Suomi tarvitsee lisää feministejä

[Psykopatologia]

Annamari S i p i l ä: K O L U M N I 30.4.2013?
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Suomi+ ... hitaat-e-8

Suomi tarvitsee lisää feministejä

Inhoan väärässä olemista, mutta vielä enemmän inhoan sitä, että olen oikeassa asiassa,
jossa haluaisin olla väärässä.

Puhumme lasikatosta.

Opiskeluaikoinani yli 20 vuotta sitten juuri kukaan naispuolisista opiskelutovereistani
(miehistä puhumattakaan) ei uskonut feminismiin eikä lasikaton olemassaoloon. Olin
niitä ainoita pahanilmanlintuja, jotka saarnasivat naisten urakehitystä haittaavan lasi-
katon vaaroista. "Ei koske meitä", sanoivat muut. "Työllä ja taidoilla pärjää, eikä suku-
puolella ole väliä."

Juhlin vappua tänään ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Jos hyvin käy, näen vanhoja
tuttuja, opiskelukavereita, lahjakkaita miehiä ja naisia.

Mitä naisista tuli? Juristeja ja ekonomeja, niin kuin miehistäkin. Johtajia, asiantuntijoita
ja yrittäjiä. Menestyviä huippuosaajia.

Naisista kuitenkin vain hyvin harva eteni aivan ylimpään yritysjohtoon, pörssiyhtiöiden
hallituksiin ja muille korkeimmille näköalapaikoille. Johtaja, kyllä. Toimitusjohtaja,
ei ainakaan isoissa firmoissa.

Nyt ohi nostetaan jo nuorempia ja kokemattomampia miehiä, naiset kertovat. Lasikatto
tuli kuin tulikin vastaan, kuin tyhjästä.

Viime viikolla Talouselämä-lehti julkaisi terävän kirjoituksen siitä, minkälaiset ovat naisten
menestymisen mahdollisuudet yritysmaailmassa.

Lähes puolet haastatelluista naisjohtajista oli sitä mieltä, että edes tulevalla naisjohtaja-
polvella ei ole samanlaisia mahdollisuuksia edetä urallaan kuin miehillä. Toistan: ei edes
tulevalla naisjohtajapolvella.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi hukkaa yhä puolet potentiaalisista lahjakkuuksista.
Suomalaisen yritysmaailman vaiettu lasikatto on niin paksu, ettei sitä saa puhki koulutuksella
eikä työkokemuksella.

Tasa-arvoisuudellaan pröystäilevä Suomi onkin eräillä alueilla tasa-arvon kehitysmaa.

Suomalaiset ovat tuudittautuneet ajattelemaan, että meillä asiat ovat hyvin. Suomalainen
tasa-arvo on kuitenkin eräänlaista pientilalaisfeminismiä, jonka ydin on raadannan jakaminen
– ei vallan ja vaikutusvallan jakaminen.

Politiikassa tilanne on näennäisesti parempi, mutta vain näennäisesti. Eveliina Talvitien
tuoreessa kirjassa Keitäs tyttö kahvia johtavat naispoliitikot kertovat todellisuudesta eli
toistuvasta vähättelystä.

Tiistaina toimittaja Elina Grundström kirjoitti tällä palstalla vain miehiä jäsenikseen ottavasta
herrojen Keskiviikkokerhosta, jonka tilaisuuksiin pääministeri Jyrki Katainenkaan ei epäröi
osallistua.

Mitä Suomessa pitäisi sitten tehdä toisin? Aivan aluksi tulee tunnistaa tosiasiat: lasikatto estää
lahjakkaita naisia etenemästä.

Suomi tarvitsee myös A-luokan feministejä, äänekkäitä ja menestyneitä esikuvia, jotka
uskaltavat pitää meteliä epäkohdista. Nyt liian moni liike-elämän ja politiikan naisvaikuttaja
on mieluummin hiljaa.

Suomalaisten naisjohtajien pitäisi tulla ulos tasa-arvokaapista Facebookin johtajan Sheryl
Sandbergin tavoin.

Sandberg pysytteli kaukana feministin leimasta opiskeluaikoina ja uransa alussa. Kokemus
rohkaisi avaamaan silmät. Tuloksena on feministinen tunnustuskirja Lean In – naiset ja
menestymisen tahto.

