Luottaminen

Luottaminen

ViestiKirjoittaja Golden flower » 08.04.2013 11:26

Wikipedian määrittelee luottamuksen näin:

Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä.[1] Itseluottamus on luottamusta omaan itseensä.[1]

Ihmisten välinen luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa. Luottava ihminen uskoo, että luottamuksen kohde ei halua hänelle pahaa, vaan tarkoittaa hyvää. Jos ihminen epäilee toisen moraalia ja aikeita, luottamusta ei synny. Luottamuksen edellytyksiä ovat hyvien aikeiden lisäksi osaaminen (kompetenssi) ja riski.

Luottamus on ennen kaikkea tunne, jonka kohdistamme ihmiseen, johon luotamme. Luotettavuus sen sijaan riippuu omasta käyttäytymisestämme. Muut arvioivat miten luotettavasti käyttäydymme. Lyhin tie luottamukseen on käyttäytyä luotettavasti ja olla luottamuksen arvoinen. Luottavaisuus on ominaisuus, johon vaikuttaa sekä persoonallisuus että kasvuympäristö. Toiset luottavat helpommin kuin toiset.

Viime aikoina Suomessa on tutkittu luottamusta erityisesti työelämän kontekstissa. Luottamus esimiehen ja alaisen välillä on erityisen tärkeää sekä työhyvinvoinnin että tehokkuuden kannalta. Myös luottamusta organisaatioon on tutkittu. Jotta organisaatioon voi luottaa, tarvitaan toimivia rakenteita, oikeudenmukaisia toimintatapoja ja yhteisiä sääntöjä, jotka ovat kaikkien tiedossa ja kaikille samat.


Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Olettaako luottamusta muihin omaava ihminen, että muut ihmiset toimivat hänen hyväkseen, hänen toivomallaan tavalla? Ja jos näin ei tapahdu, hänellä on jonkinlainen oikeus suivaantua ja vaatia muita toimimaan kuten itse haluaa? Vai luottaako hän siihen, että toisten toiminta hänen hyväkseen on hänelle parasta vaikkei se olisikaan hänen toiveidensa mukaista? Itse ajattelen niin, että luottaminen on ennen kaikkea luottamista elämään ja omaan pärjäämiseensä, että muut tekevät oman parhaansa minun hyväkseni jos heitä kiinnostaa, mutta se ei ole välttämättä toiveitteni mukaista saati minulle parasta (toki se voi olla kumpaakin!), mutta minun maailmani ei siitä romahda lopullisesti vaikka hetkellisesti siltä tuntuisi, enkä voi muilta vaatia mitään "pillini mukaan tanssimista".

Työpaikoilla yms. paikoissa on ymmärrettävää, että pidetään kiinni sovituista säännöistä, mutta muissa ihmissuhteissa en oikein osaa hahmottaa tuota luottamuskuviota. Uskon siihen, että ihmiset ovat tavallaan parhaimmillaan onnellisina (en tosin tässä puhu mistään ns. oikotien onnellisuudesta) ja yksilön tulisi tuohon onnellisuuteen pyrkiä, eikä siihen pystytä kirjoittamaan mitään ennalta sovittuja, eikä siihen ole olemassa kirjoittamattomiakaan sääntöjä, joita noudattamalla se tapahtuu. Ainoa, mitä voin tehdä on siis pyrkiä omaan onneeni, ja luottaa siihen, että muut tekevät parhaansa pyrkiäkseen omaansa, ja jos heidän tapansa ei minua miellytä, niin se on minun ongelmani, ja samalla mahdollisuuteni kasvaa ihmisenä.

Miten te muut käsitätte luottamuksen?
Golden flower
 

”Luottamus” (1976)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 08.04.2013 11:42

Edvin Laineen ym. ”Luottamus” (1976) - Suomen elokuvahistorian huonoimpia?

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/y ... edia=12687 (21:08)
21.8.1976
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Luottaminen

ViestiKirjoittaja Kahvi » 08.04.2013 16:53

Golden flower kirjoitti:Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Olettaako luottamusta muihin omaava ihminen, että muut ihmiset toimivat hänen hyväkseen, hänen toivomallaan tavalla? Ja jos näin ei tapahdu, hänellä on jonkinlainen oikeus suivaantua ja vaatia muita toimimaan kuten itse haluaa?

Oikeus suivaantumiseen (tunteeseen) voi olla olemassa, mutta mitään oikeutta vaatia muita toimimaan kuten itse haluaa ei käsittääkseni ole.

Taino, riippuu tilanteesta. Jos lainaa kaverille vaikka 50 euroa luottaen, että kaveri maksaa lupauksensa mukaisesti lainansa takaisin viikon päästä - niin toki silloin on oikeus viikon päästä vaatia lainaa takaisinmaksuun. Mutta nyt et taidettu tarkoittaa tällaista tilannetta?
Kahvi
 

Re: Luottaminen

ViestiKirjoittaja Kahvi » 08.04.2013 17:25

Luottamus parisuhteessa onkin sellainen aihepiiri, että oksat pois. Kun luottamus parisuhteessa puolisoonsa on yksi tärkeimpiä parisuhteen kulmakiviä - ja samalla se on jotain niin epämääräistä määriteltäväksi, ettei pieni tosikaan. Vähän semmoinen juttu, että sitä joko on tai sitten ei ole.

Ja kun mt-foorumilla ollaan, niin toki pitää huomioida mielenterveysasiat. Puolin ja toisin.
Puolison vaatimukset (=luottamuksen tarve) voivat olla jopa mahdottomia. Oma toiminta voi taas olla luottamusta nakertavaa, eikä sitä itse älyä. Tavallaan tällöin "vika" voi olla toisessa tai molemmissa.
Kahvi
 

Re: Luottaminen

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 08.04.2013 17:35

Eikö luottamus ole sitä, että uskoo asioitten tapahtuvan ennustettavalla tavalla?
Riidankylväjä
 

Re: Luottaminen

ViestiKirjoittaja Golden flower » 08.04.2013 17:45

Psykopatologia kirjoitti:Edvin Laineen ym. ”Luottamus” (1976) - Suomen elokuvahistorian huonoimpia?

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/y ... edia=12687 (21:08)
21.8.1976


Enpä osaa tuohon sanoa. yhden arvostelun luin, eikä se mairitellut ko. elokuvaa. Linkin radiohaastattelua en jaksanut kuunnella enkä ole nähnyt elokuvaa. Harmi sikäli, jos jommasta kummasta olisin vastauksia löytänyt. :|

Kahvi kirjoitti:
Golden flower kirjoitti:Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Olettaako luottamusta muihin omaava ihminen, että muut ihmiset toimivat hänen hyväkseen, hänen toivomallaan tavalla? Ja jos näin ei tapahdu, hänellä on jonkinlainen oikeus suivaantua ja vaatia muita toimimaan kuten itse haluaa?

Oikeus suivaantumiseen (tunteeseen) voi olla olemassa, mutta mitään oikeutta vaatia muita toimimaan kuten itse haluaa ei käsittääkseni ole.

Taino, riippuu tilanteesta. Jos lainaa kaverille vaikka 50 euroa luottaen, että kaveri maksaa lupauksensa mukaisesti lainansa takaisin viikon päästä - niin toki silloin on oikeus viikon päästä vaatia lainaa takaisinmaksuun. Mutta nyt et taidettu tarkoittaa tällaista tilannetta?


En oikeastaan tiedä, millaista tilannetta varsinaisesti tarkoitin, mutta ihan hyvä esimerkkihän tuokin on. Itse lainaisin rahat, jos minulla olisi varaa lainata, mutta en ehkä sellaiselle, kenestä tietäisin etukäteen, etten tule rahoja automaatisesti takaisin saamaan. Jos kyse on akuutista kriisitilanteesta, niin rahat olisi varmaan suoraan annettava tai koitettava auttaa muulla tavoin. Tässäkin eniten vaikuttaa minulla ehkä se, etten ole kiinnostunut pyytämään rahoja takaisin, enkä tavallaan voi luottaa omaan toimintaani siinä tilanteessa, kun tarvitsisinkin itse rahat, mutta en pystykään niitä ryhtyä vaatimaan. Tai jos kaverilla ei olekaan sitä rahaa vaikka kuinka sillä lainaamishetkellä olisi vilpittömästi ajattellut, että pystyy maksamaan takaisin sovittuna ajankohtana. En tavallaan voi laittaa kaveriakaan siihen tilanteeseen, kun itse olen rahat kuitenkin päättänyt lainata, ja itse olen vastuussa omasta rahankäytöstäni. Voin siis ainoastaan luottaa omaan arviooni siitä, saanko (pyydettyä, jos ei maksa automaattisesti) rahat kaverilta takaisin tai pärjäänkö ilman niitä rahoja, ja ratkaisut teen sen perusteella. Oliko tarpeeksi monimutkainen selvitys? :D Teenkö/käsitänkö tämän jotenkin erilailla kuin muut?

Beth kirjoitti:Ihmissuheissa on myös vaatimuksia. Parisuhteessa varsinkin. Ei asenne "teen mitä huvittaa" vetelee.


No kyllä se tuntuu ihan hyvin vetelevän. Riippunee pikälti siitä, mitä huvittaa tehdä? Mun parisuhteeni alkoi ihan uuteen kukoistukseen, kun tajusin, ettei kukaan muu määrää mun tekemisistä kuin minä itse. :D
Golden flower
 

Re: Luottaminen

ViestiKirjoittaja Golden flower » 08.04.2013 17:46

Riidankylväjä kirjoitti:Eikö luottamus ole sitä, että uskoo asioitten tapahtuvan ennustettavalla tavalla?


Kuka osaa ennustaa? En minä ainakaan, yhtään.
Golden flower
 

Re: Luottaminen

ViestiKirjoittaja Kahvi » 08.04.2013 17:51

Golden flower kirjoitti:Teenkö/käsitänkö tämän jotenkin erilailla kuin muut?

Et. Itseasiassa luottamus on juuri noin monimutkainen asia - ellei jopa monimutkaisempi.
Kahvi
 

Re: Luottaminen

ViestiKirjoittaja untuva » 08.04.2013 21:37

Luottamus on sitä, että voin luottaa ettei minulle tapahdu mitään pahaa. Ja turvallisuus on sitä, että kukaan ei tee minulle pahaa. Siten luottamus ja turvallisuus ovat eri asioita. Luottamus lähtee itsestäni ja turvallisuus toisesta. Ja perusturvallisuuden tunne juontuu lapsuudesta.
untuva
 

Re: Luottaminen

ViestiKirjoittaja Golden flower » 02.05.2013 15:25

Entä, jos psykologi sanoo potilaalleen, että tämän on vaikea luottaa toisiin ihmisiin. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Golden flower
 

Re: Luottaminen

ViestiKirjoittaja untuva » 02.05.2013 20:56

Golden flower kirjoitti:Entä, jos psykologi sanoo potilaalleen, että tämän on vaikea luottaa toisiin ihmisiin. Mitä se tarkoittaa käytännössä?


Minulle, jos sanottaisiin tuolla tavalla ajattelisin, että minun on vaikea uskoutua toisille; uskoa siihen, että toinen ei tee/ajattele pahaa minusta. Pelkää toisia ja on varautunut -ei uskaltaudu.
untuva
 


Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa