Psykopatologia.munfoorumi.com

TEEMAT >> TIEDE http://www.hs.fi/tiede/ADHD-diagnoosien ... 4781694786

ADHD-diagnoosien yleistyminen
huolestuttaa yhdysvaltalaislääkäreitä
2.4.2013 0:53 | 3 |

Tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriödiagnoosit ovat yleistyneet Yhdysvalloissa,
uutisoi The New York Times. Yläkoulu- ja lukioikäisistä pojista lähes joka
viides ja kaikista kouluikäisistä lapsista 11 prosenttia on saanut lääke-
tieteellisen tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriödiagnoosin. Luvut käyvät
ilmi valtiollisen Sairauksien kontrollointi ja ehkäisy -keskuksen uusista
tiedoista.

Diagnoosien määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmenen aikana.
Monet lääkärit pelkäävätkin, että koska ADHD-diagnooseja tehdään liikaa,
myös niitä hoitavia lääkkeitä käytetään liikaa.

"Ei ole mahdollista, että yhdellä viidestä pojasta on ADHD. Jos alamme
hoitaa stimulanteilla lapsia, joilla ei ole häiriötä, osalla heistä tulee
olemaan ennustettavissa olevia ongelmia, kuten riippuvuutta ja väärin-
käyttöä. Ja kun pillereitä on paljon liikkeellä, kuinka suuri osa niitä
meneekin kavereille? Joidenkin tutkimusten mukaan 30 prosenttia",
sanoo James Swanson, Floridan kansainvälisen yliopiston
professori.

Noin 6,4 miljoonaa 4 – 17-vuotiasta lasta on saanut ADHD-diagnoosin
jossakin elämänsä vaiheessa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin
vuonna 2007 ja 53 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Noin kaksi kolmesta diagnoosin saaneesta käyttää reseptillä määrättäviä
stimulantteja, kuten Ritalinia tai Adderallia. Ne voivat parantaa käyttäjän
elämää merkittävästi, mutta voivat myös aiheuttaa riippuvuutta,
levottomuutta ja joskus jopa psykoosin.

Toisten lääkärien mielestä diagnoosien yleistyminen todistaa, että
häiriö tunnetaan ja hyväksytään paremmin, kun taas toisten mielestä
kasvavat luvut tarkoittavat, että miljoonat lapset käyttävät lääkkeitä
vain rauhoittuakseen tai menestyäkseen koulussa paremmin.

Tulevaisuudessa entistä useampi saa diagnoosin, sillä Amerikan
psykiatrinen yhdistys aikoo laajentaa adhd:n määritelmää.

Lopullista ADHD-diagnoosia ei ole, vaan häiriö määritetään subjektiivisesti
keskustelemalla potilaiden, vanhempien ja opettajien kanssa ja sulkemalla
pois muita mahdollisuuksia. Usein prosessin yli hypätään vanhempien
painostuksesta tai ajanpuutteen vuoksi. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaus-
häiriötä pidetään kroonisena tilana, joka jatkuu usein aikuisuudessa.

LISÄÄ AIHEESTA:

ADHD voi vaivata vielä kuusikymppisenä Julkaistu 20.8.2012 | 9 |
http://www.hs.fi/elama/ADHD+voi+vaivata ... 5594013733

Aikuiset saavat jälleen ADHD-lääkkeestä Kela-korvausta Julkaistu 12.5.2012 | 5 |
http://www.hs.fi/kotimaa/Aikuiset+saava ... 5562169369

Loppuvuoden pojille paljon ADHD-diagnooseja Päivitetty 10.5.2012 | 9 |
http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Luok ... 5557524712

Liittyvät aiheet ADHD http://www.hs.fi/aihe/adhd/
_

Mikä osuus mahtaa olla yhä hektisemmäksi käyvällä elämällä? Kaikki käy nopeammaksi ja lyhytjännitteisemmäksi.

Lasten kohdalla mietityttää TV:n ja videoiden katselu. Olkoonkin lastenohjelmia, mutta erityisesti amerikkalaiset ohjelmat ovat pääosin nopeatempoista räiskintää. Jos niitä katselee monta tuntia päivässä pienestä pitäen, luulisi jotain vaikutuksia syntyvän. Ainakin itse ole huomannut, että lapset ovat levottomampia, kun ovat kyseisen typpisiä ohjelmia katsoneet.

