Kyvyn arviointi [kehitysvammaiset]

[untuva]

Osaako kehitysvammainen arvioida kykyjään? Jos esitys menisi hyvin ei mielestäni tarvitsisi ajatella kiusaamista.

[Psykopatologia]

Vain hyvin puutteellisesti.

Tässä edellytän, että ilmaisulla kehitysvammainen tarkoitetaan älyllisesti kehitys-
vammaisia eli entisiä vajaamielisiä.

Itse olen sillä kannalla, että kehitysvammaisuutta ei tulisi käyttää vajaamielisyyden
synonyyminä.

[Mirri]

Nykyisin sana kehitysvammainen tarkoittaa nimenomaan älyllistä kehitysvammaisuutta. On ikään kuin itsestään selvää, että kehitysvammaisista puhuttaessa tarkoitetaan älyllistä kehitysvammaisuutta. Ja noin aivan riippumatta siitä mitä mieltä ollaan siitä, että kyseinen sana tarkoittaa täsmälleen älyllistä kehitysvammaisuutta eli entistä vajaamielisyyttä.
Kehitysvammaishuolto, kehitysvammalaki, kehitysvammalääketiede, kehitysvammadiagnoosit, Kehitysvammaliitto, jne. Kaikki nuo sanat viittaavat ns. älylliseen kehitysvammaisuuteen, ei mihinkään muuhun vammaisuuteen vaikka miten vammaisuus olisi kehityshäiriö. Niinpä nykyisin käytettäessä sanaa kehitysvammainen ei tarvitse erikseen täsmentää, että älyllisesti kehitysvammainen eli vajaamielinen.

Niin on, että kehitysvammaisten kyky arvioida omia taitojaan ja osaamistaan on hyvin puutteellinen; hän ei välttämättä tiedä, eikä osaa realistisesti arvioida onko onnistunut hyvin vai huonosti. Sama tietysti pätee silloinkin, kun hän onnistuu jossakin erityisen hyvin, ja vaikka hänellä olisi jokin erityislahjakkuus tai -kyky. Hän voi hyvin olla täysin tietämätön osaamisistaan ja lahjakkuuksistaan. Ja niistä pysyvät muutkin tietämättöminä, jos kehitysvammaiselta hänen kehitysvammaisuuteensa vedoten yritetään evätä mahdollisuuksia etsiä ja löytää omia kykyjään...

[untuva]

Älyllisesti kehitysvammaisen älyä verrataan normaaliin älykkyysosamäärään. Sellainen, jolla on älykkyysosamäärä tyyliin mensan rajan yli niin häneen verrattuna normaaliälyinen vastaisi kehitysvammaista. Kehitysvammaisuus olisi siten suhteellista eli se tarkoittaa sitä, että kehen verrataan.
Muillakin kuin kehitysvammaisilla saattaa olla puutteellista kykyjensä arviointia.

[Psykopatologia]

Älyllisesti kehitysvammaisen älyä verrataan normaaliin älykkyysosamäärään.
Sellainen, jolla on älykkyysosamäärä tyyliin mensan rajan yli niin häneen
verrattuna normaaliälyinen vastaisi kehitysvammaista. Kehitysvammaisuus
olisi siten suhteellista eli se tarkoittaa sitä, että kehen verrataan.
Muillakin kuin kehitysvammaisilla saattaa olla puutteellista kykyjensä arviointia.

ÄO / 130 / 100 / 70

Ko. vertailu ei ole pätevä statistisessakaan mielessä, koska ÄO-asteikko on vain
("hyvä") järjestystys- eli ordinaali-asteikko, ei välimatka-eli intervalli-asteikko
(kuten lämpömittari). Älykkyyden jakaumaa ei tiedetä.

Ero on s u u r e m p i normaalista kehitysvammaiseen.

[Mirri]

Kehitysvammaisuus olisi siten suhteellista eli se tarkoittaa sitä, että kehen verrataan.
Muillakin kuin kehitysvammaisilla saattaa olla puutteellista kykyjensä arviointia.

Kehitysvammaiseksi diagnosointi on tarkkaan määritelty asia:

Kehitysvammaisuudella tarkoitetaan kehitysiässä (alle 18 vuotta) syntynyttä älyllisten toimintojen jälkeenjääneisyyttä (älykkyysosamäärä alle 70, häiriintynyt sopeutumiskäyttäytyminen), jonka seurauksena henkilö ei pysty huolehtimaan asioistaan kuten muut ihmiset. Kehitysvammaisuuden esiintyvyys väestössä on ainakin 1 %. Jos lieväasteiset kehitysvammaisuuden muodot otetaan huomioon, esiintyvyys on huomattavasti suurempi.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=seh00131

Sitaatti on Terveyskirjaston artikkelista Kehitysvammaisuus; kirjoittajana neurologi Matti Iivanainen.

