itselle mieluista, kuten opiskelee, lähtee matkalle tms.

Sitäpaitsi stressiä on aina kaikkien elämässä jossain määrin, se on normaalia ja kuuluu elämään.

[Psykopatologia]

Pelkkä pistemäärän suurus ei vaikuta tasoon. Täytyy ottaa huomioon myös
pistemäärien jakauma-kuvion "laajuus" (eli keskihajonta).

[Psykopatologia]

Kuutar: et vastannut WAIS / Cattel -pistemääräselvitykseeni.

En ymmärtänyt sitä. Mitä tarkoitit?

Joko ymmärrät?

[Psykopatologia]

Hyvä stressi on käsitteenä "väärä". Älkää seuratko huonoa muotia.

Minusta on olemassa hyvää stressiä, esimerkiksi jännitys voi olla innostavaa ja mukavaa, kun tekee jotain itselle mieluista, kuten opiskelee, lähtee matkalle tms.

Sitäpaitsi stressiä on aina kaikkien elämässä jossain määrin, se on normaalia ja kuuluu elämään.

Ei tuollainen mitään stressiä ole.

Stressi on aina mentaalisesti "yli menevää".

[Kuutar]

Hyvä stressi on käsitteenä "väärä". Älkää seuratko huonoa muotia.

Minusta on olemassa hyvää stressiä, esimerkiksi jännitys voi olla innostavaa ja mukavaa, kun tekee jotain itselle mieluista, kuten opiskelee, lähtee matkalle tms.

Sitäpaitsi stressiä on aina kaikkien elämässä jossain määrin, se on normaalia ja kuuluu elämään.

Ei tuollainen mitään stressiä ole.

Stressi on aina mentaalisesti "yli menevää".

Miten psykologi sitten voisi ennalta tietää, mikä potilaalle on mentaalisesti yli menevää, etenkin jos tämän elämässä ei ole tapahtunut mitään erityistä?

Ainakaan tuollainen ennustelu ei ole yhtään tukevaa eikä kannustavaa, mutta loukkaavaa ja ahdistavaa potilaasta kyllä, sekä toivottomuutta lisäävää ja epäluotettavaa. Miksi sellaista pitää tehdä?

Laitan tämän vielä uudestaan:

Kuutar: En ylipäätään ymmärrä, mitä järkeä on diagnosoida ketään etukäteen, kun ajankohtaiseen tilanteeseenkin on niin vaikea saada apua resurssipulan takia. Kyllä hoidon pitäisi perustua siihen, että autetaan ihmistä niissä ongelmissa, joita hänellä sillä hetkellä on ja joihin hän on tullut apua hakemaan.

[Psykopatologia]

Kuutar: et vastannut WAIS / Cattel -pistemääräselvitykseeni.

En ymmärtänyt sitä. Mitä tarkoitit?

Joko ymmärrät?

No ei tietenkään mitään vastauspakkoa ole.

[Kuutar]

Kuutar: et vastannut WAIS / Cattel -pistemääräselvitykseeni.

En ymmärtänyt sitä. Mitä tarkoitit?

Joko ymmärrät?

En tajua mihin tuo teksti liittyy. Käytetäänkö Mensan testissä Cattellin pisteitystä?
Sain aika hyvän kokonaispistemäärän Mensan testistä, korkeamman kuin miten sen psykologin WAIS -testin ( vanha versio WAIS-R) perusteella kirjoittaman lausunnon perusteella voisi odottaa minun suoriutuvan. Näin siitä huolimatta, ettei nuo testit olisi aivan vertailukelpoisia.

[Psykopatologia]

Esim. WAISissa (kh 15) ÄO 130 vastaa Cattellissa (kh 24) ÄO 148.

[Kuutar]

Esim. WAISissa (kh 15) ÄO 130 vastaa Cattellissa (kh 24) ÄO 148.

Olennaista on se, että WAISI:ssa pärjäsin huonosti matemaattisissa tehtävissä ( kielellisesti olin lahjakas) jollaisia oli Mensan testissäkin ja vaikeampia tehtäviä. Silti sain paremman tuloksen Mensan testistä, jota sain tehdä rauhassa.

[Kuutar]

Kuutar:
Ongelma on siinä, että vaikka nuo testit karkeasti mittaisivat jotakin,
niiden perusteella ei todellakaan voi tehdä spesifiä diagnoosia tai ennustetta.

Vrt. Jolien rintasyöpäjuttu.

Psykiatriassa ennusteet ovat paljon heikompia.

Eihän muuten ketään voida pakottaa hoitoon pelkkien ennusteiden takia?
Ollaanko pakkohoidon kriteereitä muuttamassa?

Ei ainakaan uskoisi että voisi, silloinhan ihmistä voisi pitää määräämättömän ajan hoidossa, kunnes oletuksen mukaan oireet jonain päivänä tulisivat, mikäli tulisivat.

[Psykopatologia]

Esim. WAISissa (kh 15) ÄO 130 vastaa Cattellissa (kh 24) ÄO 148.

Olennaista on se, että WAISI:ssa pärjäsin huonosti matemaattisissa tehtävissä
( kielellisesti olin lahjakas) jollaisia oli Mensan testissäkin ja vaikeampia tehtäviä.
Silti sain paremman tuloksen Mensan testistä, jota sain tehdä rauhassa.

Miten niin "paremman"? Juurihan selitin taas uudestaan, että sitä pistemäärästä tiedä.

Tehtävien vaikeuden määrää statistiikka.

[Kuutar]

Esim. WAISissa (kh 15) ÄO 130 vastaa Cattellissa (kh 24) ÄO 148.

Olennaista on se, että WAISI:ssa pärjäsin huonosti matemaattisissa tehtävissä
( kielellisesti olin lahjakas) jollaisia oli Mensan testissäkin ja vaikeampia tehtäviä.
Silti sain paremman tuloksen Mensan testistä, jota sain tehdä rauhassa.

Miten niin "paremman"? Juurihan selitin taas uudestaan, että sitä pistemäärästä tiedä.

Tehtävien vaikeuden määrää statistiikka.

Siitä psykologin kirjoittamasta lausunnosta sen pystyi päättelemään.