Ei elämää, vaan koulua varten

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 30.03.2013 22:01

Psykopatologia kirjoitti:
Riidankylväjä kirjoitti:
Psykopatologia kirjoitti:Siis 1950 ylioppilaiden lahjakkuustaso (verrattuna samanikäisten koko tasoon)
oli vahvempi kuin 2012 (verrattuna samanikäisten koko tasoon).

Lahjakkuus ei korreloi koulutuksen kanssa, vaan on synnynnäinen ominaisuus.

Ylioppilaat tuolloin eivät olleet kovin paljon lahjakkaampia kuin ikäluokka keskimäärin.

Korrelatiivisuudella ja synnynnäisillä ominaisuuksilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

No nii. Sitähä minnäi.
Riidankylväjä
 

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Mirri » 30.03.2013 22:23

Kyllästynyt kirjoitti:No sittenhän sinä luultavasti osaat kuvitella miltä minusta nuo "mietippäs" -virheet tuntuvat.

Valitettavasti en osaa, koska kyseinen kaksoiskonsonanttivirhe selittyy suomen puhe- ja kirjakielen kiemuroilla. Suomea pääsääntöisesti kirjoitetaan niin kuin puhutaan. Tarkemmin sanottuna suomen kieli lausutaan kuten kirjoitetaan. Poikkeuksia on vähän, ja siksi poikkeusten kohdalla tulee virheitä.

Niimpä ihmiset, jotka tekevät tällaisia virheitä kirjoituksissaan, eivät tee niitä tyylikeinona, mutteivät myöskään ärsyttääkseen. Jossei henkilö ole tottunut tuottamaan kirjoitettua tekstiä, hän herkästi kirjoittaa tekstiin puheilmaisun vaatimia ylimääräisiä sekä virheellisiä konsonantteja. Ainakin, jossei kirjoittaessaan ihan erikseen muistuta itseään, että oleppa nyt huolellinen näiden sanojen kanssa, jotka suomessa äännetään toisin kuin kirjoitetaan. Teimpä minäkin sellaisia virheitä ihan vain kokeillakseni miten helppo niitä on kirjoittaa.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Mirri » 31.03.2013 09:16

Kyllästynyt kirjoitti:

Kaksoiskonsonanttivirheet on äärimmäisen helppo välttää kun ajattelee, ettei suomen kielessä ole sanoja kuten "mietip", aloitap", mutta "mieti" ja "aloita" on
Sama sääntä pätee sanoihin kuten "teim", "aloim" jne. Sanat "tein" ja "aloin" ovat suomea - niin kuin "teinpä", "aloinpa" ja niin edelleen.

Päätteitä "ppa", "ppä" "mpä" tai "mpa" - ei suomen kielessä ole.

Entä miten vältetään huolimattomuusvirheet? Pieni näppäilyvirhekin muuttuu huolimattomuusvirheeksi, välimerkin puuttumisesta puhumattakaan, jos kirjoittaja ei jälkikäteenkään näe sitä tekstissään, eikä korjaa sitä. Muistelen sinun joskus opettaneen virheiden olevan epäkohteliaisuutta lukijoita kohtaan.
Minusta etenkin huolimattomuusvirheet ovat epäkohteliaita, koska huolimattomuus osoittaa kirjoittajan piittaamattomuutta lukijoitaan kohtaan. Ja vielä epäkohteliaammaksi menee, kun virhe komeilee tekstissä, joka on tarkoitettu opettamaan toisia kirjoittajia kirjoittamaan oikein. Silloin huolellisuus olisi kirjoittajalle itselleenkin eduksi; huoliteltu teksti tekisi paremman vaikutuksen.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja asko » 31.03.2013 11:29

Kyllästynyt kirjoitti:Kaksoiskonsonanttivirheet on äärimmäisen helppo välttää kun ajattelee, ettei suomen kielessä ole sanoja kuten "mietip", aloitap", mutta "mieti" ja "aloita" on
Sama sääntä pätee sanoihin kuten "teim", "aloim" jne. Sanat "tein" ja "aloin" ovat suomea - niin kuin "teinpä", "aloinpa" ja niin edelleen.

Päätteitä "ppa", "ppä" "mpä" tai "mpa" - ei suomen kielessä ole.