[untuva]

Mitä normaalin elämän vaikeuksia kehitysvammaisella voi olla, Mirri jos osaat/haluat antaa esimerkkejä?

[Psykopatologia]

Tarkkaan? Mitä sitten ovat lievät kehitysvammaiset?

Neurologi taitaa sekoilla.

[Mirri]

En usko neurologin sekoilevan. Hän todennäköisesti tarkoittaa lieväasteisilla kehitysvammaisuuden muodoilla niitä kehitysvammaisia, jotka niukin naukin saavat sen verran korkean ÄO:n, etteivät olekaan oikeutettuja viralliseen kehitysvamma-diagnoosiin. ÄO 70 riittää pudottamaan henkilön pois kehitysvammahuollon piiristä; häntä ei saada diagnosoida kehitysvammaiseksi, vaan hänet määritellään heikkolahjaiseksi - varsinaiseksi väliinputoajaksi.
Eikä yhtään auta vaikka hän neurologin, lastenlääkärin, tai psykiatrin - tai minkä tahansa muun asiantuntijan - mielestä on lieväasteisesti kehitysvammainen ja kehitysvammaisille tarkoitetun hoidon ja tuen tarpeessa.

Mielestäni nimenomaan voidaan sanoa, että kehitysvammaisuuden diagnosointi on tarkkaan määritelty asia. ÄO:n pitää olla alle 70 (eli aika alhainen), jotta henkilöllä olisi mahdollisuus päästä kehitysvammalain suomien ja kehitysvammaisille tarkoitettujen tukitoimien piiriin.

[Psykopatologia]

Ai että todennäköisesti tarkoittaa? No ei Huttunenkaan osaa psykiatrian termejä.

Näitä minulle tarkkaan määritetty psyykkinen tms. häiriö,
niin syön hatullisen.

[Mirri]

Mitä normaalin elämän vaikeuksia kehitysvammaisella voi olla, Mirri jos osaat/haluat antaa esimerkkejä?

Lievästikin kehitysvammaiseksi diagnosoidun ihmisen ÄO on enintään 69, joten on monenlaisia oppimiseen liittyviä ongelmia. Kognitiiviset kyvyt eivät kehity läheskään aikuisen tasolle, eivätkä monilla edes alakouluikäisen tasolle; ei lukemaan tai kirjoittamaan oppimista, yms. Ei välttämättä edes puhumaan oppimista. Ja toisaalta lievästi kehitysvammainen voi oppia lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, ja vaikka mitä muuta. Hitaammassa tahdissa kuin muut, mutta oppii kuitenkin. Jos puhumisen kanssa on syystä tai toisesta pysyviä vaikeuksia, viittomakieli tulee avuksi monen lievästi kehitysvammaisen kohdalla; hän oppii viittomaan sujuvasti, vaikkei puheen tuottaminen onnistuisikaan.
Yksilölliset vaihtelut ovat erittäin suuria, ja myös ympäristöolosuhteet vaikuttavat paljon kehitysvammaisen lapsen oppimiskykyyn - monin verroin enemmän kuin 'normaalien' lasten kohdalla.

Jos ja kun lievästikin kehitysvammaisen henkilön kognitiiviset kyvyt jäävät jonnekin 12-vuotiaan tasolle, hän tietysti tarvitsee aika paljon huolenpitoa selviytyäkseen 'normaalissa' nyky-yhteiskunnassa. Mutta toisaalta, jos hän on psyykkisesti terve ja elämästä innostunut kehitysvammainen, hän kykenee oppimaan vaikka mitä...

Psyykkinen terveys on kehitysvammaisilla yksi 'heikko kohta', joka voi vaikeuttaa selviytymistä tosi pahastikin. Kehitysvammaiset ovat yleensä psyykkisesti toinen toistaan herkempiä ja haavoittuvaisempia. Kaikki kehitysvammaisen kohdalla ilmenevät elämän vaikeudet ja ongelmat oppimisvaikeuksineen ja käyttäytymishäiriöineen eivät välttämättä johdu hänen kehitysvammastaan, vaan hänen mielenterveysongelmistaan. Jotka valitettavan usein jäävät huomaamatta, koska ei tulla ajatelleeksi, että kehitysvammainen ihminenkin voi oireilla psyykkisesti, ja että hän voi sairastua mieleltään. Että hänen taantuneisuutensa, käyttäytymisongelmansa, ja oppimisvaikeutensa voivatkin olla hoitamattomien mt-ongelmien synnyttämiä...

