Psykopatologia.munfoorumi.com

UUTISET >> PÄÄKIRJOITUS
K O L U M N I http://www.hs.fi/paakirjoitukset/%C5%A0 ... hitaat-a-2

Šakkimestari Hyötylän erilainen maailma
14.5.2013 | 18 | Matti Apunen

Miksi hyvinvointiyhteiskunnalla ei riittäisi rahaa tulkkiin
tai taksiin juuri sen verran kuin nämä ihmiset tarvitsevat.

Haastoin tamperelaisen Kari Hyötylän šakkiotteluun, vaikka tiedän jokseenkin varmasti häviäväni.

Kari on intohimoinen ja kokenut pelaaja ja omassa viiteryhmässään kova luu. Kari lähettää minulle
myöhemmin tekstiviestin, jossa hän kiittää käynnistäni ja pahoittelee samalla, että hänen suomen
kielessään on hiomattomia särmiä.

Miksi hyvinvointiyhteiskunnalla ei riittäisi rahaa tulkkiin tai taksiin juuri sen verran kuin nämä
ihmiset tarvitsevat.Yksinkertainen ja arkipäiväinen juttu, paitsi että Kari Hyötylän tapauksessa
arki ja yksinkertainen on harvoin yksinkertaista. Hän on kuurosokea.

Suomessa on noin kuusisataa kuurosokeaa, joista satakunta on lapsia. Osa kuurosokeista näkee
hieman, osan kuuloa voidaan auttaa korvaan asennettavilla implanteilla. Mutta osa elää kosketuksen
varassa.

Täysin kuurosokeat viestivät taktiiliviittomien avulla: kuurosokea ja tulkki viittovat pitämällä toisiaan
kädestä. Koska viittomakielellä on omat sääntönsä, suomi on kuurosokeille usein toinen kieli.

Kari Hyötylä käy šakkiturnauksissa, mutta hänellä on oltava saattaja. Ilman tulkkia tai saattajaa pelireissu
jää tekemättä. Kun Kari Hyötylä avaa kotinsa ulko-oven, maailma on hänelle täysin toinen kuin minulle.

Ei ole yhdentekevää, millainen tulkki on. Huono tulkki välittää vain välttämättömimmän; hyvän kanssa
Hyötylä pystyy seuraamaan maailmaa ja jopa jääkiekkoa, jota hän rakastaa. Hän on ankara Ilves-fani.

Kuurosokealle on tärkeää, että hänelle kerrotaan koko ajan ympäristöstä. Kun Karin kommentti saa
minut hymyilemään, tulkki sipaisee nopeasti Karin selkään ison hymiön. Kari tarttuu ilahtuneena minua
olkavarresta ja nauraa.

Hänelle tämä kosketus on kontakti uuteen ihmiseen. Minulle se on kosketus toiseen todellisuuteen.

Kuurosokeiden elämässä apuvälineet ovat lankoja, jotka pitävät heidät kiinni muissa ihmisissä. Yksi
tärkeimmistä on täristin, joka kertoo erilaisilla värinäsignaaleilla, soiko herätyskello, ovikello vai puhelin.
Ilman tätä laitetta maailma heidän ympärillään sulkeutuu.

Kari Hyötylän elämän tärkeimpiä laitteita on kännykkä. Puhelin välittää hänelle uutisia ja urheilutuloksia.
Kännykällä hän voi lähettää šakkireissulta vaimolleen Hilkalle viestin, että juna on myöhässä.

Kännykkä on langattomassa yhteydessä Braillino-nimiseen laitteeseen, joka muuttaa tekstiviestin piste-
kirjoitukseksi. Kari Hyötylä käyttää paksun kirjan kokoista Braillinoa hämmästyttävän ketterästi: sormet
juoksevat braillenäppäimillä kuin taitavalla pianistilla. Seuraan puhelimen näytöltä, kun hän liikkuu kännykän
valikoissa.

"Helppo homma", hän viittoo ja hymyilee. "Ei tämän opetteluun mennyt kuin kolme vuotta." Kuurosokeana
hänen oli aloitettava opiskelu siitä, mikä on kännykkä.

Tampereen Hervannan toimintakeskuksessa ympärilläni on useita kuurosokeita, jotka puhuvat elämästään.
Heillä on yhteinen toive, joka on yksinkertaisuudessaan melkein pakahduttava. He toivovat ystäviä ja
vapautta elää tavallista, spontaania elämää.