Sääntä on minulle aivan uusi suomen kielen sana.
Mistä sanasta se johdetaan?
asko
 

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Mirri » 31.03.2013 12:47

Kyllästynyt kirjoitti:En ole koskaan sanonut huolimattomuusvirheistä mitään vaan piittaamattomuudesta.
Piittaamattomuus ja/tai tahallinen väärinkirjoittaminen (kuten tahalliset yhdyssanavirheet) ovat raivostuttavia, eivät satunnaiset lyöntivirheet.

Aivan kuin kirjoittajan huolimattomuuden vuoksi tekstiin jäävät virheet eivät olisi piittaamattomuutta.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 31.03.2013 12:57

Piittaamattomus - vakava synti - on t a h a l l i s t a huolimattomuutta,
joka ei johdu aistivioista, kiireestä tai väsymyksestä yms.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Hilppa » 31.03.2013 23:07

Kahvi kirjoitti:Presidenttien tai planeettojen luetteleminen on vähän sama asia, kuin pyydettäisiin luettelemaan ihmisen luut latinankielisin nimin. Eli sisältyykö moinen taito nykylukion oppimäärään ja kertooko se mitään mistään muusta kuin ulkoaoppimisen kyvystä.

Pressat ja planeetat tietty kuuluvat yleissivistykseen enemmän kuin ihmisen luiden latinankieliset nimet, mutta muuta eroahan ei noilla ole.

Noilla "pressoilla ja planeetoilla" oli eräs hyvin tärkeä merkitys, joka yleisesti oli vanhojen aikojen pedagogiikalla, siis sillä ulkoa opettelemisella: Tiedon jäsentely ja jäsentyminen muistiin. Kieletkin opeteltiin teoreettisesti kieliopin, sanojen ja lauseiden kääntämisen kautta mekaanisesti, jolloin niiden ajateltiin jäsentyvän muistiin, kun taas nykyisin vieraita kieliä opitaan puhumalla ja kuuntelemalla ynnä kaikenlaisissa "kielikylvyissä". Joku saattoi olla ylpeä opeteltuaan kaikki k-kirjaimella alkavat sanat sanakirjasta englanniksi. Mitä merkitystä sellaisella pänttäämisellä oli?

Voi olla paljonkin ja joillekin erityisesti. Kun mieli pysyy keskittyneenä joihinkin asioihin erittäin tiiviisti, se ei lähde harhailemaan kaikenlaisiin "turhiin" ajatuksiin, kuten vaikkapa masennukseen. Entisajan opetuksesta jotkut saivat suunnattoman hyödyn itselleen. Tiukan jäsentyneen tiedon pänttääminen sai aikaan jäsentyneesti kirjoittavia ja ajattelevia ihmisiä, jotka vielä vanhana ysikymppisenä kykenevät tuottamaan ajatuksensa kirjoittaen tai esittäin suullisesti loistavalla suomen kielellä, jollaista ei enää kuule eikä näe kirjoitetun kenenkään nykykoulujärjestelmän läpi käyneen ihmisen toimesta.
Hilppa
 

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 31.03.2013 23:41

Ruotsin opettaja sanoi: "Onhan meillä sanakirja, Luukkonen!"
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Mirri » 31.03.2013 23:51

Psykopatologia kirjoitti:Piittaamattomus - vakava synti - on t a h a l l i s t a huolimattomuutta,
joka ei johdu aistivioista, kiireestä tai väsymyksestä yms.

Suomen kielen sanakirjani mukaan huolimattomuus ja piittamattomuus ovat toistensa synonyymeja.

Huolia 1 ottaa vastaan, hyväksyä, kelpuuttaa Huoliiko kukaan jäätelöä? 2 piitata, perustaa, välittää Hän ei juurikaan huoli säännöistä.

Huolimaton varomaton, piittaamaton, hutiloiva, leväperäinen. Huolimaton asenne

Huolimattomuus on piittaamattomuutta; sitä, ettei yksinkertaisesti perusteta tai välitetä jostakin - viis veisataan ja vähät välitetään.

Kirjoittaja on kirjoitussääntöjen suhteen huolimaton/piittaamaton.