Mitä vaikeammin kehitysvammainen ihminen sitä enemmän kehitysvammaisuus itsessään vaikeuttaa selviytymistä yhteiskunnassa. Jopa sellaiset varhaislapsuuden itsestäänselvyydet kuin esineiden tutkiminen ja koskettelu, omien varpaiden löytäminen, leikkiminen, hymyily, kävelemään oppiminen, yms. ovat niin vaativia kognitiivisia taitoja, että ne voivat olla kehitysvammaisen ihmisen ulottumattomissa pysyvästi. Pelkästään imemään oppiminenkin voi olla vaikeasti kehitysvammaiselle vauvalle ylivoimainen älyllinen haaste...

[Mirri]

Ai että todennäköisesti tarkoittaa? No ei Huttunenkaan osaa psykiatrian termejä.

Näitä minulle tarkkaan määritetty psyykkinen tms. häiriö,
niin syön hatullisen.

Varmaan Huttunen kuitenkin tietää, etteivät kehitysvamma-diagnoosit ole psykiatrisia diagnooseja.

[Psykopatologia]

Ovathan ne psykiatrisiakin.

[Mirri]

http://verneri.net/yleis/kehitysvammais ... oosit.html

[Psykopatologia]

Ovatko älyllisen tason dgt psykiatrisia???

Ovat alapäässä.

[Psykopatologia]

ÄO 100 50 %
ÄO 70 2,2,%
ÄO 68 1,6 %
ÄO 66 1,1 %
ÄO 64 0,8 %
ÄO 62 0,5 %
ÄO 60 0,4 %

[Mirri]

Ovatko älyllisen tason dgt psykiatrisia???

Ovat alapäässä.

Onko paljonkin psykiatreja, jotka hoitavat 'alapäässä' olevilla diagnooseilla varustettuja ihmisiä?

[Psykopatologia]

Ei. Somaattiset sairaudet ym. vaativat muita lääkäreitä.

[Mirri]

Nykyisin erikoislääkäreillä - niin psykiatreilla kuin muillakin - on mahdollisuus pätevöityä kehitysvammalääkäreiksi:

Kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 2.6.1994, tarkistettu 24.3.2011
Erityispätevyyteen tähtäävä erityispätevyysohjelma on tarkoitettu erikoislääkäreille, jotka ovat Suomen Lääkäriliiton jäseniä.

Tavoitteet
Pätevöitymisohjelman tavoitteena on oppia
1.tuntemaan kehitysvammaisuuteen johtavat vaaratekijät ja biologiset syyt
2. hallitsemaan kehitysvammaisuuden diagnostiikka
3. tuntemaan tavallisimmat kehitysvammaisuutta aiheuttavat oireyhtymät, sairaudet sekä jälkitilat
4. tuntemaan arviointi- ja kuntoutusmenetelmät sekä moniammatillisen työryhmätyöskentelyn periaatteet
5. hoitamaan työssään akuutit tilanteet kuten epilepsian tai psyykkisten häiriöiden aiheuttamat
6. tuntemaan toimintarajoitteiden aiheuttamat vaatimukset elinympäristölle sekä teknologian mahdollisuudet vähentää vammaisuuden aiheuttamia oppimisesteitä ja muita haittoja
7.hallitsemaan hyvin Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hallinnon, organisaatiorakenteet ja lainsäädännön
8. toimimaan yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, koulutoimen, työvoimapiirien, kansaneläkelaitoksen ja muiden alan toimijoiden kanssa sekä ottaa huomioon alueelliset hoito- ja palveluketjut sekä sairaanhoitopiirin hoito-ohjelmat.

Käytännön palvelu
Kouluttautuminen tapahtuu työskentelemällä kehitysvamma-alan lääkärin tehtävissä. Erityispätevyyden saamisen edellytyksenä on kolmen vuoden palvelu, johon hyväksytään sekä kokopäivätoiminen että siksi laskennallisesti muutettu osa-aikatyö. Hyväksyttäviä koulutuspaikkoja ovat kunnat, kuntayhtymät ja säätiöt, joissa on kokopäivätoimisia kehitysvamma-alan lääkärin tehtäviä.

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Vaatimuksena olevan 60 tunnin teoreettisen koulutuksen tavoitteena on vahvistaa oppimista käytännön palvelun aikana siten, että palvelu ja teoreettinen koulutus yhdessä muodostavat alan tehtävien hoidon kannalta mielekkään pääspesialiteettia täydentävän kokonaisuuden. Koulutus voi olla alueellista, valtakunnallista tai kansainvälistä ja siihen voi sisältyä 20 tuntia erikoislääkärin hallinnollista koulutusta. Teoreettiseksi koulutukseksi katsotaan alan kansainväliset koulutustilaisuudet ja kongressit sekä Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlands läkare för utvecklingsstörda ry:n järjestämä tai muu alaan liittyvä koulutus.

Kuulustelu
Kuulusteluun voi osallistua, kun pätevöitymiseen hyväksyttävä kliininen palvelu ja teoreettinen koulutus on suoritettu tai aikaisintaan viimeisen pätevöitymisvuoden aikana. Suomen Lääkäriliiton koulutustoimiala huolehtii tenttitilaisuuksien järjestämisestä ja kuulustelun voi suorittaa neljästi vuodessa. Tenttipäivät ovat nähtävissä Lääkäriliiton nettisivuilla

Kuulustelussa hallittava kirjallisuus
Kirjat:
- Medical Care for Children & Adults with Developmental Disabilities (2nd edn), I.L.M.D. Rubin, A.C. Crocker, Brookes Publishing Company, Baltimore, MD, 2006.
Kehitysvammaisuus, M. Kaski (toim.), A. Manninen, H. Pihko. MS. Autio, J. Palo, M. Kaski, A. Manninen, WSOY, Porvoo 2009

Duodecim kustantamon lääketieteelliset oppikirjat soveltuvin osin:
- Psykiatria
- Lastenneurologia
- Neurologia
- Lasten- ja nuorisopsykiatria
- Perinnöllisyyslääketiede
- Kehitysvammainen potilaana (ilmestynee kesäkuussa 2011)

Lehtien seuranta:
- Journal of Intellectual Disability Research (JIDR)
- American Journal on Intellectual and Developmental Disabilities
- Suomen Lääkärilehti ja Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim: keskeiset kehitysvammaisuutta koskevat artikkelit viimeisten viiden vuoden ajalta

Kehitysvammaisuutta tai kehitysvammaisilla ihmisillä usein esiintyviä sairauksia koskevat Käypä hoito-suositukset
Lääkintä- ja sosiaalilainsäädäntö soveltuvin osin

Erityispätevyyden hakeminen
Hakemus erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi Lääkäriliiton yhteyshenkilö Ulla Anttilalle (etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi). Hakemuksen tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen ja kuulustelun viimeisten neljän vuoden aikana. Pätevöityjällä on mahdollisuus pyytää oikaisua kielteiseen päätökseen kuukauden kuluessa Lääkäriliiton professiojaokselta, joka kuulee asiassa tentaattoreita. Kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja. Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä kehitysvammalääketieteen erityispätevyys. Myönnetty erityispätevyys julkaistaan Lääkärilehdessä. Lääkäriliiton lääkärirekisteriin merkitään tieto myönnetystä erityispätevyydestä. Erityispätevyyden myöntämisestä peritään liiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu. Erityispätevyysohjelman mahdollisesta lakkauttamisesta päättää liiton toimielin. Myönnetyt erityispätevyydet säilyvät sen jälkeenkin voimassa.

http://www.laakariliitto.fi/koulutus/er ... vamma.html

[untuva]

Kehitysvammainen vaatii paljon tukea. Heille pitää se suoda. Joka äiti ei pärjäisi kehitysvammaisen kanssa. Mirri vaatiiko kehitysvammaisen tukeminen tutustumista ongelmakohtiin vai tuleeko se auttaminen automaattisesti eli ymmärtääkö sitä, missä kaikessa tämä tarvitsee tukea? Jos tuen tarvetta ei täysin ymmärrä jää kehitysvammainen asiassa kovin omilleen ja tämä ei välttämättä edes osaa ilmaista asiaa. Tällöin aika paljon joutuu arvioimaan itse missä kohtaa tuen tarve on. Millä lailla Mirri sinua tuettiin muulta taholta lapsesi kasvatusta?