Toinen juttu on nopeatempiset, aggressiiviset ja myös stressaavat räiskintäpelit. Niihinkin tuppaa jäämään koukkuun, mikäli vanhemmat eivät pidä tiukkaa kontrollia.

Kohtuu määrät noita kaikkia tuskin haittaavat, mutta väitän, että lapsissa on myös suurkuluttajia, joiden kohdalla pitäisi mielestäni huolestua.

Riidankylväjä kirjoitti:Lasten kohdalla mietityttää TV:n ja videoiden katselu. Olkoonkin lastenohjelmia, mutta erityisesti amerikkalaiset ohjelmat ovat pääosin nopeatempoista räiskintää. Jos niitä katselee monta tuntia päivässä pienestä pitäen, luulisi jotain vaikutuksia syntyvän. Ainakin itse ole huomannut, että lapset ovat levottomampia, kun ovat kyseisen typpisiä ohjelmia katsoneet.

Toinen juttu on nopeatempiset, aggressiiviset ja myös stressaavat räiskintäpelit. Niihinkin tuppaa jäämään koukkuun, mikäli vanhemmat eivät pidä tiukkaa kontrollia.

Kohtuu määrät noita kaikkia tuskin haittaavat, mutta väitän, että lapsissa on myös suurkuluttajia, joiden kohdalla pitäisi mielestäni huolestua.

Vääriä diagnooseja todennäköisesti kaikki. Oikeat ADHD-tapaukset jäävät vaille hoitoa ja diagnoosit annetaan huumaavien ADHD-lääkkeiden kauppamiseen kaudulla. Tuottaa samalla myös muita ongelmia, sillä luo siinä sivussa järjettömän kysynnän paranoidia skitsofreniaa sairastaville ammattihenkilöille, jotka tekevät diagnooseja, miten sattuu.

Aito AH/AD on läsnä jo lapsuudessa.

Jos samantyyppinen oirehdinta alkaa vasta aikuisuudessa,
kyseeseen tulee muu diagnoosi.

Tarkoitin nimenomaan tuota ADHD:n kaltaista käyttäytymistä, joka johtaa vääriin diagnooseihin. Lisäisin tuohon listaan vielä aggressivisen rock musiikin.

Psykopatologia kirjoitti:Aito AH/AD on läsnä jo lapsuudessa.

Jos samantyyppinen oirehdinta alkaa vasta aikuisuudessa,
kyseeseen tulee muu diagnoosi.

Tästä kiinnostaisi kuulla lisää. Mitkä sairaudet aiheuttavat aikuisella iällä alkaneet ADHD-oireet ja miten pystytään rajaamaan se, ettei oireita lapsuudessa ole ollut. Ovatko oireet aina selvästi näkyviä myös lapsena? Tyttöjen ADHD/ADD oireilunhan sanotaan usein jäävän huomaamatta, ovatko tytöt siis riskissä saada aikuisella iällä jonkin muun diagnoosin oireilunsa takia, koska oireita ei ole lapsena huomattu?

Riidankylväjä kirjoitti:Tarkoitin nimenomaan tuota ADHD:n kaltaista käyttäytymistä, joka johtaa vääriin diagnooseihin. Lisäisin tuohon listaan vielä aggressivisen rock musiikin.

Erotusdiagnosointi onkin vaikeaa, koska diagnoosi on aina subjektiivinen. Mm ADHD-aikuisella voi olla samanlaisia syklisiä mielialanvaihteluita kuin on bipolaarisessa härössä. Sama homma se on ympäristön ärsykkeissä, ruokavaliossa ym... ne pitäisi jotenkin osata fiksusti karsia pois, jotta voisi olla varma että kysymyksessä on ADHD eikä mikään muu.

Asiaa tietysti vaikeuttaa sekin, että ADHD:lla voi olla myös bipolaari, masennusta jne. Siinä saa tohtorit raapia päätään ihan huolella fundeeratessaan, että mikä oire nyt kertoo mistäkin.

Psykopatologia kirjoitti:Aito AH/AD on läsnä jo lapsuudessa.