He haluaisivat käydä kävelyllä, pyöräillä, nauttia puutarhassa auringosta ja tuoksuista. He haluavat lukea
päivän sanomalehden, jonka tietoa he odottavat. "Jos sitä ei saa, seinät kaatuvat päälle", he sanovat.

Kun minä haluan kaupungille tapaamaan ihmisiä, otan takkini ja lähden. Kuurosokea alkaa varata tulkkia.
Hänen on päätettävä mielitekonsa päiviä etukäteen.

Suomen kuusisataa kuurosokeaa tarvitsevat asioita, jotka ovat heille välttämättömiä mutta byrokratialle
neuvoteltavia etuuksia.

Heidän hyvä elämänsä on täysin meidän muiden käsissä. Koska kuurosokeita on vain muutama sata, on
mahdoton ymmärtää, miksi hyvinvointiyhteiskunnalla ei riittäisi rahaa tulkkiin tai taksiin juuri sen verran
kuin nämä ihmiset tarvitsevat.

Oikeuksien Suomi käyttää vuosittain miljoonia hyvinvoivien ihmisten lepyttelyyn ja hemmotteluun.
Itseään turvottavan hallinnon pyöristysvirheillä voisimme hoitaa kuurosokeiden asiat niin, että Kari
Hyötylän ei tarvitsisi enää miettiä, voiko hän astua tänään ovesta ulos.

Erilaisia avuntarpeita ja eturyhmiä on tietenkin paljon. Kari Hyötylälle apumme merkitsee kuitenkin
paljon enemmän kuin mukavuutta. Jos suljemme hänet toistuvasti ulos maailmasta, vaikka lyhyiksi
ajoiksi, se ei ole vain piittaamattomuutta.

Se on jatkettu vapaudenriisto.

Matti Apunen matti.apunen@eva.fi
Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja.

Täällä porukka valittelee pieruvaivojaan, mutta on todellisiakin
apua tarvitsevia. Sosiaalivarat menevät kuitenkin hyväosaisen
keskiluokan marinoiden hoitoon.

Sinähän tykkäät, kun sinusta puhutaan.

13:40
Hyötylä tietää (tuntee) erinomaisesti ilmeisesti vain oman taistelukenttänsä,
šakkilaudan ja nappulat (sääntöineen ym.). Mutta esimerkiksi kuusen ja
männyn hahmot ja niiden erottaminen toisistaan on todennäköisesti hyvin
skemaattista.

Mun päähän ei mahdu, miten se voi oppia oikeastaan mitään. Esimerkiksi tuo nauraminen. Tai sitä tarkoittavan hymiön ymmärtäminen. Pelkän tuntoaistin varassa?

Ans kirjoitti:Mun päähän ei mahdu, miten se voi oppia oikeastaan mitään.

Se?

Kuurosokeat ihmiset oppivat älyn ja ajattelun avulla - aivan kuten muutkin ihmiset. Oppimisen apuvälineet vain ovat toisenlaisia, ja tahdonlujuutta tarvitaan enemmän, koska keinot ovat rajalliset normaaliin verrattuna, samoin kuin verrattuna siihen, että puuttuisi vain kuulo- tai näköaisti. Aloitusviestin artikkelissa kerrotaan millaisilla keinoilla kuurosokeat oppivat ja mitä he tarvitsevat kommunikointiin.

Tulkkipalvelut ovat suoranainen elinehto niin opiskelussa kuin kaikessa muussakin elämisessä ja selviytymisessä. Nykytekniikka kaikkinensa on hyvä apuväline, muttei alkuunkaan riitä korvaamaan kuurosokeiden tarvitsemaa kosketustulkkausta.

Mirri kirjoitti:
Kuurosokeat ihmiset oppivat älyn ja ajattelun avulla - aivan kuten muutkin ihmiset. Oppimisen apuvälineet vain ovat toisenlaisia, ja tahdonlujuutta tarvitaan enemmän, koska keinot ovat rajalliset normaaliin verrattuna, samoin kuin verrattuna siihen, että puuttuisi vain kuulo- tai näköaisti. Aloitusviestin artikkelissa kerrotaan millaisilla keinoilla kuurosokeat oppivat ja mitä he tarvitsevat kommunikointiin.

