Silmiinkatsominen puhuessaan

[untuva]

Tykkäättekö katsoa toista silmiin myös silloin, kun itse puhutte? Mulle on tosi tärkeää se, että puhuessanikin katson silmiin. Ymmärtääkseni moni ei uskalla katsoa puhuessaan silmiin, vai mitä olette mieltä johtuuko se uskaltamattomuudesta vai mistä?

[Psykopatologia]

Pekka Himasen epäadekvaattia tyyliä.

[untuva]

Katsotko itse Pertti muita silmiin puhuessasi?

[Psykopatologia]

Välillä katson, välillä en.

[untuva]

Onko terapiaprosessissa silmiinkatsomisesta hyötyä potilaalle -molemminpuolisessa katselussa?

[Psykopatologia]

Joillekin voi jostain syystä olla.

Onko kiva olla tuijotettavana?

[untuva]

Juu, on kiva, kun terapeutti katsoo. Siinä syntyy sellainen vuorovaikutuksen tuntu ja lisäksi koin, että terapeuttinikin halusi sitä kovasti, että katsomme toisiamme. Tuli sellainen olo, että hirveästi tykkään olla katsekontaksissa häneen, enkä enää halua palata siihen vanhaan malliin, jossa katsoin lähes kokoajan muualle.
Aloin jossain vaiheessa kovasti ihailemaan sellaisia ihmisiä, jotka levollisena katselevat toista eivätkä usein vaihda katsettaan toisaalle. Sellaisista henkilöistä tulee luotettava turvallinen olo. Siitä sain oman innostukseni.
Jos kokoajan tuijottaa eikä yhtään liikuta katsetta, niin se voi tuntua inhottavalta ja liian hyökkäävältä, pieni katsekatko välillä tuo omaa tilaa. Mitä katselin Youtubesta Himasen haastattelua, niin oli hänellä kyllä niin kiinteä katse ettei siinä toinen paljoa rauhaa saa, vaikka juontaja katsoi välillä alas, niin silti siinä voi tulla sellainen häiristsevä hermostunut tuntu sille juontajalle.

[Jail]

Vaikeaa. Yritän kyllä, mutta pelkään, että pälyilen jonnekin pilvienreunalle.
Niinhän sitä sanotaan, että vaikeita asioita tulisi kuitenkin yritää tehdä.
Minua alkaa huimaamaan, jos katson pitkään toista silmiin ja tulee tunne, että
silämäni menevät kieroon.