Jos samantyyppinen oirehdinta alkaa vasta aikuisuudessa,
kyseeseen tulee muu diagnoosi.

ADHD:ta tosiaan perustapauksessa sairastetaan ns kohdusta hautaan. Usein kyllä näkyvät ADHD -oireet helpottavat iän myötä, vaikka härö ei mihinkään häviä - tämä voi olla petollistakin ja johtaa aikuisiällä esim masennukseen.

Ainakin teoriassa ADHD:n voi saada myös aikuisiällä. Jos aivot saavat "osumaa" tiettyihin alueisiin, niin keskittymiskykyyn ym voi tulla häröjä. Tuommoista osumaa voi saada traumaperäisesti onnettomuuksista ym, tai sitten erilaisten kemikaalien (mm päihteet) jyllätessä aivojen virtapiirejä sekaisin.

Olen ymmärtänyt, että aikuisten päihdehuollossa ollaan vähän tenkkapåån edessä sen suhteen, että johtuuko juopon asiakkaan ADHD-oireisto aidosta häröstä vai onko se vain seurausta päihteiden käytöstä ja häviää raitistumisen myötä. Tuo pohdinta voi joskus olla tärkeääkin, koska joissain tapauksissa ADHD:n hoitaminen poistaa päihteidenkäytön syyn.

Golden flower:
Erityisesti tuo mainitsemasi ADD on sellainen, että se jää lapsilta huomaamatta - varsinkin tytöiltä.

ADD on siis semmoinen tila, jossa ei olla hyperaktiivisia - vaan pikemminkin hyvinkin rauhallisesti omissa maailmoissa. Opettajan yms silmiin tämmöinen oppilas on ok, koska hän ei aiheuta häiriöitä ja selvityy kohtuullisesti opinnoistaan. Poikien kohdalla moinen voi kiinnittää huomiota, koska normaalien poikien oletetaan olevan riehujia tms levottomia. Tyttöjen kohdalla näin ei ole, vaan ADD-tyttö istuu kuin nenä päähän perinteiseen kuvaan kiltistä tytöstä.

Golden flower kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Aito AH/AD on läsnä jo lapsuudessa.
Jos samantyyppinen oirehdinta alkaa vasta aikuisuudessa,
kyseeseen tulee muu diagnoosi.

Tästä kiinnostaisi kuulla lisää. Mitkä sairaudet aiheuttavat aikuisella iällä alkaneet ADHD-oireet
ja miten pystytään rajaamaan se, ettei oireita lapsuudessa ole ollut. Ovatko oireet aina selvästi
näkyviä myös lapsena? Tyttöjen ADHD/ADD oireilunhan sanotaan usein jäävän huomaamatta,
ovatko tytöt siis riskissä saada aikuisella iällä jonkin muun diagnoosin oireilunsa takia, koska
oireita ei ole lapsena huomattu?

Tervetuloa, Golden flower!

Ainakin mm. otsalohkovammat voivat tuottaa AD/HD-tyyppistä oireilua. En pysty ulkomuistista
tarkentamaan. Tytöistä en erikseen osaa sanoa.

Haastattelut ovat ainoa keino selvittää lapsuuden oloja. (Vrt. myös Kahvi.)

HS kirjoitti:Yläkoulu- ja lukioikäisistä pojista lähes joka
viides ja kaikista kouluikäisistä lapsista 11 prosenttia on saanut lääke-
tieteellisen tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriödiagnoosin.

Eivät nämä luvut kuulosta minusta mitenkään erityisen suurilta. Näistäkin vain noin 2/3 (uutisoinnin mukaan) käyttää stimulanttilääkitystä.

Jostain luin nimittäin näkemyksen, että väestöstä noin jopa 30% saattaa kärsiä jonkinmoisista ADHD-oireista. Näistä tietysti valtaosan oireet ovat niin lieviä, että niitä ei tarvitse hoitaa millään tavoin - ei edes lääkehoidolla. Jos muistan oikein, niin noin 10% tarvitsee jonkinnäköistä hoitoa/apua, ja näistäkin sitten osa tarvitsee lääkehoitoa. Että ei nuo uutimen lukemat nyt mitään erityisen pöyristyttävän suuria ole.

Toki sekaan mahtuu aina virheellisiäkin diagnooseja, ja niitähän ei nyt saisi tietenkään tulla. Myös väärinkäyttöä esiintyy, varsinkin teini-ikäisillä, jotka saattavat diilata lääkkeitään rahantekomielessä kavereilleen (nähty on tämäkin). Näiden ei-toivottavien ilmiöiden takia nyt ei kuitenkaan ole syytä tuomita tms kaikkia ADHD-tapauksia.

Niin ja tervetuloa Golden flower minunkin puolestani!

Itse sain siis aikuisiällä ADHD-diagnoosin ja hoitona siihen on Concerta. Diagnoosin sain noin 5-6 vuotta sitten, ja silloin kyllä nuohosin läpi kaiken, mitä asiasta sain käsiini. En kyllä ole aktiivisesti sen jälkeen seurannut mitä ADHD:sta kirjoitellaan tms, joten tietoni saattavat olla osin hataria/vanhentuneita.

Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus



Noin 4 % väestöstä eli varovaisesti arvioiden vähintään 200 000 suomalaista ei kykene keskittymään tehtäviinsä samalla tavoin kuin muut. Heillä on AD/HD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Heidän aivotoimintansa on tarkkaavaisuutta säätelevillä alueilla matalampaa kuin muilla. Seurauksena on vaikeuksia asioiden muistamisessa, tunteiden säätelyssä, sosiaalisessa kanssakäymisessä, asioihin keskittymisessä, tehtävien organisoinnissa ja ennakoinnissa.

Ihmisiä, jotka elävät tai työskentelevät AD/HD:n lähipiirissä, on arviolta 1-2 miljoonaa. Useat törmäykset lähiympäristön kanssa ovat vältettävissä, jos tiedetään, mistä on kyse. Lisäksi oikeanlaisen hoidon saaminen vähentää olennaisesti ns. itselääkitystä, joka on useimmiten hallitsematonta päihteiden käyttöä pahaa oloa lievittämään.

AD/HD ei ole tyhmä tai laiska. Hän on yhtä älykäs kuin kuka tahansa muukin, kun löytää oikean tavan oppia ja toimia. Tämä kirja tarjoaa vihjeitä oppimisen tehostamiseksi ja sosiaalisten suhteiden törmäysten välttämiseksi. Kirjassa selvitetään, millainen AD/HD on elämänkumppanina, ystävänä, työtoverina ja esimiehenä.

Tekijät:
Lehtokoski Anne

ISBN 978-951-26-5114-6
Sivuja 118
Hinta 36,70 €
ALV 0% 33,67 €

http://newsletter.tammioppi.fi/kirjat/o ... 512651146/

Suosittelen tätä kirjaa, tuossa kun selitetään näitä asioita ymmärrettävästi. Muistaakseni löytyy kirjastoistakin aika kattavasti kautta maan.

AD/HD-oireet eivät ole sama kuin AD/HD-diagnoosi.

Myös esimerkiksi depression suhteen on noin.

Psykopatologia kirjoitti:AD/HD-oireet eivät ole sama kuin AD/HD-diagnoosi.

Myös esimerkiksi depression suhteen on noin.

Näinpä, ja juuri tämä asia tekee diagnosoinnista joskus pirun vaikeaa.

Siis eiköhän nää diagnoosit johdu ihan siitä, että ritalinilla on kysyntää katukaupassa(enkä nyt tarkoita itseäni).

ritalin kirjoitti:Siis eiköhän nää diagnoosit johdu ihan siitä, että ritalinilla on kysyntää katukaupassa(enkä nyt tarkoita itseäni).

Ritalinilla kieltämättä on kysyntää katukaupassa, mutta en kyllä ymmärrä tuon asian yhteyttä diagnooseihin?

Niin ja lisätään vielä, että koska Ritalin on kysyttyä kamaa kaduilla, niin lääkärit sen takia mieluummin kirjoittavat muita lääkkeitä kuin Ritalinia. Kuten esim Concertaa, jonka katukauppa-arvo on huomattavasti pienempi. Concertasta vain pienimmät napit (18mg) käyvät kaduilla kaupaksi, niitä käytetään ikäänkuin muiden päihteiden "pohjina". Suuremmat napit ei oikein kelpaa, kun niiden vaikutus on liian voimakas ja liian pitkäaikainen.

Kiitokset tervetulotoivotuksista!

Ns. oma lehmä ojassa tämän aiheen kanssa. En viitsi enempää avata omaa tarinaani, joka meni yli oman ymmärrykseni, mutta ehkä sen tarkoitus avautuu vielä jonain päivänä.

Kirjoitin kattavemman tekstin toisaalle samoihin aikoihin, kun Pertti teki tämän aloituksen, mutta sanotaan tässä nyt niitä samoja asioita, mitä toisaalle kirjoitin. Eli kyllästynyt on oikeilla jäljillä. ADHD diagnoosien määrä jenkeissä johtuu juuri siitä, että siellä havaittiin muutamia vuosia sitten, että vankiloissa ADHD-tapaukset olivat yliedustettuina etenkin henkirikoksen tehneissä. Tuolloin todettiin, että ADHD-henkilöt pitäisi pystyä seulomaan väestöstä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nyt on sitten seulottu 20% väestöstä ADHD-henkilöinä.

Itse olen tutustunut kolmeen ADHD-henkilöön ja sikäli, kun siltä pohjalta ADHD:n tiedän, ei minusta kyllä todellakaan joka viides ole ADHD-tapaus. Todelliset määrät väestöstä lienevät siinä arvioidussa 4-7% luokassa.

Ongelmana ADHD:ssa on sosiopatia, eli on arvioitu, että ADHD:n rinnalle kehittyy usein sosiopaattinen persoonallisuus ja tällaista yhdistelmää, missä henkilöllä on ADHD ja sosiopatia yhdessä, luonnehtivat sellaiset piirteet, kuin patologinen valehtelu, päihdeongelmat ja voimakas taipumus henkirikollisuuteen. Sosiopatian kehittymistä ADHD-henkilöille pyritään estämään, seulomalla ADHD-henkilöt jo mahdollisiman varhaisessa vaiheessa.

Kun Yhdysvalloissa ADHD-henkilöitä sitten seulotaan ja tuloksia sadaan, valtio on tyytyväinen ja kuvittelee ohjelman toimivan. Todellisuus on kuitenkin se, että noista 20% väestöstä olevista "ADHD-henkilöistä" vain murto-osa on oikeasti ADHD ja, että usein kyse on siitä, että ADHD:n on lääkityksenä huumaavia lääkkeitä, joita henkilö voi käyttää itse, tai myydä katukaupassa suureen hintaan.

Lääketeollisuushan tästä tykkää, kun lääkkeet menevät, kuin kuumille kiville ja myyntiä koitetaan vielä tehostaa, laajentamalla ADHD:n määritelmää, jolloin ADHD on entistä helpompi diagnosoida myös niille, keillä sitä ei ole. Lääkekauppa käy, huumeiden katukauppa käy ja valtion ohjelmaan potentiaalisten rikollisten seulomiseksi ollaan tyytyväisiä.

Negatiivisena piirteenä järjestelmä voi leimata kenet tahansa ADHD-henkilöksi siten, että henkilölle on haittaa saamastaan diagnoosista ja hoidosta ja samalla todelliset ADHD-tapaukset jäävät vaille asianmukaista hoitoa. Yhdysvalloissa ADHD:n määritelmä on muuttunut, eikä enää tarkoita ADHD:ta, vaan sitä, että "haluatko myydä ritalinia kadulla", eikä potentiaalisten rikollisten seulonta toimi alkuunkaan muualla, kuin tilastoissa.

Vastaavanlainen tilanne on Suomessa vaikeasti masentuneiden kohdalla. Masentuneita diagnosoidaan nuorissa moninkertainen määrä todelliseen määrään verrattuna. Televisiossa kuulee usein, kuinka 20% Suomen nuorista on vaikeasti masentuneita. Tätä hoetaan, kuin Mein kampfin ohjeissa ikään. Todellisuudessa ehkä 2% Suomen nuorista on vaikeasti masentuneita.
Diagnooseissa on kielen pragmaattinen aukko, jota Apostoli Paavalin ennustuksen mukaisesti skitsofreeniset ja rajatilanarsistiset oppineet käyttävät satanistisen, tai tällä kertaa kapitalistisen sanomansa edistämiseen.