Ainoastaan sinulta voi tulla varma vastaus kysymykseen, joka on jäänyt vastaamatta jokaiselta ihmiskunnan historian johtavalta filosofilta Sokrateesta Wittgensteiniin. Äly ja ajattelu ovat siis jotain myötäsyntyistä. Eivät (todellakaan) mitään sellaista, minkä kehittymiseen vaadittaisiin esim. kuuloa tai näköä. Onneksi olet olemassa <3

Ennen vanhaan moiset maanantaikappaleet jäivät pahasti vajaiksi.

Ans kirjoitti:Ainoastaan sinulta voi tulla varma vastaus kysymykseen, joka on jäänyt vastaamatta jokaiselta ihmiskunnan historian johtavalta filosofilta Sokrateesta Wittgensteiniin. Äly ja ajattelu ovat siis jotain myötäsyntyistä. Eivät (todellakaan) mitään sellaista, minkä kehittymiseen vaadittaisiin esim. kuuloa tai näköä.

Ans, sinä ilmeisesti luulet kuurojen, sokeiden, ja kuurosokeiden olevan vajaaälyisiä/vajaamielisiä. Eletään kuitenkin nykyaikaa, joten varmaan sinunkin kannattaisi tarkistaa käsityksiäsi; päivittää ne ajantasalle.

Kuurosokeuteen voi liittyä psyykkistä kehitysvammaisuutta, ja kuurosokea henkilö voi olla monivammainen, mutta eivät kaikki kuurosokeat ole psyykkisesti kehitysvammaisia, vaan ihan normaalilla älynlahjalla varustettuja ja oppimiskyvyltään samanlaisia kuin muutkin normaaliälyiset ihmiset. Kuten sanottu, ajattelun ja oppimisen keinot vain ovat toisenlaisia.

6. Kuurosokeus

Kuurosokeudeksi kutsutaan kuulo- ja näkövammojen yhdistelmää. Kuurosokeus ei tarkoita täydellistä kuuroutta ja täydellistä sokeutta, vaan useimmilla kuurosokeilla on joko näön- tai kuulon jäänteitä, tai molempia.

Kuurosokeus vaikeuttaa elämää kokonaisvaltaisesti - ehkä kuitenkin voimakkaimmin kommunikaation ja tiedonsaannin alueella. Kommunikaatio voi olla joko puhetta tai viittomia, tai puhutun ja viitotun kielen yhdistelmää. Kommunikaatiomenetelmä on riippuvainen siitä, millä aisteilla henkilö vastaanottaa informaatiota.

Täysin kuurosokealla kommunikaatio on kädestä käteen viittomista. Lisäksi käyttöön tulee ottaa ns. sokeain tekniikat, esim. pistekirjoitus. Monille kuurosokeille valkoinen keppi on myös tärkeä apuväline. Joissain maissa kuurosokeilla on punavalkoinen keppi, Suomessa tällaista käytäntöä ei ole. Joillain opas on ainoa tae turvalliseen liikkumiseen.

Kuurosokeus voi olla synnynnäistä, periytyvää, tulehduksen aiheuttamaa tai esimerkiksi tapaturmaisesti syntynyttä. Huomiota on alettu kiinnittää myös vanhuksiin, joilla ikääntyminen on aiheuttanut näkö- ja kuulovamman. Kuurosokeat jaetaan syntymästään kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin.

Synnynnäistä kuurosokeutta voivat aiheuttaa raskauden aikaiset infektiot, kromosomihäiriöt tai muut raskauden aikaiset tai synnytyksessä tapahtuneet häiriöt. Osassa tapauksista syytä ei tiedetä. Kielellinen kehitys (viittomakieli, puhe) on osalla mahdollistunut aistijäänteiden avulla. Osalla taas kommunikaation oppiminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta neurologisten vammojen tai muiden sairauksien vuoksi. Vuorovaikutuksen tukeminen on kuurosokeana syntyneen kohdalla erityisen tärkeää.

Kuurosokeutuneiden ryhmässä Usherin oireyhtymä (Usherin syndrooma, Usher-syndrooma) on yleisin aiheuttaja. Usherin syndroomaan kuuluu sisäkorvan toiminnan häiriö ja retinitis pigmentosa. Usein kuurous on synnynnäistä tai kehittyy varhaislapsuudessa. Joillakin on puheen kautta toimivan kommunikaation mahdollistava kuulon jäänne. Näkövamma edistyy retinitis pigmentosalle tyypillisesti (katso luku 5.2. Retinitis pigmentosa).

Usherin syndrooman lisäksi on myös muita oireyhtymiä (joskin harvinaisia), joihin kuuluu retinitis pigmentosa ja sisäkorvakuurous. Usherin syndrooma periytyy peittyvästi. Se jakautuu kolmeen päätyyppiin kuulo- ja näkövamman laadun mukaan. Oireyhtymän tyypissä 1 henkilö on synnynnäisesti vaikeasti kuulovammainen. Kuulolaitteesta ei ole apua, ja kommunikointi tapahtuu viittomakielellä. Tasapainoelimen toiminta on häiriytynyt, joten kävelemään oppiminen voi viedä kauemmin. Aikuisiässä huimaus on tyypillistä. Hämäränäön ongelmat huomataan yleensä leikki-iässä.

Usherin oireyhtymän tyypissä 2 kuulovamma on lievempi, ja kuulolaitteen kanssa kommunikoidaan puhuen. Muutoksia verkkokalvossa saatetaan todeta ennen kouluikää.

Usherin oireyhtymän tyypissä 3 esiintyy vaihtelevan asteinen ja eri iässä alkavaa, etenevä kuulovamma. Tasapainoelimen toiminta voi olla huonontunut, ja muutokset silmissä voidaan todeta ennen kouluikää.

http://www.keskuspuisto.fi/kuurosokeus

Sokeiden kirjoitusvälineiden kehittyminen:
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut/museo/kirvalin

Voi voi.

Tris kirjoitti:
Ongelma on Mirri siinä että älykkyys kehittyy vuorovaikutuksessa eikä "ole" jotain. Susilapset jäävät kehitysvammaisen tasolle vaikka olisivat syntyneet normaaleina.

Kuurosokeat ihmiset eivät ole susilapsia.

Ehkä minä nolaan itseni, mutta sinä ja Ans nolaatte itsenne minua pahemmin.

Mirri kirjoitti:

Ans kirjoitti:Mun päähän ei mahdu, miten se voi oppia oikeastaan mitään.

Se?

Kuurosokeat ihmiset oppivat älyn ja ajattelun avulla - aivan kuten muutkin ihmiset. Oppimisen apuvälineet vain ovat toisenlaisia, ja tahdonlujuutta tarvitaan enemmän, koska keinot ovat rajalliset normaaliin verrattuna, samoin kuin verrattuna siihen, että puuttuisi vain kuulo- tai näköaisti. Aloitusviestin artikkelissa kerrotaan millaisilla keinoilla kuurosokeat oppivat ja mitä he tarvitsevat kommunikointiin.

Tulkkipalvelut ovat suoranainen elinehto niin opiskelussa kuin kaikessa muussakin elämisessä ja selviytymisessä. Nykytekniikka kaikkinensa on hyvä apuväline, muttei alkuunkaan riitä korvaamaan kuurosokeiden tarvitsemaa kosketustulkkausta.

Jos on syntynyt kuurosokeana, on kielen oppiminen varmaan haastavaa ja ajattelu kuitenkin perustuu aika paljon kieleen. Mainittu Helen Keller ei syntynyt kuurosokeana:

Keller syntyi Ivy Greenissä 27. kesäkuuta 1880. Hänen vanhempansa olivat kapteeni Arthur H. Keller ja Kate Adams Keller. Keller ei syntynyt kuurosokeana, vaan oli syntyessään täysin terve lapsi. Hän sairastui 19 kuukauden iässä ilmeisesti aivokuumeeseen.[1] Sairaus ei kestänyt pitkään, mutta ehti tuhota Kellerin näön, kuulon ja orastavan puhekyvyn. Seitsemänvuotiaaksi mennessä hän oli jo keksinyt yli 60 erilaista viittomaa, joilla hän pystyi keskustelemaan perheensä kanssa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helen_Keller

Kuuroilla on viittomakieli, mutta kuurosokeilla ei taida olla heille sopivaa yhteistä kieltä, vai onko?