Nyt Sandberg uskaltaa sanoa suoraan, että menestyminen ei tee naisista pidettyjä, toisin kuin
miehistä. Kunpa Suomessakin joku naisjohtaja uskaltaisi puhua yhtä rehellisesti.

Ennen kaikkea Suomessa pitäisi tajuta, että tasa-arvo on jotain aivan muuta kuin sukupuolen
mukaan jakautuneet työmarkkinat ja vuosikausien lastenhoitovapaat, jotka pudottavat naiset
köyhyysloukkuun.

Eivätkä vain naisia vaan ennen pitkää koko kansakunnan.

Britanniassa ekonomisti Alison Wolf esittää tuoreessa kirjassaan The XX Factor, kuinka parhaista
yliopistoista valmistuneet alfanaiset kilpailevat nyt huippupaikoista (ja -palkoista) alfamiesten
kanssa.

Brittinaisten suuri enemmistö (yli 80 prosenttia, Wolf kertoo The Spectator -lehdessä) sen sijaan
elää hyvin perinteistä naisroolia.

Miksi tämän sitten pitäisi kiinnostaa Suomessa? Siksi, että Britannian kokoisessa maassa alfamiesten
ja -naisten yhtäläinen työpanos yritysmaailmassa lisää suuresti kansantalouden kilpailukykyä.

Pienellä Suomella ei ole varaa lasikattoon. Huipulle pitää saada parhaat kyvyt eli lisää naisia.
Lasikatto ei häviä, vaikka sen olemassaolon kieltää. Ei 20 vuotta sitten eikä nyt.

Annamari Sipilä annamari.sipila@hs.fi Twitter: AnnamariSipila
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
_

[Psykopatologia]

Ainakin otsikko tässä kolumnissa tökkii (päätäni).

Ko. Eveliina Talvitien kirjan kannessa oli Mari Kiviniemen kokovartalokuva takaa päin.
(Marilla on hyvä kroppa, mutta hänen kokonaisolemuksensa on kuitenkin kirkonkylän
kaunottaren.) Eveliina oli jonkun aikaa inhottavan Matti Vanhasen tyttö Perheyrittäjissä.
Kohun vuoksi Eveliina joutui väistymään.

[Kahvi]

En tiedä onko politiikassa vielä lasikattoa, onhan meillä ollut jo käytännössä kaikissa huippuviroissa nainenkin. Ehkä syy naisten urakehityksen takkuamiseen poliitiikassa voisi olla muukin kuin vain ja ainoastaan heidän sukupuolensa?

[Riidankylväjä]

Vaikka olen parasta alfa ryhmää edustava mies, minua ei ole nostettu minkään suuryrityksen johtoon. Pitäisikö tuosta nostaa meteli?

[Kahvi]

Pienellä Suomella ei ole varaa lasikattoon. Huipulle pitää saada parhaat kyvyt eli lisää naisia.

Onko noin?

[Mirri]

Tekstissä viitattiin Hesarin kirjoitukseen herrojen Keskiviikkokerhosta:

Salaseura Keskiviikkokerhoon ei ole naisilla asiaa
30.4.2013 49

Elina Grundström

Keskiviikkokerho on sotien aikana perustettu salaseura, johon kuuluu huippupoliitikkoja, työmarkkinajärjestöjen ja suuryritysten johtajia, korkeita virkamiehiä sekä päätoimittajia. Yleisesti kuvitellaan, että tällaiset hyvä veli -verkostot ovat lopettaneet toimintansa tai ainakin menettäneet merkityksensä.
Keskiviikkokerho on kuitenkin yhä hengissä. Sen 70-vuotisjuhlat pidettiin viime syksynä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa, jossa pääministeri Jyrki Katainen tarjosi illallista ja valotti herroille, mitä maan taloustilanteen kohentamiseksi pitäisi tehdä.

Oli luontevaa, että Katainen toimi merkkipäivän isäntänä, sillä kaikki viime vuosikymmenten pääministerit ovat tulleet Keskiviikkokerhon jäsenistöstä. Joukosta puuttuvat vain Anneli Jäätteenmäki ja Mari Kiviniemi, koska naisia ei kerhoon kutsuta. Heidän pääministerikausiensa lyhyyttä on selitetty juuri sillä, etteivät miesverkostot tukeneet heitä.
"Vie­lä 1950–1960-lu­vuil­la Kes­ki­viik­ko­ker­hon vai­ku­tus­val­ta oli suu­ri. Se pyr­ki syn­nyt­tä­mään jul­ki­suu­del­ta pii­los­sa kon­sen­sus­ta"
Elinvoimasta kertoo se, että kerho hankkii jatkuvasti uusia jäseniä yhteiskunnan huippupaikoilta. Hufvudstadsbladetin nettisivuilla on toimittaja Staffan Bruunin vuonna 2007 esiin kaivama jäsenlista, jossa on satakunta politiikan, työmarkkinajärjestöjen ja talouselämän nokkamiestä Lauri Ihalaisesta ja Paavo Väyrysestä Tapani Ruokaseen, Antti Herliniin ja Björn Wahlroosiin.

Nimien julkaisemista seuranneessa keskustelussa arvosteltiin kerhon sisäsiittoisuutta. Entinen ministeri Arja Alho totesi Hufvudstadsbladetissa, että suomalainen eliitti on yleisestikin suljettu ja rekrytoi uusiksi jäsenikseen vain "ukkoja, jotka ovat lukeneet samat kansantaloustieteen kirjat ja ajattelevat samalla tavalla".

Viisi vuotta on kulunut, mutta mikään ei ole muuttunut. Uusia jäseniä on otettu vuosittain kolme tai neljä. Heitä ovat ainakin Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen, Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi, F-Securen perustaja Risto Siilasmaa, VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro ja Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen.
Joukossa on ensimmäinen vihreä poliitikko, Osmo Soininvaara, mutta ei vieläkään yhtään naista.

Keskiviikkokerhoa, Läskisoosiklubia ja sen sellaisia kutsutaan kaunistellen "herrasmieskerhoiksi", kun halutaan herättää mielikuva, että niissä vain seurustellaan eikä käytetä valtaa.

Naisten jättäminen urakehitykselle tärkeiden verkostojen ulkopuolelle on kaikkea muuta kuin herrasmiesmäistä. Herrakerhojen suurin ongelma ei kuitenkaan ole se, että ne syrjivät yksilöitä, vaan se, että ne estävät yhteiskunnan kehitystä.
Viimeistään kevään onnettomat osinkoveropäätökset osoittivat, että vanhat hyvä veli -verkostot ovat muuttuneet toimintakyvyttömiksi. Talous ei kohene, vienti ei vedä. Keskiviikkokerho yskii ja köhii.

Vielä 1950–1960-luvuilla Keskiviikkokerhon vaikutusvalta oli suuri. Se pyrki synnyttämään julkisuudelta piilossa konsensusta eli eri alojen päättäjien yhteisiä näkemyksiä ja onnistuikin sanelemaan poliittisia päätöksiä ja työmarkkinaratkaisuja.
Nykyään kerho kokoontuu kerran kuussa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Paikalla on yleensä vain kolmannes jäsenistä, ja eläkeläisten osuus on suuri.

Keskiviikkokerhon puheenjohtaja Johannes Koroma painottaa puhelinhaastattelussa, ettei kerhossa päätetä mitään. Sen sijaan käydään laveaa keskustelua ja pyritään luomaan ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista.

Koroman mielestä näkemykset ovat monipuolisia. Toisten lähteiden mukaan keskusteluissa on juuri sellainen oikeistolainen talousliberalistinen perusvire, jota voi odottaa, kun kerhon sähköpostilistoja hoitaa Elinkeinoelämän keskusliiton sihteeri. Kerhossa tutustuu ihmisiin, saa sisäpiiritietoa ja alkaa helposti hyväksyä talouseliitin vakiintuneet ajattelutavat.

Rooman klubin puheenjohtaja Anders Wijkman kävi viime viikolla Helsingissä Sitran pitämässä seminaarissa. Hänen mukaansa sekä ympäristö että talous ovat ajautumassa kriisiin, koska päättäjät kuuntelevat liikaa taloustieteilijöitä ja aivan liian vähän luonnontieteilijöitä.
Suomalaisten eliittikerhojen koostumus ja asialistat ovatkin vanhentuneita. Naisten lisäksi niistä puuttuvat luonnontieteet, sosiaalialan asiantuntemus, kulttuuri ja kansainväliset näkökulmat. Niistä on tullut kehityksen tulppa, joka estää kauaskantoista päätöksentekoa.