Tahatonta/tahallista huolimattomuutta ei ole olemassa, koska huolimattomuus on aina varomattomuutta, piittaamattomuutta, hutilointia, leväperäisyyttä. Minun sanakirjani mukaan. Aistiviat eivät aiheuta huolimattomuutta, vaikka niiden vuoksi voikin syntyä kirjoitusvirheitä.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Mirri » 01.04.2013 00:09

Kyllästynyt kirjoitti:
Sanat "piittaamattomuus" ja "huolimattomuus" eivät ole synonyymeja vaan niillä on merkitysero; piittaamattomuus on harkittua toimintaa, huolimattomuus tahatonta.

Eli säännöistä piittaamatta on eri asia kuin säännöistä huolimatta - vai kuinka?
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Kahvi » 02.04.2013 12:02

Riidankylväjä kirjoitti:
Psykopatologia kirjoitti:Siis 1950 ylioppilaiden lahjakkuustaso (verrattuna samanikäisten koko tasoon)
oli vahvempi kuin 2012 (verrattuna samanikäisten koko tasoon).

Lahjakkuus ei korreloi koulutuksen kanssa, vaan on synnynnäinen ominaisuus.

Ylioppilaat tuolloin eivät olleet kovin paljon lahjakkaampia kuin ikäluokka keskimäärin.

Kyllä luulen ma, että tuohon aikaan ylioppilaat olivat jonkunverran lahjakkaampia ikäluokkaansa verrattuna kuin nykyään. Eli he sijoittuvat Gaussin käyrän huippukohdan oikealle puolelle.

Se, että he olivat aikanaan (ainakin hieman) älykkäämpiä kuin ikäluokkansa keskimäärin, voi johtua esim juuri sosioekonomisista syistä. Sekä siitä, että joskus 50-luvulla vielä lukio oli tavallaan pakollinen yliopiston "esikoulu" joka piti käydä jotta yliopistoon pääsi - ja sinnehän siis valkolakkiset melkein tuosta vaan pääsivätkin. Kaikennäköiset lukutoukat yms keskiarvoa älykkäämmät sitten mieluummin hakeutuivat yliopistoon - ja lukioon tietty sitä ennen - kuin muille taas oli luonnollisempaa siirtyä joko suoraan työmarkkinoille tai käydä jokin ammattiin valmistava koulu.
Kahvi
 

Re: Ei elämää, vaan koulua varten

ViestiKirjoittaja Kahvi » 02.04.2013 12:04

Kyllästynyt kirjoitti:
Mirri kirjoitti:
Kyllästynyt kirjoitti:No sittenhän sinä luultavasti osaat kuvitella miltä minusta nuo "mietippäs" -virheet tuntuvat.

Valitettavasti en osaa, koska kyseinen kaksoiskonsonanttivirhe selittyy suomen puhe- ja kirjakielen kiemuroilla. Suomea pääsääntöisesti kirjoitetaan niin kuin puhutaan. Tarkemmin sanottuna suomen kieli lausutaan kuten kirjoitetaan. Poikkeuksia on vähän, ja siksi poikkeusten kohdalla tulee virheitä.

Niimpä ihmiset, jotka tekevät tällaisia virheitä kirjoituksissaan, eivät tee niitä tyylikeinona, mutteivät myöskään ärsyttääkseen. Jossei henkilö ole tottunut tuottamaan kirjoitettua tekstiä, hän herkästi kirjoittaa tekstiin puheilmaisun vaatimia ylimääräisiä sekä virheellisiä konsonantteja. Ainakin, jossei kirjoittaessaan ihan erikseen muistuta itseään, että oleppa nyt huolellinen näiden sanojen kanssa, jotka suomessa äännetään toisin kuin kirjoitetaan. Teimpä minäkin sellaisia virheitä ihan vain kokeillakseni miten helppo niitä on kirjoittaa.

Kaksoiskonsonanttivirheet on äärimmäisen helppo välttää kun ajattelee, ettei suomen kielessä ole sanoja kuten "mietip", aloitap", mutta "mieti" ja "aloita" on
Sama sääntä pätee sanoihin kuten "teim", "aloim" jne. Sanat "tein" ja "aloin" ovat suomea - niin kuin "teinpä", "aloinpa" ja niin edelleen.

Päätteitä "ppa", "ppä" "mpä" tai "mpa" - ei suomen kielessä ole.

Minun mielestäni noita ei ole kirjakielessä, mutta puhekielessä taas sitten on.
Kahvi
 

Edellinen

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa