En ole koskaan kuullut käytettävän sanoja 'fysiologinen' tai 'psykologinen' toimintakyvyn yhteydessä, en myöskään sosiologisesta toimintakyvystä ole kuullut.
Kognitiivinen toimintakyky on alla olevassa määrittelyssä luettu osaksi psyykkistä toimintakykyä (linkki Pohjolaisen tekstiin on otteen jälkeen).
(Ikäinstituutti, Pertti Pohjolainen)
Fyysinen toimintakykyYleisesti fyysisellä toimintakyvyllä ymmärretään elimistön toiminnallista kykyä selviytyä sille asetetuista fyysistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Fyysinen toimintakyky perustuu hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintaan, joten toimintakyvyn kannalta olennaista on millaisia muutoksia näissä elinjärjestelmissä tapahtuu ikääntymisen myötä. Lisäksi fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavat havaintomotorisissa toiminnoissa ja tasapainossa ilmenevätmuutokset.
Psyykkinen toimintakykyPsyykkisellä toimintakyky on kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa, muodostaa käsityksiä ympäröivästä maailmasta sekä kykyä tuntea ja kokea.
Psyykkinen toimintakyky voidaan määritellä kyvyksi suoriutua erilaisista älyllisistä ja muuta henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä (Ruoppila ja Suutama 1994).
Psyykkiseen toimintakykyyn liittyvät tiedon käsittelyssä tarvittavien toimintojen lisäksi laajemminkin toiminnan tavoitteet, tarpeet, arvostukset, asenteet, odotukset ja normit
(Ruoppila ja Suutama 1990). Psyykkisesti toimintakykyinen ihminen kykenee laatimaan elämälleen suunnitelmia, tekemään tietoisia ja vastuullisia ratkaisuja ja valintoja elämässään. Henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi tarvitaan toiminnan suunnittelua tavoitteisiin pääsemiseksi. Psyykkisessä toimintakyvyssä on tärkeää yksilön ja
hänen elin- ja toimintaympäristönsä välinen vuorovaikutussuhde. Toisaalta psyykkinen toimintakyky on aina yhteydessä toimintakyvyn muihin osa-alueisiin (fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky) (Ruoppila ja Suutama 1990). Sitä voidaan parhaiten arvioida, kun tunnetaan yksilön elämän olennaisimmat puitteet, asuin- ja elinympäristö sekä virallinen ja epävirallinen sosiaalinen verkosto, jotka voivat tukea yksilöä selviytymään päivittäisen elämän asettamista haasteista ja vaatimuksista.
Sosiaalinen toimintakykyYhden määritelmän mukaan sosiaalinen toimintakyky on yhtäältä kykyä tulla toimeen yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja normien mukaisesti, ja toisaalta selviytymistä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympäristön rooleista (Sosiaalityön sanasto 2002). Muissa määritelmissä painotetaan yksilön resursseja, rooleja, sosiaalisia taitoja tai suhdetta yhteiskuntaan (Hervonen ja Pohjolainen 1990, Heikkinen 1990, Vilkkumaa 1998, Rissanen 1999).
Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi tehdään yleensä tutkimushaastatteluna, lomaketutkimuksena tai havainnoimalla. Haastatteluja ja kyselyjä tehdään palvelutarpeiden arvioinneissa ja laajoissa väestötutkimuksissa. Havainnointia voidaan tehdä lähinnä vain laitoksissa. Kunnallisia palveluja,joihin pitäisi liittyä sosiaalisen toimintakyvyn arviointi, ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito, yhdistetty kotihoito, omaishoidon tuki, päivätoiminta, tavallinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto (Voutilainen ja Vaarama 2005).
http://www.vapaaehtoiseksiseniorina.fi/ ... d/1/fid/58