Elina Grundström elina.grundstrom@kolumbus.fi
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Keskiv ... 7209668313

[Kahvi]

Re: Sovinismi
Kirjoittaja Kahvi » 18.04.2013 21:15

Entä jos tilanne onkin niinpäin, että ne ominaisuudet, joita arvostamme hyvässä johtajassa, ovatkin niitä jotka pääsääntöisesti löytyvät miessukupuolesta?

Siis että ihminen nyt on sellainen luonnonelukka kuin nyt on sattunut evoluution myötä kehittymään, jolloin hyvän johtajan emmeet nyt vaan sattuvat molempien sukupuolten mielestä olevan niitä, jotka "sattumalta" löytyvät selvästi useimmin miessukupuolesta kuin naissukupuolesta?

Tällöin ei olisi kysymys sovinismista tai mistään muustakaan asennevammasta, vaan evoluutiobiologialla tms selittyvällä ihmislajin laumakäyttäytymiseen liittyvistä piirteistä. (En tiedä, kunhan ääneen ihmettelen)

viewtopic.php?f=8&t=9095&p=116746&hilit=evoluutiobiolo%2A#p116746

Tämä vastaukseni sopinee myös tähän ketjuun.

[Riidankylväjä]

En tiedä onko politiikassa vielä lasikattoa, onhan meillä ollut jo käytännössä kaikissa huippuviroissa nainenkin. Ehkä syy naisten urakehityksen takkuamiseen poliitiikassa voisi olla muukin kuin vain ja ainoastaan heidän sukupuolensa?

Hallituksessa on nykyään naisille kiintiöpaikat. Nainen ohittaa pätevämmän miehen sukupuolensa perusteella.

Kysyä sopii myös miksi eduskunnassa naiset ovat vähemmistönä? Jokaisella naisella on ihan samanarvoinen ääni kuin miehelläkin. Miksi naiset äänestävät miehiä eduskuntaan vielä yli sata vuotta äänioikeuden saamisen jälkeen?

Ainakaan politiikassa naisjohtajien näytöt eivät erotu edukseen. Esim. punamummo ja hänen nimittämänsä naisvirkamiehet...

[Riidankylväjä]

Miksi miehillä ei ole pääsyä naisten ompeluseuroihin?

[Kahvi]

En tiedä onko politiikassa vielä lasikattoa, onhan meillä ollut jo käytännössä kaikissa huippuviroissa nainenkin. Ehkä syy naisten urakehityksen takkuamiseen poliitiikassa voisi olla muukin kuin vain ja ainoastaan heidän sukupuolensa?

Hallituksessa on nykyään naisille kiintiöpaikat. Nainen ohittaa pätevämmän miehen sukupuolensa perusteella.

Kysyä sopii myös miksi eduskunnassa naiset ovat vähemmistönä? Jokaisella naisella on ihan samanarvoinen ääni kuin miehelläkin. Miksi naiset äänestävät miehiä eduskuntaan vielä yli sata vuotta äänioikeuden saamisen jälkeen?

Ainakaan politiikassa naisjohtajien näytöt eivät erotu edukseen. Esim. punamummo ja hänen nimittämänsä naisvirkamiehet...

Vaikuttaisi tosiaan siltä, että feministisen paradigman mukaan tärkeää on vain se, että saadaan positiivisen syrjinnän avulla aikaan tasapäistämistä. Moinen "oikeana pidetty" ajatustapa voi siis hyvinkin huonontaa sitä, että huipulle saataisiin ihan oikeasti ne parhaat kyvyt.

[Mirri]

Helsingin Pörssiklubi on toinen merkittävä ja vaikutusvaltainen miesten kerho, jonne naisilla ei - jostakin käsittämättömästä syystä - ole asiaa.
http://www.helsinginporssiklubi.fi/

Tässä Ylioppilaslehden juttu kerhosta:
http://ylioppilaslehti.fi/2013/02/kutsu ... t-vieraat/

Toki muitakin vaikutusvaltaisia herrakerhoja löytyy; kerhoja, joissa herrat pitävät yllä hyväveliverkostoja. Gideonit on sillä tavoin poikkeuksellinen, että sinne naiset ovat tervetulleita - mutta vain miesten mukana, heidän puolisoinaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gideons_International

Olisi kiva tietää miten nämä yhteiskunnallisesti ja poliittisesti toinen toistaan vaikutusvaltaisemmat miesten kerhot selittävät nyky-Suomessa sen, että naisilta on pääsy kielletty. Miksi miehet tarvitsevat omia kerhojaan, joissa valtaa pitävät pönkittävät toisiaan? Mielestäni hyvin voitaisiin haeskella syitä 'lasikattoon' noista miesten kerhoista, joihin mukaan pääsee ensisijaisesti sukupuolen ja vasta toissijaisesti ansioiden perusteella.

Suomi on niin pieni maa, että kun on olemassa herrakerho sekä talouden että politiikan saralla, niin eipä juuri muuta tarvita, että naisilla on vaikeuksia etenemisessä; he kun eivät pääse luomaan suhteita kyseisissä kerhoissa - hyväveliverkostoissa.

[Riidankylväjä]

Miksi naisten pitäisi saada tunkea itsensä miesten kerhoihin. Eiväthän miehetkään pääse naisten vastaaviin. esim. naisasialiitto unionoon, joka on erittäin vaikutusvaltainen järjestö?

[Mirri]

Miksi naisten pitäisi saada tunkea itsensä miesten kerhoihin.

Urakehitykselle tuskin tekee hyvää joutua suljetuksi pois kerhoista, joissa luodaan ja tuetaan niin omaa kuin toistenkin kerhon jäsenten uraa.

Pörssiklubi esittelee itseään näin:

Täällä vaalitaan herrainklubin perinteitä, mutta klubi on samalla vahvasti ankkuroitu nykyaikaan. Alusta lähtien klubin jäsenet ovat voineet seurustella keskenään luottamuksellisessa ilmapiirissä, kokoontua lounaalle, päivälliselle ja juhliin sekä keskustella ja vaihtaa mielipiteitä pörssiin, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Perinteet säilyvät mutta toiminta sopeutetaan jatkuvasti tämän päivän vaatimuksiin ja tuleviin haasteisiin.

Klubin toimintaa syvennetään mm. jaostotoiminnan kautta ja laajennetaan eri yhteistyökumppaneiden ja ympäri maailman sijaitsevien veljesklubien avulla. Klubi tiedottaa aktiivisesti ja monipuolisesti toiminnastaan ja pyrkii yhä vuorovaikutteisempaan kommunikointiin jäsenkuntansa kanssa. Klubin ensisijainen viestintäkanava on kotisivut, jotka on jaettu yleisiin ja jäsensivuihin. Lisätietoja klubista ja sen toiminnasta on saatavissa klubin johtajalta Michael Nymanilta.

(lihavointi minun)
http://www.helsinginporssiklubi.fi/index.php?id=505

(Lisäsin Pörssiklubin esittelyn)

[Riidankylväjä]

Eikö miehillä saa enää olla mitään paikkaa, jossa voisivat olla rauhassa ilman, että pahansisuiset feministit olisivat työntämässä nenäänsä sinne?

[Mirri]

Iltasanomien juttu Pörssiklubista:

Yle: Pörssiklubi ei vieläkään huoli naisia jäseniksi
Roni Rekomaa
Julkaistu: 17.4.2012 22:05

Jäseneksi ei, vieraaksi kyllä. Tämä on kohtelu naisille Helsingin Pörssiklubilla vielä 2010-luvulla, kertoo Yle Uutiset verkkosivuillaan.
Helsingin keskustassa, Pörssitalossa majaansa pitävän Pörssiklubin jäsenmäärä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja verkostoon halukkaita olisi jatkuvasti enemmän kuin mukaan mahtuu.
Äskettäin sata vuotta täyttäneessä Pörssiklubissa on jäseniä nyt runsaat 1500.
Jäsenyyttä voivat kerran vuodessa hakea taustaltaan nuhteettomat talouselämässä mukana olevat suomalaiset miehet, joilla on klubissa vähintään kaksi suosittelijaa.
- Jäsenen täytyy olla mielenkiintoinen ihminen, joka oletettavasti myös käyttää klubin palveluja. Ihminen, josta tavalla tai toisella me ja kanssaveljet voivat hyötyä, kertoo Pörssiklubia johtava Michael Nyman Ylelle.
Pörssiklubi on Nymanin mukaan jäsenilleen erinomainen paikka verkostoitua muiden liike-elämän edustajien kanssa.

