Kulttuuri pidentää elinikää enemmän kuin laihduttaminen

[Psykopatologia]

Neurologi Markku Tapani Hyyppä, s. 1942 Kajaani.

VIIKON VÄITE Palstalla heitetään väite ja sen perustelut.

TEEMAT >> TIEDE
VIIKON VÄITE http://www.hs.fi/tiede/Kulttuuri+pident ... 7563751689

Kulttuuri pidentää elinikää enemmän kuin laihduttaminen,
väittää lääkäri

4.5.2013 | 16 | Touko Kauppinen

Väitän, että kulttuuririennoissa käyminen edistää terveyttä ja lisää elinvuosia.
Tai oikeastaan kyse ei ole väitteestä, vaan tieteellisestä faktasta.

Olen tutkinut asiaa vuosikymmeniä. Tärkeimpien kansainvälisten tutkimusten mukaan
kulttuurin harrastaja elää kahdesta kolmeen vuotta pidempään kuin kulttuuria vieroksuva.
Monelle on varmasti yllätys, että elinikä pitenee kulttuurin ansiosta selvästi enemmän
kuin terveysliikunnan tai laihduttamisen avulla.

Tupakoimattomuus tuo keskimäärin viisi elinvuotta lisää, joten kulttuuri on tutkimusten
mukaan melkein yhtä terveellistä kuin tupakasta kieltäytyminen.

Kulttuuri tuo monelle mieleen korkeakulttuurin, mutta se on syytä ymmärtää laajemmin.
Omissa tutkimuksissani kulttuuri ei tarkoita pelkästään oopperassa käymistä ja muuta
korkeakulturellia, vaan myös yhteisöllistä harrastustoimintaa kuten talkoisiin osallistumista
tai siirtolapuutarhan hoitamista.

Kulttuurilla on hyviä vaikutuksia varsinkin ihmisten mielenterveyteen. Se vähentää myös
merkittävästi tapaturma- ja väkivaltakuolemia, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia
sekä aivohalvauksiin kuolemista.

Terveyden kannalta olennaisinta kulttuuriharrastuksissa näyttää olevan se, että niihin liittyy
yhdessä muiden kanssa toimimista. Ihminen on biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen olento,
jonka hyvinvoinnille on erittäin tärkeää kokemus yhteisöllisyydestä.

Suomenkielisillä olisi paljon opittavaa suomenruotsalaisilta, jotka osallistuvat selvästi enemmän
talkoisiin, kuoroihin ja muihin harrastuksiin. Se edesauttaa heidän terveyttään ja he elävät hyvin
pitkään.

Monet tavalliset kansalaiset osaavat arvostaa kulttuuriharrastuksia, mutta poliitikot taas eivät.
Olen ollut eduskuntaa myöten puhumassa kulttuurin terveysvaikutuksista, mutta viesti ei mene
perille. Kulttuuri on päätöksenteossa edelleen liian pehmo käsite. Terveyteen perehtyneiden
taloustieteilijöiden pitäisi tehdä konkreettisia laskelmia siitä, miten paljon kulttuuri voi
vähentää terveysmenoja."
_

[Hermes]

Kulttuuria harrastavat hahmot todennäköisemmin myös elävät ja voivat terveellisemin kuin ne muut. Korrelaatio ei tarkoita kausaatiota. Jne. Eli kulttuurin harrastaminen ei ole mikään todiste sen puolesta, että kulttuuri itsessään vähentää mielenterveyden ongelmia.

[Psykopatologia]

21:31
Hesarin kirjoituksen yhteydessä ei ole ko. lääkärin nimeä.
Huomattakoon, että olen lisännyt sen foorumille.

Esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa:
en ole huomannut elinikäni lisääntyneet runsaasta kulttuurista
huolimatta.

[Psykopatologia]

Kulttuuria harrastavat hahmot todennäköisemmin myös
elävät ja voivat terveellisemin kuin ne muut. Korrelaatio
ei tarkoita kausaatiota. Jne.

Näin on. Kummaa, että Hyppä - joka on (muuten) tieteen-
filosofisesti briljantti, esittää tämmöistä.

Länsirannikolla niillä on paremmat geenit ja "ruotsalainen"
kulttuuri ym.

[Riidankylväjä]

Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä:
yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.[1]
Yhteiskuntatutkimuksen näkökulmasta: erottelujen järjestelmä, jonka avulla ihminen luokittelee ympäristöä, arvottaa itseään ja muita sekä rakentaa identiteettiä.[2]
Jaettujen asenteiden, arvojen, tavoitteiden ja käytäntöjen kokoelma, joka on luonteenomainen instituutiolle, organisaatiolle tai ihmisryhmälle.
Opittujen ja opetettavien taitojen tai kykyjen summa.
Ne käytöksen piirteet, jotka vaihtelevat maantieteellisesti alueittain.
Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen ”hengen viljelyä” maanviljelyksen tai puutarhanhoidon tapaan. 1800-luvulla sillä alettiin viitata yksilön kehittymiseen erityisesti koulutuksen kautta, ja myöhemmin kansallisten pyrkimysten ja ideaalien toteutumiseen. 1900-luvun puolivälissä jotkut tiedemiehet käyttivät kulttuurin käsitettä viittaamaan universaaleihin inhimillisiin kykyihin. 1900-luvun mittaan kulttuuri kehittyi antropologian keskeiseksi käsitteeksi, pitäen sisällään kaikki inhimilliset ilmiöt, jotka eivät perustu suoraan geeneihin. Geert Hofstedellä kulttuuri tarkoittaa ”kollektiivista mielen ohjelmointia, joka erottaa yhden ryhmän tai kategorian ihmiset toisista”.[3]

Kulttuuri-käsitteen määrittely

Sanan ”kulttuuri” alkuperä tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, ”hengen viljely”. Sana oli tämän jälkeen vuosisatoja tässä merkityksessä, kehittyneisyytenä ja hienostuneisuutena, ihmisen henkisten ominaisuuksien täydellisyytenä. Ilmeisesti käsitteen sisältöön vaikutti Platonin käsite paideia, jota tämä käytti kreikkalaisten kasvatusihanteesta. Antiikin yhteiskunnassa yläluokan kasvatustavoitteisiin kuului erityisesti filosofian, kirjallisuuden ja taiteiden omaksuminen. Tämän näkemys on vaikuttanut kulttuuri-sanan käyttöön kuvailevien ihmistieteiden ulkopuolella, esimerkiksi ilmauksissa ”taide ja kulttuuri”. Saksan kielessä kulttuuri-sanan käyttö on läheisessä yhteydessä sanaan sivistys.[4]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri