NIMH:n Thomas Insel jatkaa yllättävillä kommenteilla.
Myöhemmin tänä vuonna on julkaistu pari mielenkiintoista artikkelia neuroleptien pidempiaikaisesta (useamman vuoden) käytöstä. Ensimmäinen näistä on Harrow & Jobe: Does Long-term treatment of Schizophrenia With Antipsychotic Medications Facilitate Recovery?.
http://femhc.org/Portals/2/Publications ... covery.pdf Harrow ja Jobe ovat keränneet dataa potilaista jo 20 vuoden ajalta. Näin pitkät tutkimukset ovat todella harvinaisia ja he ovat onnistuneet pitämään potilaat tutkimuksessa mukana varsin hyvin koko tuon ajan. Aikaisemmin he julkaisivat 15 ja 20 vuoden ajalta pari artikkelia, joissa todettiin, että varsin suuri osa skitsofrenia-diagnoosin saaneista potilaista (20-40%) lopetti lääkkeensä, ja tämä ryhmä lopulta pärjäsi paljon paremmin neljän vuoden jälkeen ja edelleen 15 ja 20 vuoden jälkeen kuin lääkkeitä käyttänyt ryhmä. Tätä tulosta voi kritisoida sillä tavalla, että tutkimus oli naturalistinen, eli ehkä ne potilaat, jotka pystyivät lopettamaan lääkkeensä voivat alunperinkin paremmin kuin muut potilaat, jotka söivät lääkkeitä. Harrow tosiaan löysi aikaisemmissa tutkimuksissaan jotain persoonallisuuden tekijöitä (sisäinen locus of control, jne), jotka hänen mielestään mahdollisesti selittivät, miksi jotkut potilaat pärjäävät hyvin ilman lääkkeitäkin. Tuo viimeisin artikkeli on mielenkiintoinen sen vuoksi, että siinä samaa dataa on mietitty myös sellaiselta uudelta kantilta, että ehkä jotkut potilaista pärjäsivät pidemmällä aikavälillä paremmin sen vuoksi, että he eivät syöneet neurolepteja. Lisäksi artikkeli julkaistiin Schizophrenia Bulletinissa, joka on perinteisen skitsofreniatutkimuksen hyvin näkyvä lehti.
Toinen tutkimus on hollantilaiselta Wunderinkilta: "Recovery in Remitted First-Episode Psychosis at 7 Years of Follow-up of an Early Dose Reduction/Discontinuation or Maintenance Treatment Strategy"
http://archpsyc.jamanetwork.com/article ... id=1707650Toisin kuin Harrowin tutkimus, tämä tutkimus oli satunnaistettu. Toiselle ryhmälle annettiin perinteistä ylläpitolääkitystä, toiselle ryhmälle pyrittiin antamaan mahdollisimman pientä annosta lääkkeitä tai lopettamaan lääkkeet kokonaan. 18 kuukauden jälkeen rajoitetun lääkkeiden käytön ryhmän potilaille tuli uusiutumisia useammin kuin perinteisen ylläpitolääkityksen ryhmässä. Kuitenkin lopulta seitsemän vuoden jälkeen rajoitetun lääkityksen ryhmä pärjäsi toiminnallisesti paljon paremmin kuin ylläpitolääkityksen ryhmä, ja rajoitetun lääkityksen ryhmässä oli hieman vähemmän uusia episodeja (nuo luvut olivat aika lähellä molemmissa ryhmissä).
Jotkut näkyvimmistä nykyisistä psykiatrian ja pitkäaikaisen neuroleptien käytön kriitikoista kirjoittivat artikkeleita, joissa he käsittelivät näitä kahta tutkimusta. Esimerkiksi:
Robert Whitaker: Harrow + Wunderink + Open Dialogue = An Evidence-based Mandate for A New Standard of Care
http://www.madinamerica.com/2013/07/har ... d-of-care/Joanna Moncrieff: Long-Term Antipsychotics: Making Sense of the Evidence in the Light of the Dutch Follow-Up Study
http://www.madinamerica.com/2013/08/lon ... -up-study/NIMH:n pomo Thomas Insel on kuitenkin perinteisen biopsykiatrian näkyvä vaikuttaja. Sen vuoksi on yllättävää, että hän keksi itsekin kirjoittaa näistä kahdesta tutkimuksesta:
Thomas Insel: "Director’s Blog: Antipsychotics: Taking the Long View"
http://www.nimh.nih.gov/about/director/ ... view.shtmlThomas Insel kirjoitti:But these rates evened out after a few years, as some patients in the maintenance group also stopped taking their medication. Most important, by seven years, the discontinuation group had achieved twice the functional recovery rate: 40.4 percent vs. only 17.6 percent among the medication maintenance group.
..
What does this say about the long-term use of antipsychotics? Are they potentially harmful? Are they necessary for an individual’s entire lifetime? Earlier this year, Martin Harrow and Thomas Jobe reported an analysis of several long-term follow-up studies of people with schizophrenia to determine if antipsychotics, given long-term, facilitate a return to functional well-being.
..
Clearly, some individuals need to be on medication continually to avoid relapse. At the same time, we need to ask whether in the long-term, some individuals with a history of psychosis may do better off medication.
Onko Insel tullut hulluksi?
Viimeksi muokannut Hermes päivämäärä 01.09.2013 20:50, muokattu yhteensä 1 kerran