Kysymykseen, joko aika nyt 2010-luvulla olisi kypsä myös naisten jäsenyydelle, Nyman muotoilee vastauksensa näin:
- Naiset eivät toistaiseksi ole olleet jäseninä, mutta naisia on käynyt täällä vieraana ihan alusta saakka. Ja näin klubijohtajana pitää todeta, että on erittäin mukavaa kun jokunen nainen aina tulee tänne klubille vieraaksi, niin minullakin on jotain silmäniloa, totesi Nyman Ylelle.

Pörssiklubin hallituksesta kerrotaan, että naisten jäsenyys nousee aika ajoin keskusteluun hallituksen kokouksissa. Naisten jäsenyys edellyttäisi klubin sääntöjen muutosta, mikä taas on mahdollista vain, jos enemmistö herrakerhon jäsenistä kannattaa muutosta.
Ehkä hieman yllättävää, mutta juuri veljeskunnan nuoremmat jäsenet vastustavat Nymanin mukaan naisten mukaan ottamista eniten.
- Jäsentutkimusten mukaan vanhempien herrojen mielestä naisten mukaantulo voisi olla ihan mukavaa, mutta nuorten mielestä on tärkeää, että tämä on herrainklubi, kertoo Nyman Ylelle.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 03214.html

Ei selviä miten liike-elämässä mukana olevien naisten sulkeminen ulkopuolelle perustellaan. Miksi naisilla ei ole pääsyä kerhoon, joka on johtajansa mukaan jäsenilleen erinomainen paikka verkostoitua muiden liike-elämän edustajien kanssa?

[Kahvi]

Ei selviä miten liike-elämässä mukana olevien naisten sulkeminen ulkopuolelle perustellaan. Miksi naisilla ei ole pääsyä kerhoon, joka on johtajansa mukaan jäsenilleen erinomainen paikka verkostoitua muiden liike-elämän edustajien kanssa?

En tiedä, mutta nykyaikana on mielestäni muitakin, ehkä jopa tuotakin kultapossukerhoa parempia paikkoja verkostoitua.

[Riidankylväjä]

Feministeille ei käy oman rouvakerhon perustaminen, vaan pitää jostain syystä päästä nimenomaan herrakerhoon.

Minusta femakkojen vaatimukset sotivat yhdistymisvapautta vastaan.

[Hilppa]

Eikö miehillä saa enää olla mitään paikkaa, jossa voisivat olla rauhassa ilman, että pahansisuiset feministit olisivat työntämässä nenäänsä sinne?

Ai niinku voidella valtakunnan päämiehiä tekemään juuri miesten mieleistä ja näköistä politiikkaa, kuten viimeiset ratkaisut EY-liittymisineen, EMU-ratkaisuineen ja EU:n valuuttakriisin hoitoineen ovat olleet.

[Kahvi]

Eikö miehillä saa enää olla mitään paikkaa, jossa voisivat olla rauhassa ilman, että pahansisuiset feministit olisivat työntämässä nenäänsä sinne?

Ai niinku voidella valtakunnan päämiehiä tekemään juuri miesten mieleistä ja näköistä politiikkaa, kuten viimeiset ratkaisut EY-liittymisineen, EMU-ratkaisuineen ja EU:n valuuttakriisin hoitoineen ovat olleet.

Näemmä Hilpan mielestä valtionvarainministerimme J. Urpilainen on mies.

[Hilppa]

Eikö miehillä saa enää olla mitään paikkaa, jossa voisivat olla rauhassa ilman, että pahansisuiset feministit olisivat työntämässä nenäänsä sinne?

Ai niinku voidella valtakunnan päämiehiä tekemään juuri miesten mieleistä ja näköistä politiikkaa, kuten viimeiset ratkaisut EY-liittymisineen, EMU-ratkaisuineen ja EU:n valuuttakriisin hoitoineen ovat olleet.

Näemmä Hilpan mielestä valtionvarainministerimme J. Urpilainen on mies.

Aho, Lipponen, Vanhanen, Katainen...