Tässä kerrotaan näin:

Kulttuurin perusta

Kulttuurin ensimmäinen osa-alue on kieli. Yleensä kulttuuriin liittyy yhteinen kieli. Tämä vaatimus ei toteudu kuurosokeiden ryhmässä, mutta yhteistä kieltä tärkeämpää on keskinäinen ymmärrettävyys ja erilaisten kommunikaatiotapojen hyväksyminen ja arvostaminen. Itse asiassa kuurosokeat käyttävät monia kommunikaatiotapoja yhtä aikaa varmistamassa viestin perille menon. Viittomakieliset tässä tutkimuksessa kokivat viittomakielen arvostamisen yhdeksi tärkeäksi elämänarvokseen. Siitä huolimatta haluttiin puhua yhteisestä kuurosokeiden kulttuurista jakautuneena kahteen alaryhmään: viittovien kuurosokeiden kulttuuriin ja puheella kommunikoivien kuulonäkövammaisten kulttuuriin

http://www.kuurosokeat.fi/materiaalipan ... kulttuuri/

Tris kirjoitti:
Kuurosokeat ovat maailmassa jossa heidän on äärimmäisen vaikea oppia ymmärtämään muita ihmisiä ja kehittää älykkyyttä koska tärkeimmät inhimillisessä kommunikoinnissa tarvittavat aistit puuttuvat.

Kognitiivisia kykyjä kehitetään älykkyyden avulla. Niiden kehittäminen ja harjaannuttaminen on mahdollista myös älykkyydeltään normaalille kuurosokealle ihmiselle. Vuorovaikutus ja tiedonhankinta ovat kuurosokealle hankalampia hänen vakavan aistivammaisuutensa vuoksi. Siksi hän - ja hänen ympäristönsä - tarvitsee paljon tahdonlujuutta oppiakseen käyttämään kuurosokean vajaisiin aisteihin soveltuvia tiedonhankinta- ja vuorovaikutuskeinoja.

Kuurosokeus tee ihmisestä vajaaälyistä.
Kognitiivisten kykyjen kehittyminen taas on riippuvaista älykkyyden lisäksi nimenomaan tahdonlujuudesta. Sen lisäksi tietysti, että yhteiskunnan olisi kyettävä tarjoamaan kuurosokeiden tarvitsemat erityiskeinot heidän oppimisensa ja opiskelunsa tueksi. Yhteiskunta pystyy rajoittamaan kuurosokeiden ihmisten oppimismahdollisuuksia erittäin paljon taloudellisten ratkaisujen avulla; karsitaan tulkkipalveluista, eikä kustanneta muitakaan apuvälineitä...

Kuurosokeus [ei] tee ihmisestä vajaaälyistä.

Kyllä tekee, jos heitä ei auteta.

Kuurosokeat voivat lukea pistekirjoitusta ja käyttää viittomakieltä joka perustuu tuntoaistin käyttöön. Vaan onko heille kehitetty omaa tuntoaistiin perustuvaa merkkikieltä? Jos ei ole, sellainen olisi varmasti tärkeää kehittää. Entä millä tavoin syntymästään kuurosokealle opetetaan kieltä?

Muokkaus, vastaankin itse omaan kysymykseeni, kun löysin vastauksen:

Tactile Sign Language:
Deaf-Blind signing to another Deaf-Blind

Caption: Two people use tactile sign language to communicate with each other.
Enlarged Photo

The deaf-blind person puts his or her hands over the signer’s hands to feel the shape, movement and location of the signs. Some signs and facial expressions may need to be modified (for example, signing “not understand” instead of signing “understand” and shaking one’s head; spelling “dog” rather than signing “dog”). People can use one-handed or two-handed tactile sign language.

People who grew up using ASL in the deaf community may prefer tactile ASL, while others who came from an oral background or learned signs later may prefer a more English-based tactile system.

http://www.aadb.org/factsheets/db_communications.html

älykkyys = kognitiiviset kyvyt.

Mirri kirjoitti:Ans, sinä ilmeisesti luulet kuurojen, sokeiden, ja kuurosokeiden olevan vajaaälyisiä/vajaamielisiä.

En suinkaan. Sinun kohdallasi alan olla kahden vaiheilla. Oletko kuurosokea?

Lopeta laittamasta suuhuni sanoja. En ole kirjoittanut mitään väittämäsi suuntaistakaan.

Ok, olen ilmeisesti käsittänyt viestisi väärin.